Miehet mukana?

Kyfi7706530

Näppärä viestien naputtelija
Miten teillä miehet/isät on mukana pikkuisen vauvan hoidossa (jos useampia lapsia niin miten ovat olleet vauva-ajan mukana)?

Tausta:
Oma mies oli vaikea saada vaihtamaan edes pissivaippa tai pukemaan pikkuinen (vieläkin tekee hyvin harvoin ja vain pyydettäessä), kakkavaippaa ei vaihda. Kylvettää kyllä ja juttelee/leikkii pikkusen kanssa. On huono heräämään-mie siis syötän illat yöt ja aamut (syöttää joskus kerran päivällä-pikkunen siis korvikemaidolla :/ )... ehdotin tuossa että kokeilis yhden vuorokauden miun rytmillä (harvoin saan päiväunet nukkua), vastaus oli "en ku saan sydänkohtauksen"...

Voi olla turha ketju, mutta kunha marisen... saa poistaa halutessaan...
 
Hoitaa öisin syöttöjä, pesee ja kylvettää ja vaihtaa kakkavaipan. Antaa mulle niin tarvitsemiani unitunteja! Sen lisäksi hoitaa perheen ruokahuollon.

Sairaalalta asti on herättänyt huomiota osallistumisellaan, neuvolan papereissakin siitä on maininta - ihan kuin se perusoletus olisi ettei isät osallistuisi. Tytöllä ja isällään on ihan omat juttunsa eikä niihin äitiä kaivata sotkemaan :).

Sent from my HTC One using Vau Foorumi mobile app
 
Meillä mies ei hoida öitä, koska meillä on täysimetys, mutta muuten kyllä aika paljon. Vaihtaa vaipat, vaatteet, röyhtäyttää jne. Ja pyytämättä yleensä.

Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
 
Meilläkin on syöty tähän asti vain tissistä, joten yöt on mun vastuulla (mies myös nukkuu niin syvää unta, että joka tapauksessa mä herään kitinään ensin.) Aamusyötön jälkeen vastuu siirtyy miehelle, joka vaihtaa vaipan, seurustelee vauvan kanssa ja keittää samalla mulle aamupuuron. Sillä aikaa loikoilen yksin sängyssä ja käyn suihkussa. Tää järjestely on ollut tosi hyvä, oma pää toimii paremmin kun saan aamulla hetken jumittaa omissa oloissa.

Muutenkin työnjako on ollut tosi hyvä nyt miehen loman aikana. Mies selvästi tykkää vauvan kanssa puuhailusta, joten ei sitä tarvitse muistuttaa oman osansa hoitamisesta. Mä pyykkään, mies laittaa useimmiten ruoat, siivoaminen jakautuu nyt tasapuolisemmin kuin ennen vauvan syntymää.

Ainoa asia, joka jakautuu selvästi epätasaisesti, on arkirutiinien muistaminen: mä olen aina se, joka tietää missä asiat ovat, mitä pakataan ulos mukaan, milloin lapsi on syönyt ja nukkunut, mitä pitää seuraavaksi pyykätä. Tavoite olisi, että arki ei olisi näin riippuvaista musta, jo siksikin että mies kokee sen vähän lannistavaksi kun joutuu aina kysymään multa ihan yksinkertaisia asioita.
 
Meillä mies päivisin leikkii ja vaihtaa vaippoja (myös kakkavaippoja). Syötöt hoidan itse, kun poika ei suostu tällä hetkellä syömään kenenkään muun kanssa.

Mies sanoo et haluu auttaa öisin, mutta yleensä siitä tulee vaan kinaa ni parempi vaan et nukkuu.
 
