On sellanen tunne että on pakko avautua johonkin tästä asiasta ja mielipiteet olisi kivoja.
Eli asumme rivitalossa, me asumme puolessa välissä taloa. Eräs kaverini asuu toisessa päädyssä ja heidän seinänaapurina on pari jolla on vähän nuorempi vauva kuin meillä. Aikaisemmin me asuimme tuossa päätykämpässä mutta tytön synnyttyä tarvittiin isompi asunto, kaverini asui silloin siinä missä tuo pari asuu nyt. Meiltä ei kuulemma koskaan kuulunut vauvan itkua eikä oikein muutenkaan mitään ääniä, heiltä kuului meille jatkuvasti töminää ja huutoa. He muuttivat meidän vanhaan kämppään koska kuulemma heidän silloinen toinen seinänaapuri hakkasi seinään aina kun heiltä kuului meteliä.
Nyt asiaan. Sen parin joka asuu heidän seinän takana, heidän vauva kuulemma huutaa kaikki illat, se kuulemma kuuluu kaverini kämppään vaikka olisi musiikkia tai tv kovalla. Syytä emme tietenkään tiedä miksi se huutaa, emme tiedä vaikka sillä olisi koliikkia. Kaveriani häiritsee kun se huutaa siellä ja hän aikoo sanoa tälle pariskunnalle että se pitäisi saada loppumaan. Mä en käsitä. Noin ei todellakaan tehdä, ei noin voi mennä kelleen sanoon, ei se vauva siellä kenenkään kiusaksi huuda ja tuskin se vanhemmillekkaan mitään viihdettä on. Kirsikkana kakun päällä vielä kaverini haluaa itsekin vauvan ja koko ajan painostaa miestään yrittämään lasta. Itse ajattelin että kannattaako omasta haaveillakkaan jos sietokyky on noin olematon ettei ollenkaan ymmärrä sitä jos naapurissa vauva huutaa. Aion kyllä sanoa että ajattelisi ensin omalle kohdalleen ennen kuin sanoo mitään. Ei varmasti olisi kivaa kun hänellä itsellä olisi koliikkivauva ja naapuri tulisi sanomaan että pistä se hiljaseks. Mutta ei hän tajua kun hän itse ei kuulemma vauvana ole huutanut niin ei kai sitten muutkaan voi huutaa. Muutenkin tuntuu että he saavat paasata ja metelöidä niin paljon kun haluavat ja muiden pitäisi olla vaan hiljaa. Sekin häiritsee heitä kun naapurista kuuluu joskus askelia ja ne askeleet eivät ole mitään siihen verrattuna mikä norsulauman askeleet heiltä kuului kun olimme naapureita. En vain viitsisi sanoa mitään kun hän suuttuu kuitenkin, ehkä siksi tänne avaudunkin.
Mitä mieltä te olette tämmösestä toiminnasta ja ajattelutavasta? Te jotka ootte asunu rivarissa tai kerrostalossa ja vauva huutanut naapurissa, onko se häirinnyt?
Eli asumme rivitalossa, me asumme puolessa välissä taloa. Eräs kaverini asuu toisessa päädyssä ja heidän seinänaapurina on pari jolla on vähän nuorempi vauva kuin meillä. Aikaisemmin me asuimme tuossa päätykämpässä mutta tytön synnyttyä tarvittiin isompi asunto, kaverini asui silloin siinä missä tuo pari asuu nyt. Meiltä ei kuulemma koskaan kuulunut vauvan itkua eikä oikein muutenkaan mitään ääniä, heiltä kuului meille jatkuvasti töminää ja huutoa. He muuttivat meidän vanhaan kämppään koska kuulemma heidän silloinen toinen seinänaapuri hakkasi seinään aina kun heiltä kuului meteliä.
Nyt asiaan. Sen parin joka asuu heidän seinän takana, heidän vauva kuulemma huutaa kaikki illat, se kuulemma kuuluu kaverini kämppään vaikka olisi musiikkia tai tv kovalla. Syytä emme tietenkään tiedä miksi se huutaa, emme tiedä vaikka sillä olisi koliikkia. Kaveriani häiritsee kun se huutaa siellä ja hän aikoo sanoa tälle pariskunnalle että se pitäisi saada loppumaan. Mä en käsitä. Noin ei todellakaan tehdä, ei noin voi mennä kelleen sanoon, ei se vauva siellä kenenkään kiusaksi huuda ja tuskin se vanhemmillekkaan mitään viihdettä on. Kirsikkana kakun päällä vielä kaverini haluaa itsekin vauvan ja koko ajan painostaa miestään yrittämään lasta. Itse ajattelin että kannattaako omasta haaveillakkaan jos sietokyky on noin olematon ettei ollenkaan ymmärrä sitä jos naapurissa vauva huutaa. Aion kyllä sanoa että ajattelisi ensin omalle kohdalleen ennen kuin sanoo mitään. Ei varmasti olisi kivaa kun hänellä itsellä olisi koliikkivauva ja naapuri tulisi sanomaan että pistä se hiljaseks. Mutta ei hän tajua kun hän itse ei kuulemma vauvana ole huutanut niin ei kai sitten muutkaan voi huutaa. Muutenkin tuntuu että he saavat paasata ja metelöidä niin paljon kun haluavat ja muiden pitäisi olla vaan hiljaa. Sekin häiritsee heitä kun naapurista kuuluu joskus askelia ja ne askeleet eivät ole mitään siihen verrattuna mikä norsulauman askeleet heiltä kuului kun olimme naapureita. En vain viitsisi sanoa mitään kun hän suuttuu kuitenkin, ehkä siksi tänne avaudunkin.
Mitä mieltä te olette tämmösestä toiminnasta ja ajattelutavasta? Te jotka ootte asunu rivarissa tai kerrostalossa ja vauva huutanut naapurissa, onko se häirinnyt?
) Molemmin puolin ollaan pyydelty anteeks ääniä, turhaan ku ei kumpaakaan oo häirinnyt.
