Marraskuun jännitykset

Huomenta ja mahtavaa marraskuuta!

Jännitys tiivistyy....

Kiitos Amppu kissa-koira-suhdejutuista! Meillä ei ole mitään sen kummempaa aavistusta siitä kuinka tuo kollimme koiriin suhtautuisi, kuin että veljeni perhe kävi koiranpentunsa kanssa kerran kylässä. Kissa katseli sohvalta tarkkana koiran hössötystä, koira oli remmissä aluksi, ettei pääse käymään niin että silmät jää kissan kynsiin... No, aika näyttää, sitten joskus miten käy. Kissa on viisas, eiköhän se totu. On tottunut niin moniin asioihin jo. Yksi mikä meitä on hämmästyttänyt, on se, että kissa tottui olemaan menemättä kammariin, vaikka ovet on auki. Nyt kun on tullut vauvansänkyä ja muuta, niin se on pari kertaa hilpassut läpi uteliaana, mutta tietää että ei saisi.

Joulu on varmasti hiukan jännittävä, jos laskettu aika on siinä nurkilla! Eipä käy kateeksi. Meillä on ihan eri jännitykset. Tätä samaa varmaan jankutan loppuun asti, mutta tämä aika menee niin vähiin, että meillä jännitetään harva se päivä jotain [:D] Eilen tuli viimein hoitopöytä ja nyt on KAIKKI VALMIINA. Sekin jännittää. Yöllä unessa kuulostelin alkaako synnytys, kun jotain oireita oli. Vielä en unessä päässyt sairaalaan asti, vaan vasta odoteltiin ja ihmeteltiin. Näitä unia on todennäköisesti tiedossa lisää... Ihan eri jännitykset kuin alussa tai vähän aikaa sitten. Kohta on niin käsillä se syntymä. Minä puran jännityksiäni tänne, mies juoksee, polttaa tupakkaa ja juo espressoa [:)]

Maarisella oli niitä hassuja ääniä vatsassa. Sama täällä. Päättelin että suolistoääniä, koska ilmavaivoja on ja suolet missä sattuu kun kohtu vie tilaa. Melkoista meteliä kyllä kuuluu.

Pienistä vaatteista meilläkin on muutama vaatekerta, ei montaa, noita 52 senttisiä. Suloisia pikkukuteita, mutta eniten taitaa olla just 60-70 senttistä. Sitä en ole kyllä vertaillut, että kuinka isoja ne todellisuudessa on. Moni on sanonut kokoeroista eri merkkisten vaatteiden välillä.

Huomenna on rokotus ja keskiviikkona neuvolalääkäri. Synnytystapa-arviointia ja sellaista kaiketi. Tänään vähän leipomista ja ruuanlaittoa, tumppujen kutomista itselle.

Ai niin, joskus tosi tosi alussa, oli puhetta omista lapsuuksista ja vanhemmista. Minulla kun oli hiukan tasapainoton äiti, ja roolit sekaisin. Nyt en millään jaksa olla hänen kanssaan tekemisissä. Ihan ok ihminen nykyään ja tullaan toimeen, mutta olemme niin erilaisia joissain asioissa ja nyt tuntuu että ei mitenkään jaksa hänen juttujaan tai yhtään mitään. Tökkii pahasti. Mieleen tulee asioita omasta lapsuudesta jne. Kai sekin on ihan normaalia tässä vaiheessa. Kun vain odottelee omaa lasta, niin päässä ehtii kaikenlaista pyöritellä.

Tällaisia ajatuksia tänä aamuna. Voidaan hyvin
 
Maarinen: Mä nauroin ihan ääneen kun luin sun juttuja!! :D Oot kyllä mahtava kirjottaan! Pullataikina verkkopussissa..kuvasit aika osuvasti mun stringi-kokeiluja. Olen vaan todennut jo aikoja sitten että ne ei ole mua varten! [:D]

Terhituuli: Vaikka onki ollu kauhee yskä ja olo aika voimaton niin mielestäni tuo tauti ei ollut kovin rankka. Oon sairastanut kerran A-viruksen ja niistä ei kyllä voi puhua edes samana päivänä. Tässä taudissa oli erilaista se että mulla ei ollut juuri lainkaan nuhaa. Räkätauti on sen takia mun mielestä kirveä kun pää on ihan onton olonen ja ei saa ilmaa nenän kautta. Nyt sain koko aika yölläkin hengitettyä neän kautta. Jotta jos ei jälitautia tule niin helpolla päästiin! :)
Hyvä ettei sulla ollu raskausmyrkytyksestä kyse..sitä aina pelkää pahinta! Mutta hyvä että kaikki kunnossa. [:)]

Amppu: Kiitos sanoistasi. Osuit kyllä naulan kantaan: Hiki oli ihan hirmunen ja olo nihkee kuumeen aikana. Hassua kun alko tota maitoakin tulemaan ja nyt sitä on tiputellu aina aamusin! [:)]
Ihanalta kuulosti toi sun ja miehen kahvihetk ennen töihin lähtöäi! [:)]

Piukku81: Kiitos myös! [:)] Sulla vauva jo noin iso. Siis ihan valmis tulemaan painonsa puolesta. Mut onhan sulla noita viikkojakin ihan kivasti koossa jo! Jännää..

