Mieheni kamala mummo!!

[Itkupotkuraivari]

Muutettiin 6v sitten mieheni kotitaloon asumaan, hänen mummonsa ja uuden miehensä muuttaessa pienempään "mummon mökkiin".
Mies on siis kasvanut suurimman osan elämästään mummonsa ja pappansa hoivissa.
Muuttaessaan mummo jätti yli puolet tavaroistaan ja huonekaluistaan plus kaikki sen 'ylimääräisen' rojun( sisarustensa, lastensa, vanhempiensa, serkkujensa yms ) meille.. Ja tämähän tarkoitti sitä että lähes kaikki minun ja mieheni tavaroista vietiin suoraan ulko-rakennuksiin säilöön..

No me kuitenkin mummon kanssa tappeluista huolimatta päätimme heti muutettuamme, että alamme remontoimaan taloa. 60-70 luvun vaihteessa rakenettu omakotitalo, alkuperäisine keittiökaappeineen ja tapetteineen ei ollut oikein meidän juttu. Jos ei sitten tykännyt keltaisesta karva kokolattia matosta, ja ruskeista sekä sekametsän värisistä tapeteista.
No olemme rempanneet huone kerrallaan ja sitä mukaan sitten heittäneet tavaraa menemään, jotta päästäisiin kaaoksesta erilleen. Ja saataisiin kotiin vain ne meidän tavarat. Nyt ollaankin jo puolessa välissä taloa menossa

Kuitenkin.. mummo oli taas käymässä viime viikolla, ja tapansa mukaan kävi arvostelemassa vasta valmistunutta olohuonetta , miten mikäkin oli tehty miten sattuu,ja miten on väärän väriset tapetit ja maalit..eikä sisustukseen sovi millään tavoin.. no siinä uutta olohuonetta ihmetellessä hänelle tuli mieleen, että mihin me ollaan laitettu vaatehuoneessa ollu laatikko joka oli täynnä villasukkia... vaatehuoneesta ,joka tyhjennettiin ja rempattiin reilu 5 v sitten...

No silloin se laatikollinen vanhoja, käytettyjä ja reikäsiä villasukkia plus siellä laatikossa olevat koiperhoset vietiin roskienpoltto paikalle heti meidän muuttamisen jälkeen... ja paikan nimensä mukaisesti poltettiin..
Kun me tyhmät ajateltiin ettei kukaan rikkinäisiä villasukkia tarvisi..

No, mummo suuttui tästä oikein tosissaan ja uhkasi että hän muuttaa takaisin, että minä saan lähteä kävelemään... ja sain oikein kunnon pystyyn haukkumiset siitä kuinka tuhoan kaiken, ja miten olen saanut talon näyttämään lapsellista kun olen sitä " emännöinyt" ja päättänyt remonteista ...
Ja tosiaankin tätä samaa tappelua ( ilman häätöuhkauksia ) on käyty se 6v millon kynttilä jaloista ja millon verhoista. Ja suurimmaksi osaksi tavaroista joita mummo ei ollut vienyt pois ja jotka olivat jatkaneet käyttöä minulla samalla tarkoituksessa kuin mummolla..

Kaikista paras oli ruskeat rokokoo tyyliset sohvat ja nojatuolit , jotka jätettiin meille,mummon ostaessa uudet, valkoiset ja nahkaset tilalle. Sohvilla ei olisi kuitenkaan saanut istua. Tai siis minä en saanut istua.. koristeena ne olisi kyllä saanut olla keskellä olohuoneen lattiaa muttei käytössä..

Onko kellään muulla oikeasti tällaista tilannetta? En tiiä pitäskö tässä itkeä vai nauraa ja odottaa rautarouvan tuomiota, milloin hän aikoo minut häätää kotoani pois..

Ja ensin kun me muutettiin,niin me maksettiin mummolle 'periaatteessa' vuokraa asumisesta... ja tila oli tuolloin vielä perikunnan nimillä,mutta niin nopesti kuin suinkin tehtiin paperit joissa tila on minun ja mieheni yhteinen. Eihän silloin munmo voi vaikuttaa asioihin?

 

[Zeni]

Onpa sulla inhottava tilanne
Jos tila ei ole enää millään tavalla mummon tai perikunnan nimissä, vaan te olette sen perikunnalta ostaneet, niin ei mummolla pitäisi olla enää mitään sananvaltaa sinun häätöön tai remppaan. Kantakoon romppeensa huitsin nevadaan jos te ette kerran saa niitä pois heittää tai käyttää. Kyseessä on teidän koti vaikka sen on mummon ollutkin pitkään.

Itse odotan innolla meillä tuota samaa.. Ollaan suunniteltu, että ostettaisiin minun mummila kunhan mummi ja pappa päättää muuttaa jonnekkin ihmisten ilmoille. Mutta sinun teksti sai miettimään hieman... Meillä tosin kapuloita rattaisiin laittaisi todennäköisesti enoni, eikä isovanhemmat.

