Mies loukkaa tahallaan koko ajan

  • Ketjun aloittaja itsetunto lytyssä
  • Aloituspäivämäärä
I

itsetunto lytyssä

Vieras
Olemme 24-vuotiaita 11 kk lapsen vanhempia. Olemme seurustelleet yli 4 vuotta.
Mieheni loukkaa minua koko ajan tahallaan. Riitelemme lähes päivittäin, jolloin mieheni alkaa haukkua minua ulkonäöllisesti ja millainen olen. On tullut kuultua mm. että oon läski lehmä, psykopaatti, mulla on ruma naama, kukaan ei halua mua.. Ja sanoo myös usein et jättää mut ja katuu et on mun kanssa. Silti tulee myöhemmin ruikuttamaan anteeksipyyntöä ja sanoo et on stressiä ja ei ollu tosissaan. Silti nää samat jutut jatkuu koko ajan.En itse ikinä hauku miestäni noin mitä hän mulle sanoo ja se loukkaa tosi paljon mitä hän sanoo! Oon itse lapsen kanssa paljon yksin kotona ja mies käy usein viihteellä ja katsoo muiden naisten kuvia netistä ja juttelee paljon naispuolisten kavereiden kanssa. Sitten kun sanon tästä että mies käyttäytyy kuin sinkku niin alkaa haukkuminen. Mies on mm. kännissä pussannut työkaveria muiden painostuksesta (mies on naisvaltaisella alalla), lääppinyt kaverinsa lantioita edessäni kännissä ja sanonut että voisi panna tätä. Mutta sitten taas pyytää anteeksi ja sanoo että oli kännissä ja ei se meinannut mitään. Mies kuvittelee voivansa tehdä mitä vain koska hän käy töissä ja elättää perhettä tällä hetkellä lähes yksin kun hoidan lasta kotona. En tiedä mitä teen.. aina kun mainitsen uskollisuudesta ja suhteen kunnioittamisesta niin taas saan haukut. Mies on koko ajan on/Off sen suhteen että sanoo jättävänsä minut. En halua erota. Haluan olla mieheni kanssa koska uskon että meidät on luotu yhteen mutta en jaksa loukkaamista enää. Mitä teen??
 
Oma mielipide; en olisi tuollaisen ihmisen kanssa, joka selkeästi kuluttaa voimavarojasi ja pitää itsetuntosi alhaisena. Et maininnut suhteenne hyviä puolia, onko niitä?? Vai oletteko vain tottumuksesta yhdessä?? Ero on vaikeaa, mitä pidempään on yhdessä... toki parisuhteissa tulee vaikeita aikoja ja uudet tilanteet (lapsen tulo) saattavat haastaa suhdetta, mutta kuvauksesi perusteella miehesi ei juurikaan välitä tunteistasi -saati sinusta. Mieti suhteenne hyvät puolet ja mieti mitä haluat.
 
Onpa ikävää käytöstä sinua kohtaan! Oma mielipiteeni on, etten katsoisi moista. Olen saanut osani saman tapaisesta kohtelusta lyönnin kera, enkä jäänyt suhteeseen. Tiesin, että voin löytää parempaa ja etten ansaitse sitä kohtelua.

Haukkuihin ei mielestäni kannata vastata samalla mitalla.. tilanne voi pahentua. Voitko mennä lapsen kanssa sukulaisiin tms vaikka pariksi viikoksi.. huomaisiko mies, mitä menettäisi?

Arvosta itseäsi ihmisenä ja äitinä niin paljon, ettet jää suhteeseen jos tuo jatkuu. Tuollainen käytös mieheltäsi sinua kohtaan ei anna hyvää kuvaa lapsellenne parisuhteesta.

Tsemppiä! ♡

Sent from my GT-I9300 using Vau Foorumi mobile app
 
Itsekään en halunnut aikoinaan erota, mutta koska en saanut sitä kunnioitusta ja arvostusta, jota toisen tulisi antaa ihmiselle, jonka kanssa elämäänsä jakaa ja jota katsoo silmiin ja sanoo rakastavansa, mutta silti kohtelee kuin paskaa kenkänsä alla, joten oli vain pakko alkaa itse kunnioittamaan itseään.
En ollut minäkään mikään täydellinen ihminen, mutta en todellakaan ollut tehnyt mitään sellaista, että olisin ansainnut huonoa kohtelua (siinäkin meni vähän liian pitkä aika tajuta niinkin yksinkertainen asia).
Olin vielä hyvin rakastunut (ihmiseen, jota ei enää ollut) ja lapsemme oli vain pari vuotias, mutta niin tuskaista kuin se erotilanne oli ja niin raskas kuin sen jälkeinen vaihekin oli silloin niin olen hyvin kiitollinen itselleni tänäkin päivänä, että päätin suhteemme.