Sinttu83: Mulla on pari 56cm kokosta vaatetta. Silloin kun toin meidän poikaa laitokselta niin sillä oli päällä potkupuku kokoa 56. Syntymäpaino oli 3600 ja pituus 50cm. Silti kyseinen puku ei mennyt enää parin päivän päästä päälle. Tietty niissäkin voi olla eroja. Niitä on ihan hyvä olla mutta ei montaa kun ei ne oikeesti mee kauaa jos nyt ei hirveen pientä vauvaa tule. Vauvat kasvaa hirmusta vauhtia..

Täällä sujuu raskaus hienosti..Nyt kun ei ole ollu töissä niin tuntuu että noi pienetkin vaivat on kadonneet..selkäkivut yms. Valtavan kova halu saada käärö syliin jo. Niin sitä taas malttamattomana odottaa sitä hetkeä kun lähdetään laitokselle vaikka päätin jo ennen raskautta että nyt nautin jokaisesta raskausviikosta enkä koko aika laske montako viikkoa on synnytykseen ja montako mihinki etappiin. Mutta niin siinä taas kävi..en ole koskaan ollu kovin kärsivällinen odottaja joten mitenkäs muutenkaan! [8|]

Hyvää sunnuntaita taas kaikille! [:)]
 
Tulin vielä lisäilemään. Kysyin Vau.fi:n joltain ihmiseltä tämän palstan olemassaolosta jatkossakin ja hän vakuutti, että niin kauan kun täällä henki pihisee ja käydään keskustelua, ei tätä lopeteta, vaikka LA:t menee jo ohi ja vauvat on syntyneet. Kuulemma jossain vaiheessa ainoa muutos tulee olemaan se, että jotenkin otsikoidaan menneet lasketut ja tulevat. Jatkakaamme samaan malliin ja meillä on aina foorumi jonne palata ihmettelemään. Kai vähän hiljenee, kun vauvoja tulee, mutta aika moni meistä on kuitenkin miettinyt että missä päästään jatkamaan vauva-arjen jakamista.

Amppu, huojentavaa (vaikkakaan ei toivottavaa) että muillakin on äitisuhteessa tekemistä. On paljon jota itsekin aion tehdä toisin oman lapsen kohdalla. Raskaus muutenkin tekee sen, että vähän vetäytyy muusta maailmasta, en tiedä onko muilla samaa havaittavissa? Ei tule niin otettua yhteyttä ihmisiin, vaan kaikki pyörii tässä ihan oman navan ympärillä. Oma elinpiiri korostuu ja se millaisen sen haluaa olevan. Kauas kavala maailma! [:D]

Jospa tässä uunin viilenemistä odotellessa laittaisin hoitopöydän laatikkoon pikkuvaatteet ja vaipat valmiiksi. Makaronilaatikko odottaa uuniin pääsemistä ja taikina leipojaa. Miehellä piti olla välipäivä/lepopäivä juoksemisesta, mutta tuonne se lähti viuhtomaan lenkkinsä. Liike on lääke hermoiluunkin. Muistan synnytysvalmennuksessa kätilön sanoneen, että on se kumma jos ei uuden asian edessä vähän jännittäisi tai pelottaisi, se on luonnollista.

Sitten asian vierestä ja pahasti. En tiedä montaako koskettaa millään tavalla, mutta olen tai olemme täällä kotona ihmetelleet tuota nykyajan hirvenmetsästystä: Autoja ajaa ees taas pitkin teitä! Ajojahtia? Miehet seisoo porukassa puhumassa p***** metrin päässä tiestä. Kummallista... Metsässähän ne hirvet on.

Pakko vielä Maarisen kuvauksen jälkeen kertoa tämän pöydän tilasta tällä hetkellä [:D] Sattuu olemaan kunnon lastissa. Läppäri pöydän päässä itää kohti myös. Pino vauvanvaatteita, kirjaston kirjoja ja DVD:itä, isohko tuikkukynttelikkö, amaryllis, muovikassissa lankoja, korissa lankoja, ompelulaatikko, lehtipino, käsityökirjoja ja lehtiä... ja sälää. Kukahan raivaisi? ...kunhan joudan.

Iloa päivään!

ja odotus jatkuu[:)]
 
Höh, aina tekis mieli käydä huikkailemassa vanhaan ketjuun, kun en mä tähän uuteen niitä muista kirjottaa...
Tosin ehkä tästä postauksesta tulee vielä luettavan lyhyt, jos mä kommentoin vain muistinpäällä olevia asioita :P
Ainakin kaikille kipuileville ja lääkärissä käymään joutuneille paljon tsemppihaleja! Ja olihan siellä ihania uutisiakin parilta (terhituuli ja joku muu)!

Noista teidän miesten unista, oon vähän "kade"! Mä RAKASTAN sitä, kun ihmiset höpöttää unissaan hölmöjä... Se on niin hauskaa! Me kun ei miehen kanssa juur koskaan nukuta yhdessä, niin harvoinpa tulee sen möläytyksiä kuultua. Paitsi iltaisin, kun herätän sitä yöuniltaan töihin lähtemään, niin silloin se saattaa puolkoomaisena jotain sanoakin ^^
Mutta onneks jaatte omaa auvoanne, niin voin hihitellä täällä teidän miesten jutuille :D

Pranametri, jeee! Joku muukin koirakuumeinen! Meillä ei kissaa oo (eikä kuulemma tuu), mutta koira piti hankkia - ja sitten vauva ilmoitti tulostaan ja sekoitti suunnitelmat. Mutta taas eilenillalla juttelin asioista ihmisten kanssa ja koira kuume senkun yltyy... Mä luulin, et tää on kevätjuttu, mut on se näemmä nytkin! Vaan mä en pentua ja vauvaa samaan kotiin, mulla ei kestäis hermot ja jomman kumman kasvatus kärsis. Ja kun nää molemmat perheen altavastaajat kyllä joutuu kurin ja nuhteen alle, tai ei tuu mitään.

