Mielialan vaihtelut

Macademia

Satasella mukana keskusteluissa
Helmikuiset 2026
Kirjotelkaa tuntemuksia, joita jylläävät hormonit ja elämänmuutos saa aikaan. 💥😀🥲🤬😭🥰

Mä olen ollut pari päivää kiukkuinen kun ampiainen. Huono olo ja ärsyttää kun teini-ikäiset odottaa palvelua ja mieskään ei huomio tarpeeksi. 😩 Mun pitäs olla jossain omassa kammiossa kun taidan levittää negatiivisuutta ympärilleni.
Onnellinen raskaudesta, mutta pelottaa kanssa. 😟 Varmaan myös paljon tunteita, joita en osaa analysoida. Paljon liikkeessä tällä hetkellä muuallakin kuin kohdun tienoilla.
 
Muokattu viimeksi:
Mua on suoraan sanottuna ärsyttänyt ihan kaikki koko viikon. Eli todella kiukkunen 🐝 täälläkin.🤣 Tietenkin super onnellinen, mutta samaan aikaan tosi pelokas myös että mitä jos jotain tapahtuukin. Yhet suhteettoman kovat itkutkin tuli, kun esikoisen vappupallon kiikutin roskikseen (meni siis hormonien piikkiin).😅
 
Mä oon ollu jotenkin tosi hyvällä tuulella ja positiivisella ja luottavaisella mielellä raskauden suhteen. Eilen tuntui, että kaikki oli ihan päinvastoin. Äkäinen, väsyttää ja hirveästi raskauteen liittyviä huolia... Tänään taitaa jatkua tämä negatiivisempi fiilis. Luulen kuitenkin, että väsymyksellä on tässä osansa. Taapero nukkuu vähän huonosti ja itse herään jostain syystä super aikaisin aamulla...
 
Ärtyneisyys on yks raskaimmista raskausoireista. Meillä on pieniä lapsia ennestään ja joutuu kyllä välillä kaks kertaa vetämään henkeä ennen kun reagoi lasten hölmöilyihin🙈

Joskus oon raskaustestin tehnyt just sen takia kun mies on yhtäkkiä tuntunut niin ärsyttävältä ja tällä kertaa testin tein sen takia, kun aloin spontaanisti itkemään kertoessani jotain kamalaa juttua enkä kokenut olevani edes herkistynyt ennen sitä😅
 
Musta tuntuu että oon kyllä vähän normaalia ärtyneempi kokoajan. Puolison sekoilut menee välillä tunteisiin ja pomon tekemiset aiheuttaa tällä hetkellä sellasta ärsytyskäyrän nostoa, että en oo koskaan kokenut sen toilailujen takia tällasia fiiliksiä.
 
Musta mä olin viimeraskaudessa niin seesteinen ja iloinen ja nyt oon koko ajan huonolla tuulella ja tosi kiukkuinen. Tää ei tee todellakaan hyvää parisuhteelle. Ja sit en löydä miestä kohtaan mitään sympatiaa mut joku ihan random asia saattaa saada herkistymään 😱😅
 
Mä oon ku myrskynmerkki toisessa hetkessä itken seuraavassa raivoon…
Tosi raskasta itelle saati muille 😅😂
Aikasemmissa oon ollu seesteinen, paitsi viime metreillä… mistähän tämmönenkin voi johtua että näin vaihtelee?
 
@Angelina Jep, tosi raskasta kaikinpuolin. Töissäki huomaa, että ihan pienetki asiat rasahtelee ihan huolella :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: Töissä sentään saanut hillittyä itseään. Toki pahoitellut, jos omasta mielestä meni yli :D
 
Mulla aika pian plussan jälkeen oli aika tunteiden vuoristorataa, taisi se hormonien nousu oikein humahtaa. Hermot aika kireällä ja pienistäkin asioista, esim jos vaikka mies ei meinannut ymmärtää mitä yritän sanoa, meni hermo 😅 ja auta armias kun lenkillä tuli vastaan menehtynyt siili niin siellä sitten vollotettiin kun yritettiin siirtää toista pois tieltä.
Nyt tuntuu että on olot vähän tasoittunut.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Emp
Ei oo tullu muutamaan päivään kiukunpuuskia kotona eikä itkeäkkää oo tarvinnu joka asialle :tears: Toivottavasti nämä mielenvaihtelut oli tällä erää tässä, kun tämä seesteinen olo on paljo kivempi:Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat:
 