Itselläni oli silloin hyvin heikko itseluottamus, ja sitä huononsi vielä se, että muut ihmiset ympärillä sanoivat etten tule pärjäämään yksin lapsen kanssa. Sen verran halusin kuitenkin luottaa itseeni, että mietin vain mielessäni, että "Niinhän te luulette" ja väärin luulivatkin. Mahtava asia oli se, että tuli tilanteita, joissa yllätin myös itsenikin :)

Erosin 22-vuotiaana ja nyt 26-vuotiaana välillä pysähdyn miettimään omaa elämääni ja parisuhdettani, että olenko tyytyväinen itseeni, mieheeni ja meidän yhteiseen elämäämme. Olenhan kohdellut omaa miestäni tarpeeksi hyvin ja onhan hän kohdellut minua ansaitsemallani tavalla.

Ei siis varmaankaan jäänyt epäselväksi, mitä minun mielestäni tässä tilanteessa tulisi tehdä eli kunnioita itseäsi, äläkä tuhlaa aikaasi ja energiaasi ihmiseen, joka ei arvosta sinua.
 
Muokattu viimeksi:
Minä erosin vasta 10 vuoden vastaavanlaisen jälkeen. Virhe. Olis pitäny lähtee heti ku ekan kerran kellot soi päässä ettei hyvä tavaton tämä elämä tällaista voi olla.

Nykyään se on edelleen riesa. Hyvin epäkunnioittavaa käytöstä...

Teet oman ratkaisun. Rohkeutta nainen. Koittakaa puhua. Menkää vaikka terapeutille yhdessä. Mutta ota itsellesi aikaraja. Jos se sanoo muuttuvansa niin kyllä esim puolen vuoden ikkunassa täytyy muutosta näkyä. Ja jos ei niin... Tuskin muuttuu koskaan. Anna anteeksi jos loukkaan tällaisella suoralla tekstillä. Ei kenenkään tarvitse sulattaa ko käyttäytymistä ihmisetä jonka luulisi rakastavan sinua.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Kuulostaa narsistiselta ihmiseltä. He juuri haukkuvat ja lyttäävät, ja pian uskot itsekin, ettet kelpaa muille tai pärjää itekses. Sellainen ihminen ei tunne empatiaa, ajattelee vain itseään eikä muutu. Älä anna kohdella itseäsi näin. Enemmän kärsit, jos jäät tällaiseen suhteeseen. Tsemppiä jatkoon!
 
Olen ollut parisuhteessa narsistisen ihmisen kanssa. Ja neuvo niille jotka sellaisen kanssa elävät, juokse ja lujaa!

Tilanteesta vaikeamman tekee varmasti yhteinen lapsi. Mutta onko sekään hyväksi lapselle kasvaa kodissa jossa isä vähättelee äitiä jatkuvasti ja henkinen väkivalta on pinnalla? Ei riitä että itse rakastaa, rakkautta pitää myös saada parisuhteessa. Ja rakkaus pitää ansaita. Miehen pitäis kyllä pistää puheet teoiksi, eikä selitellä tekojaan puheilla. :sad001

Sent from my GT-I9505 using Vau Foorumi mobile app
 
Ehkä vähän ot.. Mut se on myös maailman paras kääntämään asiat päälaelleen. Niin, ettei itsekään enää tiedä mika on lintu mikä kala. Esim haukkuu ensiks ja sitten päälle syyttää kuinka hänet on lytätty taas. Jälkikäteen kääntelee myös asioita miten huvittaa eli ole tarkkana, ne on tkeensä vielä sujuvia suustaan tarvittaessa. Älä pelkää. Ole rohkea.

En tiedä onko aloittajan kotona tällaista, lisäksi mun lapset reagoivat alakouluiässä niin voimakkaasti ettei meillä ollut muuta mahdollisuutta kuin lähteä.
Luulin etten pärjää (se hoki tätä mulle), luulin että en ole ansainnut rakkautta, luulin että olen loppuelämäni yksin.
Lasten kans keskenään pärjäsin huomattavasti paremmin. Aloin voimaan paremmin niinkuin lapsetkin. Voimaannuin. Löysin puolison ja isäpuolen, hellän ja rakastavan.
Elämässä alkaa olla tasapaino.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Takaisin
Top