Amppu, kun samoilla viivoilla suunnilleen ollaan, niin kyllä täysin jaan sun ajatukset vauvan tulosta! Tulis ennen joulua, että sais herkutella hyvästä pöydästä ja iltasella tuijotella vauvan punasia poskia... Meillä vaan mies haluais just jouluna olla synnärillä, kun ei tykkää joulusta jostain syystä :( Pranametrin viikot alkaa kyllä oikeasti olla sellaiset, että varmasti jänskättää! Ootteko te jo oman joulunne miten suunnitelleet? Kotona kolmin vai sukuloimaan?

Pranalle vielä tosta hirvestyksestä... mitä isin mukana joskus metsästämässä käynyt, niin kyllähän se nyt on pääasia se oleminen, eikä tekeminen :D Kyl mäki lähen tyttöjen kanssa shoppaamaan, mutta juoruamiseenhan se suurin osa ajasta menee ;)

Mäpäs olinkin eilen humpalla! Siis ihan pitkän kaavan kautta, himasta lähdettiin naapuritaloon seiskan aikaan ja kotiin tultiin vasta muiden poistuessa jatkoille. Mä lähin siis miehen mieliksi sen ja kavereidensa pikkujouluihin kuokkimaan, vaikken hirveästi siitä porukasta humalassa välitäkään... Naapuritalosta kun on onneksi lyhyt matka kotiin, jos olisin hermostunut. Mutta sehän oli kivaa! Uusiakin tyyppejä oli, ja mä jaksoin olla sosiaalinen! Mieskin on jotenkin aina vähän juodessaan niin hellä, ja kattoo mua ihan eri tavalla. Ja koska musta on tuntunut, että se ei jotenkin osaa kavereilleen näyttää tätä onnea ja iloa vauvan tulosta (meni pitkälle kesään, ennenku sen kaverit ees sai kuulla asiasta), niin silti se eilen ylpeenä piti mua kainalossa, paijaili masua ihan kaikkien nähden ja huolehti. Ja kerhotilassa tulleen "pilkun" jälkeen tuli mun kanssa kotiin, vaikka jatkoja ja muita bileitä oli vielä tarjolla! Niin se on munkin juopporenttuni muuttunut... Kotona sitten istuttiin vielä sohvalle, katseltiin miehen valkkaamaa musa-dvd:tä (joista mä en niin välitä) ja mies siinä vielä otti lasillisen viskiä. Juteltiin mukavia ja mulla oli sellainen perhe olo! Ihanaa oli myös, kun mies osasi taas pukea ajatuksiaan sanoiksi (jota siis ei suomalainen jörrikkä todellakaan usein tee, humaltuneena tai aseella uhaten ehkä); se painoi päänsä mun vatsakummulle ja sanoi, että olisi sen masussa potkivan sällin takia valmis tekemään ihan mitä vain!

Ja niin, tänään on tosiaan MARRASKUU! Seuraavan kerran seinäkalenteria kääntäessä ollaan jo niin lähellä, että hyvä jos uskaltaa hengittää ^^

 
 
Tässä taas roikun koneella hirveässä nälässä, koska ruoka on vasta uunissa sämpylöiden kera.

SannaKoo teille kävi sitten kuten meille koiran kanssa! Me katselimme jo myytäviä poliisikoiria, valmiiksi koulutettuja, mutta emme uskaltaneet vauvan kanssa samaan aikaan ottaa. Liikaa työtä. Katsotaan kun lapsukainen on vanhempi ja arki vakiintunut jotenkin edes.
Joulun vietämme keskenämme, me,vauva ja kissa. Vähän oli jossain vaiheessa puhetta äitini kutsumisesta joulun viettoon kanssamme. Pääsisimme yhdessä saunaan ja olisi vähän apunakin. Mutta enpä osaa sanoa pyydämmekö vai emme. Voihan olla että tökkiintyminen äitiin helpottaa vauvan synnyttyä [:)] Mieheni tulee kuitenkin anoppinsa kanssa toimeen hyvin, joten nähtäväksi jää.
Etkös sinä vähän haaveillut jossain vaiheessa saavasi sinun ja miehesi vanhemmat vaikka saman katon alle jouluksi?
Oli varmasti sydäntä lämmittävää, kun miehesi näytti onnensa muidenkin seurassa<3 Siellä bileissä.
Omalla kullallani on nuoruusaikoina valmentajalta saatu hyvä sanonta:" KUn matsi lähenee niin vitsit vähenee". Siinä voi loppua kohdin hiljetä jännityksestä yksi ja toinen vielä, että ei ihmetellä.

Ja uunille kurkkaamaan..
 
Jep, ihan oikein sinä Pranametri muistit... Olin suunnitellut, että kun äidillä on iso omakotitalo ja appivanhempani asuvat kerrostalokaksiossa, niin sitähän olisi saanut koko porukan sullottua äitini luo. Helposti siis olisimme mahtuneet, etenkin kun sinne tuskin yöksi olisi jäänyt kuin vain äitini, sisarukseni ja mummoni. Tässä kaikki kun asutaan 10km säteellä ja isoveljenikin vain Helsingin puolella, niin tuo liikkuminen on helppoa jopa jouluisin, jolloin julkista liikennettä ei ole.
Vaan tulin sitten toisiin ajatuksiin, kun tajusin, että appivanhemmilla on ollut jo vuosien ajan eräs vanhempi pariskunta luonaan jouluisin... Ei siis voi tietää, kuinka monta joulua nuo enää yhdessä jouluaan viettävät. Sillä en ole hennonut asiasta puhua, kun eihän meidänkään tilanteesta varmuutta ole! Ja sisarukseni tuskin haluavat riesoikseen vielä yhtä hössöttävää mammaa, jos minä itse olenkin tuolloin laitoksella.