 

[itkupotkuraivari]

Joo, me ollaan siis ostettu tila perikunnalta. Eli periaatteessa mummolla ei ole minkäänlaista oikeutta häätä minua. Mutta sen verta vakuuttavasti uhkaili, että meni kylmät väreet, että JOS sieltä löytyy kuitenkin jokin porsaanreikä..

Ja en siis missään vaiheessa ole ketään pakottanut hävittämään mummon tavaroita vaan yrittänyt vinkata että mummo veisi ne mukanaan, kun heiltä löytyy suuri autotalli/varastorakennus pihaltaan joka on lähes tyhjillään.. tai sitten että me saataisiin viedä ne sulassa sovussa meidän ulkovarastoihin..
ja ollaanhan me paljon tavaraa hävitetty, mutta kaikki ovat olleen täysin käyttökelvottomia ja rikkinäisiä.
ja totta kai, ne tavarat säästetään jotka mies haluaa ja mitkä ovat hänelle tärkeitä.. mutta kun sitten on näitä ´koin syömiä villasukkia` tai mieheni edesmenneen papan vanhoja pukuja ( joita on tällä hetkellä varastossa 12) tai mummon sisarusten tuomia astiastoja joita on todella,todella todella paljon.. parittomia mukeja ja kokoon liimattuja lautasia jne.

Mutta ei..

näitä astiastoja, tauluja verhoja yms. tavaraa mitä me ei yksinkertaisesti tarvita on pakattu hyvin ja viety varastoon säilöön, niin mummo kantaa yllätys käynneillään takaisin sisälle... ja nämä yllätys käynnit tapahtuu silloin kun kumpikaan meistä ei olla kotona. Ja kyllä, hänellä on meille avain. on pyydetty sitä takaisin jos vaikka ja millä tekosyillä, mutta ei siitä halua luopua..

viime talvena me oltiin kaveriporukalla viikko rukalla lomalla. Mummo tuli sillä aikaa meille kotia asumaan.
Kotiin tullessa, oli meidän tauluja, koriste esineitä ja verhoja viety varastoon ja tilalle laitettu mm. valokuva kirkosta, sekä seurakunta talosta, tuohisia "koristeita", ikkunoihin valkosia, kukkasia pitsi verhoja,.. jopa meidän juuri ostettu iso ruokapöytä oli viety tuoleineen päivineen ulos( ihan kirjaimellisesti ulos, hankeen seisomaan) ja tilalle tuotu mummon aikana ollut 70-luvun vihreä pirttikalusto...

nyt kun alko vielä muistelemaan kaikkea, niin alkaa sappi kiehumaan..

 

[Ilpuri]

anteeksi kun nauran, tilanne kuulotaa niin koomiselta! Tietenkin se sinun kannalta on ihan kaaottinen, mutta jotenkin sielujeni silmin nään mummon kampeamassa kamoja takas sisälle!
Mut siis, vaihtakaa nyt hyvänen aika lukot pikimmiten ja sanotte että jos on jotain mitä haluaa itselleen, tervetuloa noutamaan niitä valvotusti siihen ja siihen aikaan ja jos ei noutoa kuulu, tänä ja tänä päivänä kamat lentää roskiin ja jos ei kelpaa tämä järjestely niin voi voi. Se talo on laillisesti teidän ja se on luovutettu kalusteineen ja te saatte tehdä niille kamoille mitä haluatte. Niin sit sun itses ei ehkä kannata olla paikalla kun mummon tekee mieli kahville. Tuollasia juttuja mulla on lähipiirissäkin ja ihan hirvee soppa.

Mtu mieleen tuli, et eikö sun miehes sit sano mitään vastaan? Mä ymmärrän kyllä sen et jos kyse on omasta perheestä niin ei viiti noust avastaan mut rajansa kaikella. Se on teidän ja sillä selvä. Jos te ostaisitte talon joltain tuntemattomalta niin ei entinen omistaja ole oikeutettu tulemaan sinne asumaan jos te ette oo kotona.

Toivottavasti saat pian jonkiun järkiintymään :)

 

[omppu15]

Huhhuh! Ompas hurjan kuulonen tilanne!

Me ostettiin joku vuos sitten miehen isän kotipaikka miehen sedältä ja sen vaimolta. Tehtiin jo pankissa asiat selviks niitten kanssa (asuttiin hetki saman katon alla kunnes sedälle tuli huonous). Eli me ostettiin niitten tila irtaimistoineen. Suvulle ei tästä asiasta etukäteen puhuttu, mutta iäkkäitä kun kaikki olivat niin ymmärsivät tilanteen.
Setä vaimonsa kera kun muuttivat pois ni saivat viiä kaiken mitä halusivat ja loput jäi meille. Ja kyllä. Sen vaimo kysyy edelleenkin joidenkin tavaroiden perään ja mä vien ne sille jos löydän ne jostain. Ja jos oon ne omissa perkauksissani heittäny ne pois ni kerron totuuden ja hän saa sitten valita mistä tarvitsemansa tavaran hommaa. Ja ihan oon kyllä surutta heittäny tavaraa menemään (mm.just niitä risoja villasukkia). Tää meidän talohan oli jo ihan lahoomis kunnossa ja vanhukset ties et on isot remontit eessä niin ne oikeestaan vaan aluks autto meitä remonteissa. Eikä se vaimo nyttenkään mitenkään remppoja kommentoi. Onneksi.
Niin ja tuossa joku aika sitten miehen isän sisaria kävi perkaamassa aittoja ihan luvan kanssa, et saatais ylimääräistä rompetta pois.
Mutta juu. Kylläpähän minäkin lukot vaihtaisin jos toinen tuommosia tekis! Ja kyllä se on kuule nykyään sun koti, ei se sua sieltä voi häätää. Ootte varmaan puhunu jo miehen kanssa minkälaisia fiiliksiä tää tilanne sussa herättää?

