Liian mustasukkainen mies..

No johan on mies... Mustasukkainen saa (ja pitää) olla, mutta rajansa kaikella. Kyllä minunkin mieheni on saanut kovia kolhuja edellisessä parisuhteessa, mutta siitä huolimatta hän ei ole minua koskaan tuolla tavalla nälvinyt. Taitaa olla miehen itsetunto nyt tällä hetkellä TODELLA alhaalla ja eikä raskaus sitä yhtään kohota. Kuullostaa karulta, mutta taitaa olla osa totuutta. Monet miehethän tuntevat itsensä ulkopuoliseksi varsinkin alkuraskauden aikana, koska raskaus on vain ja ainoastaan äidin tuntemuksissa eikä sitä voi päälle päin vielä nähdä/tuntea.
 
Voihan toki olla myös niin, että on päässyt tulevalla isällä pupu pöksyyn... Isäksi tuleminen ei ole yhtään sen helpompaa kuin äidiksikään tuleminen. Ja hänellä tämä tapahtuu suht nuorena (jos nyt oikein muistelen teidän taustoja mitä olen täältä foorumilta lueskellut) Mutta on kyllä kieltämättä erittäin outo tapa osoittaa pelkonsa... [&:]
 
Sinuna ottaisin kunnon keskustelutuokion hänen kanssaan asiasta. Mutta jos sekään ei auta tai pahimmassa tapauksessa ei pysty asiasta keskustelemaan (ja myöntämään dorkamaista käytöstään), niin ei muuta ku kimpsut ja kampsut kasaan ja omille teille. Vaikka toisen jättäminen ja lapsen yksin kasvattaminen ei ole se helpoin vaihtoehto, niin se voi kuitenkin olla lapsen kannalta paras.
 
No, onpas teillä siellä kurja tilanne. En osaa oikein auttaa millään tavalla muuten kuin osoittamalla myötätuntoa. Yksi hyvä juttu tuosta sinun viestistä pisti silmään: te olette keskustelleet mustasukkaisuudesta. Onhan miehesi ollut mukana neuvolassa kuulemassa, että alkuraskauteen kuuluu väsymys ja se taas voi aiheuttaa haluttomuutta?
 
Tiesithän muuten, että kännykkä kuuluu viestintäsalaisuuden piiriin ja toisen kännykän selailu on rikos ihan kuin kirjeen lukeminenkin. Toki ymmärrän, että mielummin annat miehesi selata kännykkäsi kuin kiellät selaamasta ja siten aiheutat lisää mustasukkaisuutta. Ihan vaan vastaisen varalle vinkkaan, jos tulee tilanne, ettet enää halua antaa lukea.
 
Voimia sinne! Oletko puhunut asiasta esim äidillesi? Osaisiko hän keskustella miehesi kanssa tilanteesta ja siten auttaa teitä?
 
Voi iso harmi, mikä tilanne teillä on.
Onko asia jäänyt pelkästään sanalliseen loukkaamiseen?
Minulla on kokemus moisesta ja voin sanoa, että hoitamattomana sairaanloinen mustasukkaisuus pahenee ajan kuluessa.
Ja toivon todella, että miehesi hakee apua itselleen, jonka jälkeen voitte yhdessä mennä parisuhdeterapiaan, hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää. Koska silloin asiat vain pahenevat- siinä saattaa hujahtaa puolikin vuotta puhumattomana, koska vauvan hoito todella vie voimat- molemmilta. Ja ainainen väsymys..huh. On lapsen etu, että miehesi selvittää ongelmansa ja te yhdessä etsitte keinon selvitä vaikeista tilanteista, vaikka parisuhdeterapeutin avulla.

Jos miehesi ei suostu mihinkään edellämainittuun, pakkaa tavarasi ja hoida lapsesi yksin ja yksinhuoltajana.
Joku tuolla mainitsikin asiasta jo, mutta se on lapsen etu- älä jää odottamaan lapsen syntymää ennen kuin hoidat/tte asian kuntoon.

Ja voimia todella paljon!!
 
Undulaatti, sano sille miehelles, että menee hoitoon ja nopeesti,
jotta pystyisi olemaan tasapainoinen isä teidän esikoiselle.
Toihan on suoraan sanottuna ihan sairasta. Huhhuh.
Eihän tuollaista kukaan jaksaisi kuunnella / kestää. Miehes
pitäisi tukea sua 110 rossaa. Eikä sun kuuluisi
nyt ressata tuollaisilla turhanpäiväsyyksillä.
Tulin ihan vihaiseks jo sun puolestas. Murrr.
 
hoijjaa!! [:@] Olen corollamyynttiin kanssa samaa mieltä! Tulin myös todella vihaiseksi puolestasi!! Ei noin saa kenellekkään tapahtua saati sitten odottajalle!!! Paljon voimia ja toivottavasti saatte asiat järjestykseen kunnialla <3
 
Siis todella törkeetä! Meikäläisen itsetunnolla (ja -päisyydellä) ei kyllä moista katseltaisi hetkeäkään. Ikävä tilanne, toivottavasti asiat järjestyvät teillä!
 