Ja mieheni tosiaan ei ole aina se paras mahdollinen tunteiden näyttäjä, etenkään julkisesti... niin todella tuntui hyvältä! On hassua nähdä ja kuulla hänen ystäviltäänkin, että kuinka paljon tämä on todellisuudessa miestä muuttanut. Ja SILTI körilääni pitää macho-imagoaan yllä, hassu mies ^^
 
Heipä hei!

 JEp.Tultiin likimain samoihin tuloksiin niiden kurinoiden kanssa, että suolisto peräistä! Mieheni, joka on myös hifi-asiantuntia, kertoi että tuo vesi on elementtinä ääntä hyvin johtava. Antaa siis lorista ja kurnuttaa! Että ikvää SannaKoo, mutta unohda nyt ne sammakko haaveet. Kyllä sä melkovarmasti saat oikean vauvan!

Saitkos sä lapasenrasut valmiiksi,Pranametri? Meidän eilinen ompeluseura oli ylättävän tuottoisa. Tyttö kutaisi vielä söpön valkoisen tupsupipon tulevalle pikkususkolleen! Ja minun villahousu-prjektikin tuli valmiiksi! Ja pöydällä siis enää se posti pino! ( Kotoisalta kuulosti sinun esillepanosi )
Sitä tuoretta leipää vedettiin sumeilematta, siivu siivulta, vahingossa. Kunnes ähky ja paha olo pakotti vaakatasoon! Eikähän se tuore leipä maistu miltään ilman rasvaa. Voita, joka sulaa ja uppoaa ihanasti viljasen lämpimään muhkeuteen.... Arvatkaa vaan, maistuiko uni!

JA sitten kattelinkin lähtöunia. Tulivat oikein helikopterilla hakemaan synnytykseen. Minä tepastelin hätääntyneenä ikkunasta toiseen ja vetelin verhoja kiinni ja sammuttelin valoja, etteivät löytäisi minua.
Mies oli kuitenki virittänyt pihalle 1000 watin työmaavaloja, sinne tänne, puiden runkoihin. Ja pojat,
15 ja 16 v. huojuivat eteeni suurissa teinitukissaan tolkuttamaan, että "kyllä sun kuule pitää nyt lähteä, kun sua kerta kotoo haetaa!" Siihen sitten herään kippuraisiin OIKEISIIN supistuksiin, hikisenä, pilkkopimeässä.
Oon niin väsyny, etten jaksa reagoida! Aamulla kuitenkin kun,valkoinen valosoiro osuu silmään unen läpi, olen sata varma, että mulle on tullu jotain komplikaatioita ja mut on oikeesti haettu! Ja että oon joutunu sektioon! Kädet mahalle, ja huh, siinähän se pulleana pököttää!

Ja pulleana tosiaan! Kotoinen kauneuteni verhoutuu Tarjoustalon verkkareihin ja somistautuu kumilenksu tukassa! Olen lisäksi antanut periksi miehen "liian suurille" nappi-paidoille. Napit on kyllä vähän turhia, kun niistä menee kiinni kaksi. Toinen helmasta. Toinen kaulan alta. Kestovärin aamulla töpöttelin kulmakarvoihin ja viilasin kynnet saman mittaisiksi. Sääriajelu olis taas edessä. Ja tuo pikku siilikin pitäisi trimmata. Sille brasilialaiselle on päässyt kasvamaan otsatukka! Oiskohan tuosta miehestä höylän käyttöön? Vai tuleeko ennenaikainen lihanleikkuu? Onko siskoilla kokemusta? Olis niin mukava olla edes vähän huoliteltu, kun lähtö tulee.

Näillä mietteillä kohti tulevaa viikkoa! Luvassa lääkärin tapaaminen synnytys tapa-arviointiin ym.ym.

Hyvää yötä!
 
Huomenia!

Nyt se sitte sattu. Vahingossa. Eilisten touhujen kesken mies imas tissistä (ehkä jopa tahallaa;) vähä turhan isosti. Kysyin et eihä kerenny tulla maitoo ko oli ilme sen näköne. No tuliha sitä.. Säikähin kyllä että nytkö loppu touhut tähä, mut hää vaa nauro ja sano et täähä maistuu iha sokerilitkulta ja hylamaidolta ja muiskutteli huuliaa vaa [:D] hassu. Kuulemma iha suihkahtamal tuli ja mietti päässää sitä ääntä mikä siit tissist vois lähtee ko maito suihkuaa... [:D] Nytpä on sitäki sit maistunu. Mut varmaa maku muuttuu ko rupee sitä oikeeta maitoo tulemaa?

Possurokotteesta ei oo vielä ainaka tullu mitää vaivoja. Perjantaina sen siis otin. Käsi on vaa tuommoselta pieneltä alueelta herkkä. Tuntuu niiku ois iso mustelma siinä ko sitä painaa, tai nii et lihas ois vaa kipee.

