Lemmikin lopetus.

P

Puolukan varpu

Oman äänensä löytänyt
Heippa.

Miten teillä on hoidettu lemmikin lopetus lasten suhteen? Oletteko ottanu lapsia mukaan millä tavalla?
Meillä tuli nyt tämmönen akuutti tilanne että kissan lähtö näyttää vahvasti olevan edessä tänään. En ole vielä kertonu lapselle kun olisi mennyt koulupäivä asiaa miettiessä. Mutta mietin tuleeko tämä liian nopeasti. En haluaisi kissan elämää pitkittää jos eläinlääkäri reissulla selviää että on kipuja ja jotain vakavaa.
Kertokaapa kokemuksia.
 
Murukahvi sanoi:
Heippa.

Miten teillä on hoidettu lemmikin lopetus lasten suhteen? Oletteko ottanu lapsia mukaan millä tavalla?
Meillä tuli nyt tämmönen akuutti tilanne että kissan lähtö näyttää vahvasti olevan edessä tänään. En ole vielä kertonu lapselle kun olisi mennyt koulupäivä asiaa miettiessä. Mutta mietin tuleeko tämä liian nopeasti. En haluaisi kissan elämää pitkittää jos eläinlääkäri reissulla selviää että on kipuja ja jotain vakavaa.
Kertokaapa kokemuksia.
Click to expand...
Ottaisin omat lapseni mukaan eläimen lopetukseen iästä huolimatta. Meidän lapset ovat kyllä niin pieniä etteivät elämästä ja kuolemasta vielä sillä tavalla ymmärrä. Lapsuuden kodissakin meidät otettiin aina eläimen lopetukseen mukaan. Se konkretisoi eläimen poismenoa ja sitten haudattiin eläin itse. Sai sanoa vielä viimeiset heipat ja hyvästellä. Toimenpiteenähän lopetus ei ole mitenkään "kamala" siis siinä mielessä, että eläin vain vaikuttaa nukkuvalta. Toki tässäkin varmaan on huomioitava, jos lapsi on tosi herkkä ja huolestuvaa tyyppiä, niin jättäisin sitten ehkä mielummin kotiin. Mutta jotenkin itse näen sen epäreiluna, että veisi eläimen lopetettavaksi lapselle etukäteen kertomatta, vaikka asia tulisi kuinka yllättäen. Jos lapsi on sen verran iso, niin voi kysyä haluaako mukaan.

Voihan lapselle yrittää kertoa, että eläin on nyt sairas ja voi olla, että se ei enää tulee kotii lääkäristä. Siellä missä on elämää, on myös kuolemaa :Broken Heart:
 
Meillä taapero oli mukana kun joitain kuukausia sitten jouduttiin lopettamaan yksi meidän kissoista. Kerrottiin jo etukäteen, että kissa on vanha ja sairas, nyt mennään eläinlääkärille ja kissa ei enää tule kotiin vaan kuolee. Taaperon puheissa on vieläkin tämä kissa ja sen kuolema, mutta ei mitenkään vaikeasti, kunhan kertoo tästä. Toki siis taapero on vasta alle kaksi vuotias.
 
No missään nimessä en veisi lopetettavaksi salaa. Mietin tässä vain että miten pitkälle otan tytön mukaan jos haluaa lähteä. Kun se kuolettava piikki voi aiheuttaa kouristuksia ym.. Näin kävi mulla mum koiran kanssa. Nukuttava pistos ei aiheuttanut mitään mutta sydämen pysäyttävä liuos sai koiran kouristelemaam ja nykimään.. Se oli aika kova pala.
Sitä en haluaisi omalleni näyttää.

Taida kertoa tytölle mitä tänään tapahtuu, mitkä on vaihtoehdot. Ja katsoa kuinka hän reagoin. Tyttö täyttää kuitenkin kohta 9. Ja juuri tuo, että kuolema on osa elämää.
 