Meillä mies on mun kanssa kotona, ja se tekee ihan yhtälailla kuin minäkin. Imetys nyt tietty on minun vastuulla, joten mies nukkuu yöt läpi. Se kuitenkin on valmis heräämään vaikka viideltä lapsen kanssa, jotta saisin itse nukkua vähän pidempään.
Vaipat vaihtuu, ja mies on erityisen hyvä hoitamaan väsyitkuista lasta. Kanniskelee pientä ympäri asuntoa. :)

Miehelle perhe on kaikki kaikessa, hänen mielestään on luksusta lähteä yhdessä lenkille. Tekee sen mieluummin, kuin jää yksin kotiin viettämään 'laatuaikaa'. Kun lapsella on todella paha olla, niin se hoidetaan tiiminä, kunhan vain ollaan molemmat paikalla.

Tämän lisäksi mies hoitaa nyt koirat yksin, samoin pyykkihuollon. Siivoaa ja tekee ruokaa.
Luksusta, etten sanoisi. :)
 
Kyllä meilläkin isukki osallistuu töidensä ohessa parhaansa mukaan. Hoitaa niin esikoista kuin pikkuistakin. Vaihtaa vaippaa, leikkii, ulkoilee, seurustelee, syöttää esikoisen ja ottaa joskus esikoisen mukaansa auton värkkäilyyn tai jos lähtee kahvittelemaan kaverilleen :) Eli pisteet miehekkeelle! Toisinaan tietty vastapainoksi tulee meidän ukolle niitä parin päivän "putkia" joissa ei paljoa miestä kotosalla näy ja kaikki on mun harteilla, mutta näin meillä ja kyllä tuota nyt pari päivää jaksaa lastensa kanssa jos mies sitten taas monta viikkoa osallistuu arkeen ahkerammin :)
 
Meillä myös mies osallistuu päivisin kaikkeen. Poika saa iltaisin yhden tuttipullollisen äidinmaitoa, jonka mies syöttää. Muuten poitsu on imetyksellä. Vaihtaa vaippaa, kylvettää, seurustelee ja varsinkin hoitaa noita isompi silloin, kun olen kiinni vauvassa.
Kauhulla kyllä odotan ensi viikkoa, kun mies lähtee takas töihin. Työvuorot ei ole mitenkään säännöllisiä eikä ne aina pääty silloin kun työvuorolistassa sanotaan. Pakko alkaa löytää itselle joku rutiini aamuihin, kun 2,5 viikon päästä alkaa isommilla koulu. Huh!
 
Meillä mies on kyllä kiitettävästi mukana kaikessa. Syötöt hoidan minä myös öisin koska täysimetyksellä mennää. On ukko kyllä tarjoutunut että vknlppuisin voisi herätä yöllä syöttämään pullosta mutta tuntuu turhalta kun mä kuitenkin herään likan ähinään eka ja menee turhaa aika maidon sulatamiseen yms. Vknlppsin mies on aamuvuorossa ja nousee tytön kanssa aamulla ja tekee pesut yms kunhan mä oon eka syöttänyt. sit mä saan nukkua viel tunnin parin torkut siihen.
Suihku ja kylpy on yleensä isin+tytön juttu oma juttu. Mies hoitaa kotona ollessaan tyttöä ihan omatoimisesti ja kaiken vaipanvaihdosta viihdyttämiseen, ei tarvitse pyytää tai käskeä.
kotona mä vastaan pyykeistä niinkuin ennenkin(niihin ei saa muut koskea!) ja mies hoitaa oikeastaan siivouksen kerran viikkoon. Ekan kuukauden(ja loppu raskauden) mies hoiti ruoat mut nyt mä oon taas innostunut hommasta ja tykkään kokkailla enemmän. Muut kotijutut jakautuu aika hyvin tasaisesti, se tekee joka ehtii/jaksaa/muistaa.
Mies kyllä ansaitsee kymmenen pistettä tästä vauva-arjesta:)
 