Hirvimetästyksestä, ni ne taitaa sen takia kaahailla autoilla et pääsee nopeemmi uutee passipaikkaa tai kahtomaa ettei kerkee menee tien yli esim väärälle puolelle tai että sais tienlaiasta vaikka ammuttuu.. Ite nyt ollu kans jonkuverra metällä mukana, en kylläkää tän masun kans mut muin syksyinä.

Meillä taitaa olla jokune 50-52cm vaatekappale myös. Eikös äippäpakkausessa tullu muutama 50 vai 52? tai sit muistelen väärin.. Oon tainnu saaha myös siskolta sen kokosii muutaman. Muute taitaa meilläkii alkaa koot tuosta 56cm.. Voipa olo tuntuu nii tietämättömältä vaatteittenkii suhtee näi ensisynnyttäjänä, vaik sisaruksilkii jo on lapsukaisii.. [&:] Hönttii..

Joulua toivotaan täälläkin vietettävän kolmisin pikkusen kanssa! Kun vaan syntyis ees vähä enne sitä [:)]
Inhottaa vaa jos menee sen 2vko yli ni se on sitte justii joulunpyhät ohi ja 27pvä aika koittaa.. höhhöh. Saas nähä. Toivotaa parasta [;)] Kaikille!

Voi koiranpentu! Keväällä meinattiin täällä kans ottaa. Kultanennoutaja. Haaveeks jäi ku ei sitte saatukkaa tähä kämppää ottaa. Ois sitä vielä tuos kesän mittaa kerenny vähä kouluttamaakii.. Mutta eiköhä senkii aika vielä tuu ku päässää omaa taloo [:)]

Keskiviikkona ois eka perhevalmennus. Joku puhu että oli ollu jotai ryhmäharjotuksii tms.. [:'(] Tää rouva kyllä varmaa siinä vaiheessa konttaa piilossa pois paikalta..
 
Vahingossa tulin marraskuun sivulle ja sitten muistin, että nythän ON marraskuu!!! [X(] Joo, menee aika ihan luvattoman nopeasti...

Hoopolille tsemppiä ja jaksamista! Samoin Sapelle loppuparanteluissa. Itse sain torstaina sikapiikin ja ihan niin kuin Tuiks sanoi, tuntui kuin kädessä olisi ollut iso mustelma. Ei sen kummempia. [:)]

Meillä oli tänään aamusta jo perhevalmennusta ja sen jälkeen neuvola. Valmennuksessa käytiin läpi synnytystä, imetystä, vauvan tarvikkeita yms. Saatiin aika paljon hyödyllistä tietoa - isät lähinnä synnytystilanteeseen liittyvää ja äidit esim. imetyksestä. Tätskä kertoi mm. miten voi välttää rintatulehduksen, miten imetetään oikein yms. Sairaalassa kuulemma neuvotaan toisinaan liian vähän imetystä ja moni saa tuloksena kipeät nännit ja tulehduksen. [8|] 

Neuvolassa kaikki näytti olevan kunnossa. Hemppa 137, sf 29. Painoa 650g/vko. Kuulostaa aika paljolta, mutta ilmeisesti vaavi kasvaa vauhdilla, eikä turvotustakaan ole. Tätskä ei ollut ihan varma, ollaanko edelleen raivotarjonnassa. Sanoi, että jos ollaan, niin vauva on jo aika alhaalla. Kahden viikon päästä on neuvolalääkäri, jolloin asia varmistuu. Toivottavasti olisi oikein päin! [:)]

Noista pikkuruisista vaatteista. Neuvolassa sanoivat, että kannattaa olla jokunen ihan pieni vaatekerta - ilmeisesti 50 cm - jota voi pyörittää käytössä sen pari viikkoa, jonka niitä tarvitsee.  Itse etsin kaupoista 50 cm bodyja ja puolipotkareita, mutta hirvittävän vähän on tarjolla. Kuulinkin, että lastentarvikeliikkeestä oli kerrottu, että nyt on syntynyt niin paljon vauvoja, että ihan pienet koot on jo melko lopussa. Kääk!!! Meillä ei ole kuin kahdet puolipotkarit ja yksi kietaistava paita. 50 cm bodyja en löytänyt ollenkaan!!! [:@] Varmaan kääritään sitten kapaloon ensimmäiseksi kuukaudeksi. [;)]

Hyvää alkanutta kuuta joka mammalle ja mahalle!
 
Aurinkoista huomenta mammat[:D]

Oon ollu taas kiireinen-äippälomalainen, meni pari päivää kun sain kaikki teidän tarinat luettua... Nyt alkaa jo tuntua hirmu hyvälle tämä "joutenolo" ja mies on myös nyt työttömänä kun ei kukaan halua sitä pariksi kuukaudeksi palkata töihin (kun muutetaan sinne Ouluun helmikuun alussa), mutta ei oo siitä stressiä revitty, aika ainutlaatuista aikaa kun saadaan molemmat vaan olla ja valmistautua vauvan tuloon.

Hoopolille: voimia sinne makuuseen ja toivottavasti vauva nyt pysyis vielä joitakin viikkoja ainakin masussa. Päivät on varmasti pitkiä, mutta yritähän keksiä jotain kivaa, vaikka lukemista kun kohta ei varmaan sitäkään ehdi oikein harrastaa.

Hyvä että kukaan ei oo tainnu saada rokotteesta mitään suurempia haittoja, ei siis täälläkään.

Minäkin oon miettiny noita vaatteiden kokoja, että mitenkähän pieniä tarvii... Meillä on nyt niin paljon vaatteita kun anoppi oli joltain sukulaiseltaan lunastanu ison kassillisen kaikenlaisia. Toivotaan vaan nyt että ultrassa saatu sukupuoliarvio osuu oikeaan, sillä muuten toivon että poika tykkää mekoista ja vaaleanpunaisesta...=)Hih!

