Mielialoista ja peloista.

R

Raksupaksu80

Silmät suurina ihmettelijä
Hei vaan kaikki!

Mulla kans rv 8 alkamassa, laskettuaika olisi 14.3. Olen pian 30 v ja ensimmäistä lastani odotan. Onnellinen olen luonnollisesti tulevasta muksusta, mutta kamala pelko koko ajan päällä et entäs jos jotain sattuu.... varsinkin kun eka neuvola vasta ensi viikolla. Enkä sit myöskään uskalla/osaa niin iloita tästä raskaudesta, et ei sit tipahda korkeelta. Lapsen isä ja kihlattuni asuu 300 km päässä ja hänen luo tieni sit vie kunhan mammaloma alkaa, joten tässä on aika yksin raskauden kanssa kun en ole kovin julkisesksi asiaa tehnyt.
Aikaisemmin ennenkuin raskaana olin niin ajattelin et ei vitsi, sitä on varmaan pilvilinnoissa sit koko ajan ku on raskaana, mut hyvin tuo masuasukki saa kyl mielialoja heiteltyä [8D]
 
Heippa =)
 
Itellä la 16.3 ja vielä jotenkin kauheen epätodellinen olo.
Harmi, että sulla on nyt sit kihlattu ja siis lapsen isä 300km päässä [&o]
Mä luulen et kaikki pelot ja muut tulee ihan siitä kun on uus tilanne eessä.. Ja siitä, et masukki vie mielialoja ylös ja alas ku vuoristorata... Itelläni myös [:D]
 
Itellä pelko ja jonkunnäkönen epäusko menossa. Päivässä on kolmesta kymmeneen hetkeä, jollon mietin sitä että enpäs välttämättä ookkaan raskaana ja sit taas tulee jonkun moinen ahistus ja pelko ja kaikki... Ja sit taas onnellinen ja kiva olo.

Itse pelkään että maanantaina jos neuvolassa nyt sit lupaustensa mukaan ultraavat (mun alkuraskauden vuodon takia [kesto 3 päivää, kivuttomat, niukat, alkoi yhdynnän jälkeen]) niin ei näy yhtikäs yhtään mitään... Tai siis tarkotan sitä et joku vaan totee et hei sun kohtu on totaalisen tyhjä... [:(]¨
ihmeellinen pelko, koska kuitenkin 8 positiivista ei oo voineet väärin näyttää (vaikka olivatkin haaleita) ja mun oireet taas seuraa perässä, lievinä mutta kuitenkin... VOihan nekin kuvitella...
Pelkään että meni kesken jo, mutta jos toi mun vuoto oli keskenmeno niin olipa aika kummallinen ollakseen keskenmeno [8D]
Yleensähän vuoto on kuitenkin kohtuullisen runsas, kesto pidempi ja kivulias.... mulla niin niukat ettei tullu ku joku teelusikallinen kun oli pidempään maannu paikallaan... Ja sit sen jälkeen ei taas muuta ku tuhrua. VOihan olla että on keskeytynyt keskenmeno tms, mut jotenkin en uskalla vielä pelätä moista.
 
Jos kuitenkin vähentäis omaa stressiään ja rentoutuis ja nauttis elämästä... Ite oon nyt tehny asioita "vikaa kertaa" yksinään, rauhassa ja aatellu että tää on vielä ihanaa, mut sit lapsen kanssa on kyllä kans ihanaa... Toivottu lapsi kun kuitenkin on^^
 
NO, oon mä tässä viimeset pari viikkoo pystyny olemaan ihan rauhallisin mielin, melkein koko ajan. VÄlillä ahistuskohtaukset on ihan karseita ja onneks oon sit saanu nekin menemään ohi aattelemalla et ultrassa se selviää... ^^
 
Ja vaikka sitten oliskin silleen, että olis menny kesken, varmaan selviäisin siitä kohtuullisen hyvin... kai. Kun kuitenkin ajatellaan, että luontohan hoitaa ongelmalliset pois, joten siis jos olis päässy kasvamaan, olis sitten ollu "viallinen" tai siis en rasistisesti tarkota vaan sillä, et alkio/sikiö ei ollu elinkelpoinen.. Niin sillä ajatuksella mä varmaan ite selviäisin [:)]
 
Ja sit ottaa niin päähän, nyt ihan muiden puolesta, et raskaaks tulo on joillekin niin vaikeeta... Sen pitäs olla kaikille semmonen naps ja ollaan raskaana... Niille jotka haluaa sitä [&:] tyhmä juttu...[>:]
 
plääh, mut siis mun mielestä on tosi hyvä että on nyt netti käytössä ja sit täältä saa vertaistukee aina joltain joka on samassa tilanteessa ^^ se on hienointa!
 
