Samoja ajatuksia kun [USER=109918]@litranmitta[/USER] lla. Meidän molemmilla lapsilla on ollu joku tommonen säätö vaihe. Varsinkin esikoisella, kun häntä ei ruoka oo oikein ikinä kiinnostanu muutenkaan. 
Tuntuu niin rasittavalta, kun taapero kattoo suoraan silmiin ja tiputtaa ruokaa lattialle. Astiat meillä ei oo kyllä tainnu lentää, pillipulloa lukuunottamatta. Jos heittelee pillipulloa nii nostan kerran pari, jos jatkuu niin pistän sen hetkeksi odottamaan kauemmas ja annan myöhemmin takaisin. Yleensä ruuan heittely meillä liittyy siihen, että lapsella ei vaan oo nälkä, joten jos sanomisesta riippumatta jatkaa tommosta, niin otetaan lapsi pois pöydästä.
Meillä saa myös valita aamu-, ilta- ja välipalalla mitä syö. 1,5 vuotiaalle yleensä annetaan muutama vaihtoehto josta päättää, 4 vuotias osaa jo toivoa laajemmasta valikoimasta ja tietää mitä yleensä kotona on. Muilla ruuilla saa valita esim. Millaista leipää syö, mitä hedelmiä/vihanneksia haluaa tms. Toiveita pyritään kyllä toteuttamaan ja esim. Kaupassa saa toivoa mitä ostettaisiin. Yleensä ainaki hevi osastolla kysytään mitä ostetaan ja lapset saa ottaa haluamiaan hedelmiä.
Ja voiko olettaa et lapsi kaksi vuotiaana söisi nätisti, niin täytyy sanoa että ei se tuota neljä vuotiastakaan aina kiinnosta. Siis ei kyl tavarat lennä, mutta heiluu ja hytkyy ja häslää muuten vaan välillä niin paljo et en sitäkään kovin nätiksi sanoisi. 