Mulla on alkanut iltaisin tulemaan melko voimakkaita masennuskohtauksia. Pahaolo ja väsymys pahenee iltaa kohti ja tuntuu, ettei enää millään ole merkitystä ja aika voimakkaasti tuntuu siltä, että haluanko edes olla raskaana. (Todellakin haluan, lasta on yritetty yli vuosi, ja ollaan tosi hyvin valmistautuneita asiaan.) Mutta se tunne siinä hetkessä on todella voimakas, ja uskon että se johtuu just siitä pahoinvoinnista mikä alkaa syömään jo henkiselläki puolella jaksamista.
 
Mulla on alkanut iltaisin tulemaan melko voimakkaita masennuskohtauksia. Pahaolo ja väsymys pahenee iltaa kohti ja tuntuu, ettei enää millään ole merkitystä ja aika voimakkaasti tuntuu siltä, että haluanko edes olla raskaana. (Todellakin haluan, lasta on yritetty yli vuosi, ja ollaan tosi hyvin valmistautuneita asiaan.) Mutta se tunne siinä hetkessä on todella voimakas, ja uskon että se johtuu just siitä pahoinvoinnista mikä alkaa syömään jo henkiselläki puolella jaksamista.
Minulla aika samanlaista. Synkkiä ajatuksia illasta ja mieli maassa. Aamusta helpottaa, mutta välillä oon niin syvissä vesissä, että tuntuu epätodelliselta. Ajattelen että se liittyy tähän raskauden kulkuun.

Voimia pahoinvoinnin kanssa. Ihan varmasti syö jaksamista. 🙁❤️
 
Mulla on alkanut iltaisin tulemaan melko voimakkaita masennuskohtauksia. Pahaolo ja väsymys pahenee iltaa kohti ja tuntuu, ettei enää millään ole merkitystä ja aika voimakkaasti tuntuu siltä, että haluanko edes olla raskaana. (Todellakin haluan, lasta on yritetty yli vuosi, ja ollaan tosi hyvin valmistautuneita asiaan.) Mutta se tunne siinä hetkessä on todella voimakas, ja uskon että se johtuu just siitä pahoinvoinnista mikä alkaa syömään jo henkiselläki puolella jaksamista.
Oon huomannut samaa iltojen kanssa. En tiennyt että on näinkin yleistä, luulin että oon ainoo.
Mua alkaa ahdistaa kun tajuan että taas ilta tulee. Taas pitää käydä suihkussa ja mennä makuulle ja joku vaan ahdistaa niin kamalasti. En edes löydä syytä sille. Oon monesti toivonu että hypättäis jo seuraavaan aamuun tai viikkoon, koska illat on niin kamalia.
Voi siinä osa syynä olla kun pahoinvointi tuppaa pahentumaan iltaisin myös, ja väsymys.
 
Oon huomannut samaa iltojen kanssa. En tiennyt että on näinkin yleistä, luulin että oon ainoo.
Mua alkaa ahdistaa kun tajuan että taas ilta tulee. Taas pitää käydä suihkussa ja mennä makuulle ja joku vaan ahdistaa niin kamalasti. En edes löydä syytä sille. Oon monesti toivonu että hypättäis jo seuraavaan aamuun tai viikkoon, koska illat on niin kamalia.
Voi siinä osa syynä olla kun pahoinvointi tuppaa pahentumaan iltaisin myös, ja väsymys.
Olipa hyvä, että kirjoitin tosta. Mietin pariin otteeseen, että onko liian synkkää ja uskallanko avautua, mut hyvä et avauduin. Googlettelin tota aihetta tovin myös ja ilmeisesti länsimaissa mielenterveys on yksi suurimmista aiheuttajista äitiyskuolleisuudessa. Olin kyllä ihan tietonen synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja psykoosista, mutta oikein missään ei puhuta raskausajan mielenterveydestä. Puhutaan vaan kaikista fyysisistä oireista, mutta jos jatkuvasti on fyysisesti huono-olo, niin mulla menee kyllä aika nopeaa sitten mielikin matalaksi.
 
Takaisin
Top