Me kasattiin eilen vauvansänky, tuossa se nyt pojottaa. Aika ihana =) ja vaunut on haettuna tuolla työhuoneessa, kun en uskaltanu niitä vielä jättää tuonne ulvälinevarastoon ettei niitä nyt pöllitä ainakaan ennen vauvan syntymää...[:D] Turvakaukalo on vieläkin hankkimatta ja hoitopöytä on kavereilta hakematta.

Tuo sf-mitta puhuttaa, ja aika ironista että toisilla se on muka liian pieni ja toisilla taas liian suuri. Meilläkin sf-mitta aiheuttaa ongelmia tällä hetkellä. Käytiin tiistaina neuvolassa ja kaikki muuten hyvin (mun paino noussut n.200 g/vk, sokerit kunnossa, sydänäänet hyvät, vauva liikkuu, verenpaineet hyvät, ja terkkarin mukaan vauva tuntuu päällepäin sirolta), mutta mutta nyt tuo sf-mitta oli pompannu totaalisesti käyriltä ulos (terkkari sai mitaksi 36 cm). Kyllähän tää maha tuntuu välillä tosi pinkeeltä ja oon ihmetelly että miten tuo nahka voi ennää venyä, mutta tuolla mitan kasvulle ei vaan löydy mitään selitystä. Terkkari laitto lähetteen äitipolille heti ja sanoi että kutsu varmaan tulee samalle viikolle. No olipa tosi hyvä mieli lähtee neuvolasta...[:(] Matkustettiin samana päivänä meidän porukoille ja äiti tietty rauhoitteli että ei mitään hätää ja mittas vielä mitan uudelleen (äiti on siis kätilö ja hoitanut synnärillä synnytyksiä viimeset 30 vuotta) ja sai vaan 32 cm. Tuo sf-mitta voi kuulemma aika paljon vaihdella ja ei todellakaan oo mikään kauheen tarkka mittari vauvan koosta. Mulle tuli kutsu sinne äitipolille mutta vasta 2 viikon päähän, siellä oli lääkäri arvioinu tilanteen ja päätti että ei oo kiirellinen niin enpä oo tuota sitten hirveesti enää miettiny. Ärsyttävä sf-mitta[:@]

Mutta voimia kaikilla, aika jänniä aikoja kun kohta voi jo joku poksahtaa...[:)]
 
Hyvää huomenta naiset!

Arvatkaa mitä! Viime yönä se uni sitten maittoi! Silmät suljin joskus klo 23 jälkeen ja nyt tossa klo 11 heräsin kun siskoni soitteli jotain turhuuksia. No ei siinä, 12h unet on nykyään jo melkein normaaleita, etenkin kun edellinen yö meni vähemmällä unella... MUTTA! Heräsin
ensimmäisen kerran pissalle vasta aamuseiskan jälkeen! En siis silloin 4.45 kuten joka hiton yö jo monta kuukautta! Olin lähes järkyttynyt!

Eilisilta oli muutenkin hämmentävä. Yhtäkkiä alkoi kovat kivut ja istuminen oli tosi hankalaa. Mietin, että nytkö se vauva liikkuu alaspäin? Tuntui ihan siltä, että sen pää on tuolla tosi alhaalla lantiossa! Hiukan jo jänskätti, että nytkö se sit oikeesti aikoo olla noin alhaalla, et mä en edes pysty istumaan suorassa! Vessassa käyntikin sattui ihan turkasen paljon, ja mua jo pelotti, että nyt mä murskaan jotenkin lantioluillani tai jollain sen vauvaparan pään... Vaan ei nyt enää aamulla tuntunut siltä, että ehkä se vaan kävi tutkimusretkellä, että osaa sitten ensi kuussa toimia! :)

maarinen, mutku mä oisin halunnu sellasen sammakkovauvan! Sen kaa vois käydä vauvauinnissa pitempään! :(
Ja meillä mies hoitaa sähkökäyttösellä koneella tuota mun alapäätäni, mutta jos mies oman partansa höylällä ajaa, niin mikä jottei se sun alapäästä selviäis myös. Mutta niissä sähkökäyttöisissä on sellainen mukava pieni värinä.... ^^

Amppu, joo, en mäkään ehkä jouluani sairaalaan haluais. Nirsoudessani ku en syö jouluisin juur muuta, kun kalapöydän ja keitinperunaa, ehkä muutaman herneen :D Mutta mun jouluruokavalioni on helppo ottaa sairaalaan mukaan; kasa suklaata ja vielä vähän päälle. Ehkä muutama hedelmä :P
Ja mekin ollaan koirarotu jo valittu, staffordshirenbullterrieri meille muuttaa. Vaativa rotu, mutta ei onneksi pahimmasta päästä. Ja lasten kanssa varmaan 98% yksilöistä tulee toimeen! Vaan askel kerrallaan, koulutetaan nyt ekaks vauvasta koiraihminen :)

Tuiks, haha, miehesi siis pääsi jo osalliseksi. Mulla ei onneks viel tissit suihkuile, mutta sais tuo mies noita nänninpäitä orientoida jo valmiiks, niin täytyy varmaan luettaa tekstisi sillä. Se kun siis odottaa kuin kuuta nousevaa, että pääsee maitojaolle! :D

hennas, pienimmät bodyt itse ostin ihan vaan hypermarketista. 3kpl kustans kympin siinä vihreemmin teipatussa liikkeessä. Potkareita tai sukkiksia mulla ei niin pieniä oo, ku oon järkeilly, et ne saa kyllä kääntämällä ja systeemein vähän isommatkin koot menemään :) Jos jostain syystä tarvitsee alle 50cm vaatteita, niin Haloselta saa! (siis liikkeeltä, en oo tosta istuvasta pressasta ihan varma)

