Oltiin tossa kaverin kanssa istumassa iltaa, kun paikalle ilmestyi joku hänen tuttunsa. No, hän sitten paukkasi samaan pöytään istumaan, ja voi elämä kun hän tajus, että minä olen viimesilläni raskaana! Ensimmäiset sanat häneltä oli: "Moi! Mun nimi on Terttumaaria ja synnytys sit muuten sattuu ihan v*tusti!" Ja siitä seuraavat pari tuntia meni kuunnellessa hänen synnytystarinaansa....
Siis mitä?!? Ekaks, mua ei kiinnosta kuulla ihan tuiki tuntemattoman ihmisen synnytystarinaa, ja toiseks, millä oikeudella (taas) ängetään henkilökohtaisen rajan yli?
Älkää käsittäkö väärin, musta on kiva keskustella ja saada tietoa lähestyvästä synnytyksestä, mutta ei, jos en ole koskaan nähnytkään sinua, ja ensimmäiset sanasi on jotain ylläolevaa.
Ja muuten, aina kun joku kertoo sen synnytystarinansa, niin muistetaan kyllä sanoa, että "näitä asioita ei kukaan sulle sit kerro niin, miten ne oikeesti menee, ni mäpä kerron.."
Joo...Kyllä mä tiedän ihan ilman jokaisen tuntemattoman ihmisen tarinaa, että se sattuu, ja eritteitä tulee, ja toosa ei ole entisensä, ja pitää saada kaikki lääkkeet mitä irti lähtee, ja supistukset sattuu, ja pitää sitten saada kilot pois, ja maha roikkuu, ja arvet jää, ja sitä itkun määrää ku pääsee kotiin vauvan kanssa, ja mikään ei ole ennallaan, ja enään et voi vaan mennä kun huvittaa, ja sit on aina ihan sotkusta ku et ehi siivomaan ja ja ja ja....
Luuleeko ihmiset oikeesti, että en ite ole miettinyt mitään? Kaikki tuntuu jaksavan jankuttaa, että "sitten on teilläkin tällästä, ei enään ehi tehä mitään, ku vauva vie kaiken ajan.." Hmm...Siis ihan varmasti asiat meneekin noin, jos en muuta tee, kun tuijota sitä lasta 24/7!
Miksi raskaana olevia kohdellaan kuin yleistä omaisuutta? Meille ei mikään voi olla henkilökohtaista, vaan kaikki asiat saa kuuluttaa päin näköä..
Täällä on aiemmin keskusteltu esim. raskaana olevien ulkonäön kommentoinnista, mutta onko muita, joita alkaa pikkuhiljaa jo ärsyttämään, että raskaana ollessa, ei ole toivoakaan enään siitä omasta "tilasta"?
Alkaako teillä nämä tuntemattomat ihmiset tulemaan jo yli sietokyvyn?
Tulipas vuodatettua [:D]
Siis mitä?!? Ekaks, mua ei kiinnosta kuulla ihan tuiki tuntemattoman ihmisen synnytystarinaa, ja toiseks, millä oikeudella (taas) ängetään henkilökohtaisen rajan yli?
Älkää käsittäkö väärin, musta on kiva keskustella ja saada tietoa lähestyvästä synnytyksestä, mutta ei, jos en ole koskaan nähnytkään sinua, ja ensimmäiset sanasi on jotain ylläolevaa.
Ja muuten, aina kun joku kertoo sen synnytystarinansa, niin muistetaan kyllä sanoa, että "näitä asioita ei kukaan sulle sit kerro niin, miten ne oikeesti menee, ni mäpä kerron.."
Joo...Kyllä mä tiedän ihan ilman jokaisen tuntemattoman ihmisen tarinaa, että se sattuu, ja eritteitä tulee, ja toosa ei ole entisensä, ja pitää saada kaikki lääkkeet mitä irti lähtee, ja supistukset sattuu, ja pitää sitten saada kilot pois, ja maha roikkuu, ja arvet jää, ja sitä itkun määrää ku pääsee kotiin vauvan kanssa, ja mikään ei ole ennallaan, ja enään et voi vaan mennä kun huvittaa, ja sit on aina ihan sotkusta ku et ehi siivomaan ja ja ja ja....
Luuleeko ihmiset oikeesti, että en ite ole miettinyt mitään? Kaikki tuntuu jaksavan jankuttaa, että "sitten on teilläkin tällästä, ei enään ehi tehä mitään, ku vauva vie kaiken ajan.." Hmm...Siis ihan varmasti asiat meneekin noin, jos en muuta tee, kun tuijota sitä lasta 24/7!
Miksi raskaana olevia kohdellaan kuin yleistä omaisuutta? Meille ei mikään voi olla henkilökohtaista, vaan kaikki asiat saa kuuluttaa päin näköä..
Täällä on aiemmin keskusteltu esim. raskaana olevien ulkonäön kommentoinnista, mutta onko muita, joita alkaa pikkuhiljaa jo ärsyttämään, että raskaana ollessa, ei ole toivoakaan enään siitä omasta "tilasta"?
Alkaako teillä nämä tuntemattomat ihmiset tulemaan jo yli sietokyvyn?
Tulipas vuodatettua [:D]
