Ihan vaavista asti ollaan luettu ja loruteltu. Kiinnostukset vaihtelee, on ollut minun vanhoja kirjoja milloin mistäkin aiheesta jotka luetaan puhki. Nyt kova juttu on prinsessasadut. Vanhemmiten alkaa olla tarkempi aiheiden suhteen.
Perinteisesti on luettu iltasaduksi 1-3 (joo, joskus jopa 6 tai 8) kirjaa, joskus päivisinkin mutta harvemmin malttaa.
Nyt tosin kun pikkusisko on pieni taapero, jää iltaluvut joskus väliin jos beibi on liian väsynyt eikä jaksa kuunnella (ellei mies ole käytettävissä jolloin nukutukset eriytetään). Yleensä yritetään mahduttaa edes yksi lyhyt kuvakirja rauhoittamaan nukkumaanmenoa. Kohta se tuosta kasvaa ja sitten malttaa taas paremmin kuunnella. Vauvana sille piti lukea kirja vaikka isosisko ei olisi edes ollut paikalla.
Toiveena olisi että lapset oppivat nauttimaan kirjojen lukemisesta kuten minä nautin, että voivat vapaa-aikanaan uppoutua kirjojen pariin ihan huvikseen. Aika näyttää.
