Meidän suvussa on harrastettu sitä, että jos joku huutaa asiansa, sanotaan, ettei saa selvää kun puhuu liian lujaa, korviin sattuu, voitko toistaa hiljempaa. Kun tämä vuosia sitten otettiin käyttöön, niin ihan parissa viikossa lapsi oppii puhumaan hiljaa jo ensimmäisen Mitä-kysymyksen jälkeen. Ja toki aikuisenkin pitää puhua niin hiljaa, ettei lapsi kuule sitä ellei itsekin ole hiljaa. Huutoon ei kannata mennä mukaan. Tätä tapaa ennen lapset itsekin sanoivat, että ahdistaa kun on kova meteli.
Meillä on aika hiljaista, ja suurin kauhistus tulee silloin kun on täysin äänetöntä, koska silloin tehdään jotain luvatonta.