 

[Mashnu]

Kyllä menis lukot meillä vaihtoon... Siis millä voimilla joku mummeli roudaa lumihankeen kokonaisen ruokailuryhmän? Auttaako sitä joku siellä? Tarvii olla joku henkisen puolen häiriö nyt mummolla. Ei kukaan normaalijärkinen odota että toiset lähtee lomalle ja marssi sitte niiden kotiin sisustamaan...

Nyt pöydän ääreen istumaan koko porukka ja teette pelisäännöt selviksi. Se on TEIDÄN KOTI NYT. Pakatkaa ne mummelin tavarat ja viekää sille niin ei ole enää syytä teillä rampata penkomassa ja voitte ne lukot vaihtaa kun ei hänellä ole sillä verukkeella tarvetta teille päästä.

 

[Snannna]

Meillä on samantyylinen tilanne. Asutaan maatilalla ja 2012 mieheni teki isänsä kanssa sukupolvenvaihdoksen ja alkoi isännäksi isänsä jäädessä eläkkeelle. Me ruvettiin seurustelemaan samana vuonna ja muutin 10kk seurustelun jälkeen tänne tilalle. Tää talo ja koko piha-alue, laidunten ja tarhojen aidat ym oli aivan järkyttävässä kunnossa, en ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa. Näin jälkeenpäin olenkin miettinyt että kuinka en silloin kääntynyt kannoillani ja häipynyt saman tien. Sokea rakkaudesta tai kuvittelin että saan vanhasta maalaistalosta remontoitua haaveideni talon. Noh aluksi oli niin että mieheni 60v isä istui tuvassa maiskuttamassa makkaraa joka aamu klo 7 ja herätti meidät. Siihen mieheni sanoi että pitää tulla myöhemmin töihin ja riitahan siitä tuli. Aloin siivoamaan taloa pikkuhiljaa. Talo oli ollut 10v tyhjillään ja pelkässä työkäytössä sen jälkeen kun tämän vanhan isännän äiti kuoli. Tuvassa oli älyttömästi papereita sikin sokin ja vanhoja rumia huonekaluja 70-luvulta. Vanha rikkinäinen tummanruskea samettimatto ja samanlaiset nojatuolit ym. Ikkunoissa vaaleanpunaiset pitsiverhot pölyssä ja repesivät kun niitä otti ikkunoista pois kun olivat niin hapertuneet. No tosiaan sitten kun alettiin tyhjäämään taloa vanhasta roinasta ja poltettiin tavaraa ja kannettiin ulos, vanha isäntä kantoi tavarat sitä mukaa omaan kotiinsa tai meidän aittoihin. Yläkertamme on kuulemma suullisella sopimuksella hänen vieläkin ja se on aivan täynnä romua. Kuolleen äitinsä vaatteetkin hän on säilyttänyt. Sitten kun aloin tuomaan tänne omia tavaroitani vanha isäntä syytti että mieheni on ostanut kaikki sängyt ym ja minä olen pelkkä siivelläeläjä. Kaikki taulujen vaihdot, verhotangot ym ovat olleet vääriä ja kun otettiin tuvasta kamalat loisteputkilamput pois ja laitettiin järkevämmät valaisimet tilalle, talo muuttui diskoksi. Myös kun ystäväni ovat käyneet kylässä ja vanha isäntä on heidät nähnyt talo on ilotalo ja minä olen pääh*ora. Tätä on kestänyt kolme vuotta ja ihan jokaisesta liikkeestä ja teosta on saatu kuulla, hän on myös etsinyt meidän avaimen piilosta ja käynyt meillä sisällä tutkimassa paikkoja kun ollaan oltu kaupassa. Sen jälkeen olen ollut juoppo ja lääkkeiden sekakäyttäjä, syön masennuslääkkeitä ja rauhoittavia(kumpaakaan meillä ei ole talossa) ym. On kielletty tulemasta markille mutta tulee silti koska tämä on hänen toinen kotinsa ja hänellä on oikeus täällä olla vaikka ei laillisesti omista yhtään mitään. Olen soittanut sossuun ja poliisilta kysellyt lähestymiskiellosta ja se alkaa olla nyt aika oleellista kun odotan meidän ensimmäistä lasta ja tilanne on aivan kamala ja stressaava. Joudun välillä piileskellä omassa kodissani kun hän tulee pihaan. Hänen vaimonsa ei uskalla tehdä mitään kun pelkää miestänsä ym. En olisi ikinä uskonut että tälläisiäkin ihmisiä on olemassa.