Meillä mies on myös hyvin mukana töidensä ohella. Yöt hoidan minä, vaikka korvikkeella mennäänkin, jotta mies jaksaa töissä (ei kyllä edes herää vauvan ähkimiseen öisin) - lisäksi tyttö on niin helppohoitoinen yöllä että ei haittaa vaikka ei hoida, ja olen itsekin jo heräämisiin tottunut. Miehen vapaapäivinä hän hoitaa aamut ja saan nukkua tarvittaessa. Muuten tekee kaikki samat mitä minä (paitsi vaunulenkkeily) ja saisi kyllä kuulla, jos ei osallistuisi.. Minä yleensä hoidan ruokapuolen ja hän siivoaa. Mies hoitaa myös koiran muut lenkitykset, paitsi päivällä minä lenkitän vauva mukana.
Hieman kyllä pelkäsin mitä tästä tulee, kun ei raskausaikana ollut niin kiinnostunut esim liikkeistä kun mitä odotin. Mutta hyvin hän on kasvanut isäksi :)
 
Sisätilat ja vauva on mun valtakuntaani tällä hetkellä. Mies kyselee tai minä käsken, jos jotain pitää. Isompien kans temuaa ilman ohjeita, mut tää pienimmäinen tuntuu olevan täysin mun heiniä ellen erikseen sano, et nyt en hoida tai teen jotain hommaa/treenailen tms..

No sellasta se vaan on.
 
Yhdyn edelliseen! Meillä mies auttaa "vauvanhoidossa" lähinnä tekemällä mun eläintenhoitoa pyydettäessä. auttaa se niinkin! muutaman kerran pitänyt vauvaa sylissä..ja vahtii sisällä nukkuvaa jos oon pihalla hommissa. vauvanhoitoon osallistuminen vähentynyt joka lapsen myötä:p, ja se sopii hyvin. apua tarvii ihan muissa jutuissa nykyään.. ja miehen hermo ei täällä kestä vauvanitkua yhtään, rauha kaikilla kun jako tehty näin.
ei toki myöskään odota mitään ihmeitä multa suoritettavaksi kotosalla (es siivous..).
 
Meillä mies hoitaa esikoisen ja minä vauvan. Kämppä siivotaan yleensä yhdessä vaikka ite ehinki nopeampana tekemään enemmän. Mut tää on meille hyvä järjestely, homma toimii sujuvasti ilman isompia kinasteluja. Joskus joudun sanomaam enemmän ja patistelemaan että kotityöt tulee hoidettua, mutta lastenhoito sujuu yleensä käskemättä. Mies myös ottaa vauvan hoitoonsa et saan syödä rauhassa ym, jos poju kitisee just sillon ku mun pitäs jotain tehdä. Ottaa myös tytön mukaan harrastuksiinsa monesti ettei mun tarvi jäädä yksin molempien kanssa. Meidän vauva kun tuppaa huutamaan mahaansa ja vaatii päivällä paljon kantamista ja syliä. Ei siis ehtis jakaa tarpeeksi huomiota molemmille huutohetkinä. Mutta toki molemmat saa mennä myös ilman lapsia jos haluaa ja se molemmille passaa. Jostain syystä mulla on niitä hetkiä aika paljon vähemmän, mutta ehkä mä pärjäänki näiden kans yksin paremmin ku mies :)

Sent from my GT-S5301 using Vau Foorumi mobile app
 
Pakko sanoa omastakin puolesta että mieshän se enemmän sitä omaa aikaa saa ja äitinä luonnollisesti olen lapsissa enemmän kiinni, mutta en mä sitä aikaa niin paljoa vaadikkaan. Iltoisin ihana kun molemmat mukulat unilla niin pelkästään vaan katsoa tölsyä! :P Olen siis aika vähään tyytyväinen. Ja siivousnatsina rakastan siivota koko talon lattiasta kattoon kun isä esim ulkoilee mukuloiden kanssa pihalla! :D Mies taas tuntuu tarvitsevan henkisen jaksamisen tueksi niitä omia hetkiä ja menemisiä enemmän ja se käy mulle! Ei sitä sen marmatusta jaksa pirukaan jos ei aika ajoin pääse irtautumaan
 
Mä imetän. Mies hoitaa loput.