Mut siis yritä nauttii elämästä ja ottaa päivä kerrallaan nauttia pienistä asioista ja keksii joku virike siihen, kun iskee se huono hetki... Mä oon ite alkanu esim kutoa =D se saa ajatukset muualle ja kun siinä samalla kattoo jotain täydellisii naisii niin ah! =D
 
Heippa!
Tiedän tunteenne... Silloin ku mä sain positiivisen tuloksen testissä olin todellakin pilvilinnoissa.. Mut niin kauan, eli 2 kuukautta, kunnes näin et siel mahas on joku pieni elossa ja kasvaa oli epätodellinen olo ja tuntui etten ees ole raskaana...
 
Nii, ja ku mul ei edes ollu mitään raskausoireita, pahoinvointia tms., niin en voinu varmaksi sanoa olevani raskaana. Ainoa mistä saatoin olla siitä varma oli että mulla jäi kuukautiset pois. Mut meillä raskautuminen tapahtu kerta laakista ni sekin pisti mietityttää, et voiko se olla noin "helppoa"..?! Mut en stressannu asiasta turhaan vaan annoin vaan ajan kulua ja elin niinku raskaana oleva elää...
 
Heippa!
Kiitos teille sanoista. =) Kiva huomata etten yksin ole, varsinkin ku ongelmani tuntuu jotenkin niin "tyhmältä" ja sitä on vaikea sanoiksi pukea. Kutomisen olen minäkin päättäny aloittaa, sormet oikein syyhyää päästä tekemään pikku nuttuja [:D] mutta maltan mieleni vielä hetken. Sen olen huomannu et omaa kroppaa tulee seurattua tosi tarkasti, esim jos astetta vähemmän turvotusta tai ei niin kova pissahätä ku edellisenä aamuna, ni heti meinaa hätää pukkaa et onko kaikki ok.....[:D] Siis monesti ihan jopa täysin liiallisuuksiin.
Mutta keskiviikon neuvolaa odotellessa!
 
Se on kyl kivaa kun huomaa ettei oo oikeesti yksin näiden tuntemusten kans...
Välillä itekki miettii just sitä et pah, en mä mitään raskaana oo, mut sit muistuu mieleen se, kuinka outoja tuntemuksia on ollut. Mulla kun ei oireita sinällään oo hurjan paljoa, niin koko ajan miettii että voiko sitä oikeesti muka sitten olla...

Joo, ja kerttuli, mulla ihan samat fiilikset, kun kuitenkin päätettiin et lapsi saa tulla jos on tullakseen ja heti nyt muka tärppäs, kun muka oli semmonen olo et täytyy oottaa ainakin puol vuotta ja naps... 8 positiivista ei sinälläänsä voi kyllä olla väärässäkään, mut silti pelottaa neuvolat sun muut et jos joku toteaa et joo et sä mitään raskaana oo [:o]

Mulla kuitenkin normikierto oli 28-29 päivää ja 2,5 viikkoa oli myöhässä ja sitten yhdynnän jälkeen alko vuoto, joka oli täysin kivuton, tositosi niukka ja kesti sen kork. 3 päivää mukaanlukien tuhruilun.... Eli kunnolla vuosin (kunnolla ja kunnolla... ehkä teelusikallinen päivässä) vaan kaks päivää...
Tommosta mietin että tuskin kolmen vuoden pupuilun jälkeen yhdyntä yhtäkkiä laukasee vuotoa (paitsi siis nyt kun olen raskaana) ja sit et menkat nuo eivät voineet olla kun haisivat ihan erille ja ei muutenkaan mitään menkkamaisuutta niissä... Ja sit kaikki muut erittäin vähäiset tuntemukset on olleet outoja, joita oon yrittäny miettii että voinko mä aiheuttaa näitä itelleni ja mistä ne yhtäkkii tulis ja kun kuitenkin positiiviset testit (jotka kyl oli haamun kaltaisia, että tarkasti täyty kattoo että ne huomas, testiajan sisällä kyllä)... Sit menetin luottoni totaalisesti noihin testeihin ja päätin et en testaile enää vaan että ultrassa sit näkee sen että mitä siellä on ja kyl positiivisten mukaan pitäis ollakkin..Näiden ajatusten takia oon koko ajan yrittäny kehittää itelleni jotain järkevää tekemistä! Joka sais ajatukset muualle... HUomenna kuitenkin onneks se eka neuvola ^^ hurjaa! toisaalta jos ultraavat ja mitään ei löydy niin sit voi pelottaa enemmän... Vaikka lääkäri onkin sanonut että näillä viikoilla vatsanpeitteitten päältä ei välttämättä nää...