Saparo, elä sure tota sf-mittaa, samaa se on mulla tehnyt! Ei siitä piä huolia ja murhetta kantaa, se kun tosiaan on yhtä tarkka kun silmämääränen vaaterointi :) Ja kuulostaa kyllä ihanalta, että olosuhteiden pakosta ootte miehen kanssa kotona vauvaa oottelemassa! Vaikka toisaalta ikävä tilanne, niin ehkä tää on just paras mahdollinen hetki :)
 
"noni, kirjotin sitte tonne vanhaan vielä...."
 
Heippahei! Kolmanneksi viimeistä työviikkoa viedään.... huih!

Me käytiin painoarviossa lauantaina.
Vaavi oli 1870g, 80g yläkanttiin paino mutta ihan hyvä silti. Painoarvio 3500g ja edelleen pinppi siellä oli [:)]
Sano kätilö että jos nyt syntyis nii ei ois mitää hätää, hyväkuntoinen on ja tarpeeksi iso.

Eilen kasattiin pinnasänky ja hoitopöytä... sain jopa lajiteltua vaavin pyykit ja eilen pesin jo yhden koneellisen.
Mitä pesuainetta ootte muuten käyttäny? Ku ostin ton LV:n pesuaineen ja huuhteluaineen mut ne haisee ihan karseelle!
On hajustamattomia joo mut on siinä silti semmonen teollinen, rasvan haju. Ei yhtään raikas [&o]
Uskaltaiskohan sitä käyttää sit muuta?

keskiviikkona ois rokotusaika ja torstaina neuvola.
Saavat kyllä nyt ottaa multa hempan, edellisellä kerralla tuuraajatäti ei ottanu ku ei kuulemma tarvitte ku niin hyvät ollu...
Mutta nyt voisin nukkua 10h putkeen eikä riitä... taas silmät sirrillään töissä ku nukuin 2h päikkärit ja 9h yöunet yhillä pissoilla!

Hoopoli: aika raju juttu siellä! Mitenköhän kävi, pysykö vaavi sisuksissa?
Toivottavasti kaikki menee hyvin!

valoista... meillä eilen nakattiin valot ulos, oli niiin pimeää! Mutta nyt on ihanaa, semmoset jääpuikkovalot <3

maarinen: mullaki kokoajan kirja edessä mistä voi tarkistella raskausmyrkytyksen oireita [:)]
Tuntuu et hetikö ei oo kaikki kunnossa niin heti on sit myrkytys... Mutta vainis mikä vainis...

Olikohan se Ailime joka vähän aikaa sitten ihmetteli napsumista masusta?
Mullaki alkanu napsunta! Pitäny oikeen jäähä paikoilleen kuuntelee et mistä hemmetistä toi tulee, no masusta!
niinku sormia napsauttais oikee napakasti [:D]
ja hikka tuntuu vaivaavan pientä ainaki kerran viikossa, ihan sääliksi käy [:(]

VOI EI AMPPU! Noni... nyt pakko lähtä ostamaan tänää pasteija-aineksia... kiitoksia vaan [:)]

diudiu! Meen syömään itte tekemää kebabbia <3
 
SannaKoo noista hypermarketeista olen itsekin noita pieniä kokoja katellut - just esim. tuolta "vihreämmästä" - enkä tosiaankaan mistään lastentarvikeliikkeestä! Siellä oli vaan kerrottu, että pienet koot on heiltäkin menneet.  Marketeissakin on ihan pienet koot menneet. 56 cm kyllä löytyi jokusta mallia, mutta 50 cm ei oikeastaan ollenkaan. Ja ois kuitenkin ihan mukava valita... [&o]
 
Päiviä!

Rokote on nyt otettu eikä kirvellyt. Neuvolan pikkuaula oli täynnä äitejä ja eri-ikäisiä mukuloita. Mies ihmetteli mitä ovat minuun pistäneet, koska kotiin tultua vähän evästin ja sen jälkeen tiskasi, petasin, pyyhin pölyjä. Nyt lysähdän aloilleni.
Yö meni tosi katkonaisesti. Valehtelematta 4 kertaa pissareissu, pahimmillaan pikkuisen yli tunnin välein. Taitaa tulla hyvät päiväunet tänään. Vaikka kuinka juon pitkin päivää, enkä vain illalla, niin ei auta. Pakko juoda yölläkin kun janottaa ja suu kuivuu.

Maarinen Omat tumput alkavat olla peukkuja vaille valmiit! Sinulla on ollut tuottoisa marttakerho tyttösi kanssa, aika ihanaa valmistella yhdessä pikkuiselle lämpimiä vaatteita. Tosi suloista<3 Sinulla ei muuten tosiaan ole kovin pitkä aika vauvan tuloon, jos tulee vaikka ennen LA:ta...