Nojoo, nykyään kyllä pystyy jo hetkeksi erkaantumaan, saa ehkä jopa tiskikoneen tyhjättyä tai pyykit pyörimään.

Sent from my SM-T310 using Vau Foorumi mobile app
 
Meillä mies osallistuu aika kivasti vauvanhoitoon, vaihtaa vaippaa ja hoitaa ilta/aamupesut siinä missä minäkin. Välillä tosin ärsyttää kun joutuu aina pyytämään miestä ottamaan vauvan jotta pääsen ite syömään, vessaan tai suihkuun. Toivoisin vähän enemmän oma-aloitteisuutta sen suhteen. Huushollin ylläpito onkin sitten lähes kokonaan miehen vastuulla. Se laittaa ruuan ja siivoilee. Sen lisäksi lenkittää ja pissattaa koiran. Mulle jää lähinnä pyykinpesu kun jostain syystä mies ei osaa/halua pyykätä. Mie kyllä ihan mielelläni itekkin siivoilisin ym. mutta edelleenkin imettäminen vie suurimman osan mun päivistä ni ei vaan oo mahollista osallistua kodinhoitoon sen kummemmin.

Sent from my GT-I9300 using Vau Foorumi mobile app
 
Meillä mies hoitaa lapsia kiitettävästi! Mut kotihommat jää yleensä mulle, kun ei sille tuu mieleenkään tehdä joitain juttuja kun mä oon jo tehnyt sen tai huomautan et toikin pitäs tehdä. Mies siis keskittyy olennaiseen eli lapsiin, mut kun se onnistuu yleensä vain jos on ruokaa ja puhtaita vaatteita ja vaippoja ja muuta jotka mä oon hoitanut... No, ei mun oo tarvinnu viedä roskia pitkiin aikoihin :) et eiköhän tässä molemmat tee jotain.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Synnäriltä tullessa mulla oli aina ruuat tuotuna nenän eteen kuukauden ajan. Söin ja join kuin hevonen ja piti koko ajan käydä kaupassa, jonka mies hoiti. Nykyisin mä teen pääsääntöisesti ruuat ja mies siivoaa aina ennen näyttöjä ahkeraan ja mä hoidan vauvaa. Mies kysyy voiko nostaa vauvan olalle jos on huutoa. Yöt mä hoidan kun ollaan täysimetyksellä. Mies on niin hyvä nukkuja ettei herää. Nykyisin se ei mua haittakaan kun itekin nukahtelen imettäessä. Voin antaa siis kiitettävän arvosanan vaikka välillä rutisenkin ettei mies aina omatoimisesti vie vaipanvaihtoon tms.
 
Herran jestan kuinka mahtavia miehiä teillä.:p Oma miekkonen ei tee mitää pojan kans pyytämättä. Enkä jaksa enää oikee pyytääkää. Hoidetaan ruoka asiat 50/50. Mies käy useimmin kaupassa... kun tuloo töistä niin ohimennen ja laittaa ruan jos en ole kerenny.. Siivouskesen ym kodin hoidon hoidan 90% ja pojan 99% Mutta se teköö pitkää ja raskasta päivää..Luulin ennen raskaaksi tuloa, että tuo veis vauvan multa käsistä,mutta toisin kävi. Jo raskausaikana ihmettelin sen käytöstä mun mahaa kohtaan. Ei pyytämättä laittanu kättään masulle... eikä juurikaa kyselly muuatku neuvola kuulumiset. Mutta mies tyylillään, ehkä se vain on epävarmuuttakin. Hyvä iskä se kuitenkn on. Ja meidänkin parasta ajattelee...vaikka se ei aina siltä tunnu tai en niin huomaa.
 
Takaisin
Top