Niin meillä oli sillee ihan eri tilanne, kun lapsi niin pieni. Mutta toi kuulostaa minusta ihan hyvältä että kerrot ja vähän katot mitä lapsi on mieltä. On kuitenkin jo aika iso. Voihan sitä just etukäteen sanoittaa et se voi olla vähän pelottavaakin nähdä lopetuspiikki, että eläimelle voi vielä tulla jotain tuommoista, mutta ei oo mitään hätää jne. Miten sen sit lapsen tasoisesti kerrotkaan. Mulla on ollu vaa kissoja, mut niiden kaikkien lopetus on sujunu tosi rauhallisesti. Niin nytkin ja taapero taisi olla enemmi kiinnostunu eläinlääkärin kynäpurkista kun itse tapahtumasta 🤭
 
Murukahvi sanoi:
No missään nimessä en veisi lopetettavaksi salaa. Mietin tässä vain että miten pitkälle otan tytön mukaan jos haluaa lähteä. Kun se kuolettava piikki voi aiheuttaa kouristuksia ym.. Näin kävi mulla mum koiran kanssa. Nukuttava pistos ei aiheuttanut mitään mutta sydämen pysäyttävä liuos sai koiran kouristelemaam ja nykimään.. Se oli aika kova pala.
Sitä en haluaisi omalleni näyttää.

Taida kertoa tytölle mitä tänään tapahtuu, mitkä on vaihtoehdot. Ja katsoa kuinka hän reagoin. Tyttö täyttää kuitenkin kohta 9. Ja juuri tuo, että kuolema on osa elämää.
Click to expand...
Hyvä, kuulla. Ala-asteikäisenä muistan, kuinka ystäväni vanhemmat veivät salaa koiransa lopetettavaksi ja kaverini oli siitä aika järkyttynyt :disappointed-face:

Toivottavasti lopetus sujuisi nyt niin hyvin kuin mahdollista, jos sille tielle joudutaan. Meillä eläinlääkärit ovat aina lopetuksen päätteeksi ajaneet pienen tumpun karvaa muistoksi, se on ollut "kiva muisto" jos lopetuksesta voi niin sanoa.
 
Mä pehmittelin esikoista vuosia, että mitä on luvassa kun koiravanhus vanhenee. Sitten kun koira ei enää palannutkaan eläinlääkäristä, olin itsekin hyvin yllättynyt. Mutta oli erittäin hyvä, mieheni teki raskaan päätöksen joka oli paras, ei enää pitkitetä kärsimystä. Lapset oli silloin pois kotoa. Mutta esikoinen, joka jo ymmärtää, on aika herkkä, enkä häntä olisi ottannut mukaan eutanasiaan, vaikka olisi ollut tiedossa. Tietty meillä oli kuukausi aiemmin toinen lemmikki kuollut yllättäen, niin oli tuoreessa muistissa ja otti sen hyvin.
 
Jäi sanomatta, ihmiset on erilaisia ja lapset myös. Vaikka meidän lapsia en ottaisi mukaan eutanasiaan tämän ikäisenä, ymmärrän hyvin että joku niin haluaa tehdä. Esim. itsekin olisin lapsena loukkaantunut verisesti, jos en olisi päässyt mukaan.
Avoimuus on hyvä ja just lapsentasoisesti kun selittää asiat.
 
Meidän koiravanhus lopetettiin muutama kuukausi sitten. Esikoinen (5,5v) on herkkä ja mietin että miten toteutetaan ja googlasin paljon. Se luki monessa lähteessä että ei kannata puhua nukuttamisesta, koska lapsi voi alkaa pelkäämään nukahtamista. Sanottiin että koira on niin kipeä että eläinlääkäri tulee ja antaa sille lääkettä jonka jälkeen se kuolee. Että sitten sillä ei ole enää kipuja.
Eläinlääkäri tuli meille kotiin ja eutanasia sujui rauhallisesti ja hyvin. Toki lapsi ei heti ymmärtänyt kuinka lopullinen kuolema on ja monet itkut on myöhemmin itketty kun totuus on valjennut ettei koira tule enää ikinä kotiin. Ennen tuhkausta käytiin vielä jättämässä viimeiset jäähyväiset ja siellä myös lapsi oli mukana. Nyt uurna on kotona ja sen viereen on viety lapsen toimesta koiran suosikki pehmolelu ja piirrustuksia, jotka lapsi tehnyt koiralle. Kaikki sujui paremmin kuin mitä olin pelännyt.
 
Takaisin
Top