Koirista sitten [:)] Poliisikoirista olemme katselleet sellaisia, jotka on koulutettu ja luonnetestattu, mutta jotka jostain syystä eivät sovellu palvelukseen. Yksi syy on paukkuarkuus, sitten on lonkka- tai nivelvikaisia. Nivelvikaista meille ei kyllä otettaisi, niistä kun ei koskaan tiedä kuinka kauan nivelet kestää. Mieheni jutteli koiria kouluttaneen poliisin kanssa, joka kertoi kyllä reilusti sillä hetkellä tarjolla olevista yksilöistä. Silloin vain ei ollut meille soveltuvaa lenkkikaveria. Mutta myös bullmastiffia olemme harkinneet vakavasti. Miehelläni on niistä jonkin verran kokemusta ja lapsirakkaita elukoita ovat. Joka tapauksessa, vielä emme ole ottamassa enempää perheenlisäystä. Antaa vauvan nyt tulla ja sitten sen näkee mitä haluaa.

SannaKoo näitä olotiloja tulee, olen huomannut. Mitä lähemmäs synnytys tulee, sitä tarkemmin tulee tutkittua kipuja ja painamisia ja kaikkea. Samanlaista tuntemusta on ollut täälläkin, että vauva tunkee itseään tosi alas, saa vähän esimakua tulevasta.

Saparo, sinulla on tuuria kun kätilö löytyy perhepiiristä! Me mammat, etenkin ensimmäistä odottavat, otamme niin tosissaan ammattilaisten kommentit ja mitat ja kaikki. Luottaahan sitä nyt ihmiseen, joka työkseen mittailee ja arvioi, mutta eipä se ole mitään tarkkaa näköjään.

Vatsasta kuuluu edelleen syömisen ja juomisen jälkeen kurinoita, aika kovaa tosiaan, mutta onhan ne suoletkin ihan eri asennossa kuin ennen raskautta.
Sellaista tänään. Mies hoitaa kuntoaan lattialla ja minä menen sohvalle katselemaan [:)]
 
Piti tulla vielä nopsaa kommentoimaa enne ku menossa jo.

Diza, elä turhaa murehi hikasta. Meiän pikkusella on 3-4 kertaa päivässä hikka. :D
Mutta jostai luin että ei siitä kuulemma oo ollenkaa vaivaa sille pikkuselle.
hyvä vaa jos on hikkaa ni tietää että harjottelee hengitystä.. [:)]
 
Tuiks ja Hoopoli: Kiitti myötätunnosta [:)] ultrassaki näky että vaavi teki hirmusti hengitysharjotuksia ja se oli vaan hyvä asia.
Toi hikkailu ei kyllä pidä mulla mitää ääntä, tuntuu vaan tasaisia sykäyksiä pitkissä sarjoissa, mut noi napsunnat mitä kuuluu sillon
tällön on ihan erilaisia. Mut neki kuulemma jotai nivelien napsuntaa....
 
ääääh taas iskee tää pääsärky! Onko teillä ollu lisääntyvästi?
Oiskohan niska vaan sit niin juntturassa mutta nykyään melkeen päivittäin päätä jomottaa...[:@]
 
Terve!

Tää on kyllä mukava palsta-porukka! Vois perustella, selitellä ja pyöritellä, mutta niinku moni  muu hyvä asia, se olis turhaa!

KOIRISTA JA KISSOISTA. Teijän elukka kuumeet on painuneet alitajuntaan. Viimeyönä unissani tulin kotiin:
pistin takin naulaan, kopistin lumet kengistä eteisen lattialle, tuuppasin muovikassin tuvan pöydälle ja sanoin miehelle: "kävin tuossa haikaran luona kylässä ja ostin samalla reissulla pari kissan pentua!"

Ei meille silti tule mitään elukkaa. Ei sisälle, eikä ulos... Jaa no mies haaveilee uuden kodin pihalle pientä lammas hakaa.... ja navetta kissaa....

AJELUSTA. (SannnaKoo, huom) Tuolla komealla rakkaallani sattuu olemaan parta ja pitkä kihara tukka. Että se höylän käyttö on vähän niinkuin reeniä vaille... On sillä semmonen sulosesti värisevä raja terä, trimmausta varten, ylähuulen päälle.

HIKKA JA NAPSUMINEN. Täällä molempia tasaisen vaihtuvin välein. Välillä tuntuu että tuo tyttö menettää hermonsa hikkaamiseen. Hikkailkoon rauhassa! Jaksaa sitten huutaa ja laulaa, kun  on keuhkot kunnossa!

PIMPSALUU-KIPU. Just. Istu hetki normaalin ihmisen tavoin kovalla keittiön tuolilla. Ei meinaa saaha selkää suoraks , saatika jalkoja eteenpäin. Vessanpöntöllä tuntuu että koko römpsä lurahtaa bengi-köyden varassa veteen. Siihen kun tuo ihmisen alku vielä innostuu venýttelemään ja räpläämään käsillään uinti liikkeitä, niin tuska on valmis. Eilen illalla tuntu siltä, että se oikeen uhalla puskee päätä tuonne alas, ottaa sitten kylkiluista jaloilla vauhtia ja sukeltaa kädet edellä tunnelia kohti. Sanoin miehelle, että jos panis sormen tuonne emättimeen, niin varmaan lapsi antais käsipäivää. " Terve iskä, käy kaupassa, osta vaippoja, mä tuun kohta kotiin!"

Haukotus!!! päiväunet kutsuu. Nukun ne tälläkertaa täällä uuden kodin kammarissa. ILMAPATJALLA! Mies alakerrassa siivoilee ja järjestelee paikkoja. Ajateltiin ottaa ekat löylyt tämän talon saunassa.... Kyllä kai tänne vois oikeestaan muuttaa.... Mut ehkä synnytetään ensin....
 
Takaisin
Top