Undulaatti, vaikka suhteen lopettaminen onkin vaikeaa ja raskasta, suosittelen tekemään mielummin sen ratkaisun kuin odottamaan vuosikausia ja eroamaan sitten. Ystäväni asui vielä sinun miestäsi mustasukkaisemman tyypin kanssa vuoden joskus 18 ikävuoden kieppeillä. Mies ei antanut ystäväni käydä vanhempiensa luona ilman miestä ja käski lopettaa lukionkin kesken. No, siinähän kävi sitten niin, että yhtenä päivänä ystäväni isä haki tyttärensä takaisin kotiin. Ja ystäväni ei vieläkään suostu asumaan kenenkään miehen kanssa. Siitä on nyt 20 vuotta aikaa eli syvät arvet jätti. Ystäväni on onnellisempi yksin ja yksinhuoltajana (teki lapsen eri miehen kanssa, satunnainen seksisuhde). Eli älä pitkitä, jos ei hoitoonhakeutumista tms konkreettista muutosta ole heti tulossa. Yksinhuoltajana selviät, mutta vauvan kanssa et jaksa myös miestäsi hoitaa. Jaksamista!!!!
 
Onpa teillä kurja tilanne siellä, Undulaatti.
 
Ikuisena romantikkona ja avoimeen suhteeseen uskovana neuvoisin sinua kertomaan miehellesi kuinka paljon rakastat häntä ja kuinka haluat lapsen juuri hänen kanssaan, ellet ole tehnyt sitä jo. Ehkä miehelläsi on todella huono itsetunto ja hän kaipaa hieman sen nostamista. Kuulostaa hiukan pikkulapsen kiukuttelulta miehesi käytös: Ihan kuin hän hakisi huomiota, jota on ihan hyvä antaa hänelle. (En tarkoita nyt seksiä).
 
Ja ehkä kannattaisi kertoa edelleen, että sulla on paha olo, väsy, et jaksa mitään samalla tavalla kuin ennen raskautta.  Ja että hänenkin pitäisi se ymmärtää ja hyväksyä.
 
Mutta sen verran minäkin olen mustasukkaisia suhteita nähnyt (Ei tosin itselläni), että semmoseen ei kannata jäädä. Toivottavasti saatte puhumalla asiat selviksi. Olen saanut sinusta sellaisen kuvan, että olet todella onnellinen vauvasi johdosta ja oikeasti toivoisin teidän pystyvän elämään yhdessä ja kasvattamaan lasta.
 
Voi kuinka tosi kurja juttu Undulaatti. [:(] Itse kehottaisin kanssa istumaan kunnolla alas ja puhumaan avoimesti kaikista näistä tuntemuksista miehesi kanssa. Anna hänen purkaa kaikki kiukku ja paha mieli pois ja sitten selitä hänelle kaikessa rauhassa, että rakastat vain häntä ja tosiaan haluat tämän lapsen hänen kanssaan etc etc. Tuntuu, että hänellä on niin huono itsetunto, että tosiaan kaipaa boostia. Kehuminen siis voi auttaa ainakin osittain. Lisäksi raskaus näin alkuvaiheessa voi tosiaan olla miehelle aika outo juttu, kun ei oikein vielä ymmärrä mitä sinussa tapahtuu, että et ole väsynyt ja haluton hänen vuokseen, vaan että se johtuu raskaudesta. Kerro siis tämäkin. Toisaalta kuitenkin tulee sinun pysyä jämptinä siinä, että teet selväksi, että tuolla tavalla suhde ei voi jatkua. Senkin voi perustella miehelle ihan jo vauvan hyvinvoinnilla.

Toivottavasti puhuminen auttaa ja mies huomaa, että hänellä ei ole aihetta käyttäytyä noin mustasukkaisesti. Menkää sitten vaikka johonkin terapiaan tai muuta jos siitä vaan on apua, mutta älä enää salli tuollaista käytöstä. Muista, että parempi yksin ja onnellinen, kuin onneton jonkun toisen kanssa. Toivottavasti saatte asiat selviksi. Tsemppiä ja voimia!
 
Undulaatti, hienoa, että juttelitte! Toivotaan, että alkuraskauden väsymys helpottaa pian ja pääsette taas elämään vähemmän väsynyttä arkea. Yritä saada mies innostumaan raskaudesta ja lueskelemaan jotain materiaalia niin ehkä hän vähän paremmin ymmärtää sinua. Harmi vaan tuo, että hän sanoi jo olleensa valmis eroamaan... ei valitettavasti viesti kovin tiukkaa sitoutumista parisuhteeseen ja vauvaan. Mutta vielä on toivoa! Muista olla rehellinen itsellesi ja tehdä tarvittavat ratkaisut heti, kun niiden aika on. [:)]
 
Undulaatti: Miehesi täytyy mennä oikeesti hoitoon, hänen täytyy myöntää itselleen että ongema on hänessä ja sinun täytyy muistaa että vika ei ole sinussa. Tilanne on sinun kannalta henkisesti todella raskas, kun syytellään turhaan. Henkisen väkivallan merkit täyttyy reilusti ja tiedäthän että se on sinulle ja vauvallesi vielä pahempaa kuin fyysinen väkivalta. Ja lisäksi henkinen väkivalta muuttuu helposti fyysiseksi väkivallaksi. Jos mies ei suostu hoitoon (psykologille terapiaan) pakkaisin kamat ja häipyisin täysin.
 
Jos miehesi on noin innokas käymään neuvolassa voisi sinun olla hyvä ennen seuraavaa käyntiä soittaa neuvolaan. Voisit sopia terv. hoitajan kanssa, että puhuisitte oireistasi, jotka vaikuttavat parisuhteeseesi. Kuitenkin niin, että hän esim kysyisi sinulta mitä oireita sinulla on ollut. Tällöin voisit avoimesti kertoa, että olet ollut väsynyt ja kärttyinen eikä seksi kiinnosta. Terv. hoitaja osaa selittää asian niin että luulisi miehesikin ymärtävän tilanteen johtuvan raskaudestasi.
 
Takaisin
Top