Kutomisesta on tullu mulle nyt melkeen pakkomielle[:D] nyt on vauvan tossut, tumput ja kohta itelleni lapaset kudottuna [:)] ajattelin et ku noi vauvan tossut on niin  helppo tehä, niin aattelin että rupeen ihan tehtailemaan niitä [:D][:D]
Jotenkin pitää ajatukset kurissa ja aika menee hurjan nopeesti...[:)]
 
Dark91: mulla kävi vielä niin että tein kotona testin joka näytti haamuviivan ja olin jo onneni kukkuloilla.. Menin neuvolaan vielä varmistamaan asian mutta sieltä sain negatiivisen tuloksen.. Se murskas mut ihan täysin! No menkkoja ei kuulunu ja menin kahen viikon päästä uusix neuvolan testiin ja tulos oli positiivinen.. Olin taas onneni kukkuloilla[:D].. Ekassa ultrassa sitten antoivat tarkan lasketun ajan ja se kyllä täsmäs siihen että mun kotona saama haamuviiva oli oikeassa.. Neuvolan "varma" testi oli väärässä[&:]... Onnex!!!!!!!!!!
 
mulla kans kävi niin että tein ite haamuplussan, terkkarilla nega ja nyt itelle viikko sen jälkeen uus tummempi haamu. Mut haamut ärsyttää, en jaksais enää tehä ainoatakaan raskaustestiä.. toisaalta näillä viikoilla vois olla jo vahva plussakin...[:-]
 
clearbluen digi sanois ainakin varmaks... "raskaana" "ei raskaana". ei tarttis haamujen kanssa sumplia. [8|]
 
Niinhän se tekee, mutta sekin tulkitsee viivoja... Muutama muu munkin lisäksi on purkanut kyseisen testin ja vaikka näyttäny ei raskaana sisällä on ollu liuska jossa kaks viivaa (toinen haamu) ja sit olleet raskaana. En luota siihenkään niin paljoa =D

Nyt kun jaksais oottaa ultraan asti niin näkis kuka siellä on <3
Hitsi ku ei oo ketään joka vois ultrata puol ilmatteeks =( hah! [:D]
 
heippa tulin tuolta helmikuisista kurkkimaan ja kommentoimaan sen verran tota digiä, että se ottaa erilailla plussansa. Eli ei ole kaks viivaa testi. Että kyllä siellä näkyy ne kaks viivaa jos sen avaa ihan täysin negassakin. Kokeiltu on. Positiivista tosin en oo avannu, negoja vaan.
Mutta kyllä mä ainakin siihen luotan, mulla näytti ihan niinkun kuulukin ja mulla näytti plussan jossain tossa alle 4 viikon tienoilla jo.

Hirmuisesti hei onnea teille kaikille, ja hyviä vointeja[:)]
 
joo mäkin luotan siihen eniten. olin viikolla 3+jotain kun tein testin, ainakin on selkeempi.

mutta mun puolesta onnea myös kaikille!
 
Moi!

Kiva kuulla, että muillakin voi olla sama tilanne, että lapsen isä on toisella paikkakunnalla. Olen alkanut tuntea itseni välillä yksinäiseksi, kun haluaisi jakaa tunteitaan ja ajatuksiaan nimenomaan lapsen isän kanssa ja hän ei ole saatavilla. Pelkäsin kamalasti ihan viime viikolle asti, mutta pelko hellitti yhtäkkiä. Nyt on vallalla tunne, että onko siellä kohdussa varmasti joku?! Eka UÄ on 18.8. ja odotan sitä kuin kuuta nousevaa. 
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top