Lapsen kummit sukua vai ei?

[Vargynja]

Onko lapsesi kummit sukua? Onko sinusta parempi että on tai ei ole?

Meillä kahden lapsen kummeista yksi on veljeni vaimo. Muut kummit ei ole mitenkään sukua. Näin jälkikäteen ajateltuna sukua oleva kummi saattaa olla sitoutuneempi. Toisaalta kummiksi otettu ystävä saattaa olla aidosti läheisempi. Kumpikin tuntuu toimivalta ainakin meillä.

 

[Suski75]

Meillä lapsilla ei ole kummeja. Heitä ei ole kastettu, joten ei ole ollut tarvetta nimetä ketään huolehtimaan lapsen kristillisestä kasvatuksesta.

Sukulaiset ovat tärkeitä jo ihan sukulaissuhteen vuoksi, ja pidämme huolen, että lapsilla on hyviä ja luotettavia aikuisia ystäviä suvussa.

 

[Foreverfever]

Osa kummeista on ollut sisaruksia ja serkkuja. Osa taas kavereita.
Meillä ollut enemmän ongelmana löytää läheisistä kirkkoon kuuluvia kummeja. Nelosta ei ole kastettu kun vanhemmista ei kumpikaan enää kuulunut kirkkoon siinä vaiheessa. Hänelle ei myöskään ole nimetty mitään epävirallisia kummeja.

 

[Evergreen]

Meidän lapsille ei olisi löytynyt pahemmin kirkkoon kuuluvia kummeja kummankin puolelta, joten ongelma oli helposti ratkaistavissa sillä, ettei lapsia kasteta ollenkaan. Saavat sitten itse päättää myöhemmin, mikäli haluavat liittyä kirkkoon. Myöskään minä tai mies ei kuuluta kirkkoon, joten kovin kiinnostuneita ei oltu korjaamaan tätä sillä, että edes toinen olisi liittynyt jäseneksi.

 

[Kuurankukkasia]

Me ollaan ortodokseja ja meille asia on perinteikkäästi erittäin tärkeä. Olen kuitenkin havainnut että oli kummi sitten sukua tai ei, se ei myöskään ortodoksien keskuudessa velvoita kummeja huolehtimaan kummilapsen kristillisestä kasvatuksesta. Mutta se mikä on kaunista, kirkkoon mennessä ortodoksi kummi voi sytyttää kynttilän kummilapselleen rukouksen merkkinä (kuten kuka tahansa ortodoksi voi sytyttää haluamansa henkilön puolesta rukoillessaan). Itse liityin ortodoksikirkkoon vasta aikuisiällä ja meille aikuisenakin liittyville nimetään kummi. Se tuntui minusta aluksi hassulta koska olen syntyjään luterilainen Mutta sitten ymmärsin että sehän on ihana ja kaunis käytäntö myös aikuisen kohdalla. Meillä on isommilla lapsilla luterilaisina kummeina sukulaisia ja ystäviä. Samoin pienempien ortodoksiseen kirkkoon kastettujen lasten kohdalla.

 

[Esikko92]

Meillä lapsilla ei ole kummeja. Heitä ei ole kastettu, joten ei ole ollut tarvetta nimetä ketään huolehtimaan lapsen kristillisestä kasvatuksesta.

Ei kai kummit nykyisin kenelläkään oikeasti huolehdi kristillisestä kasvatuksesta? Me ei ainakaan odoteta sellaista. Ihan vaan mukava aikuinen lapsen elämässä.

Palleromme tulevat kummit on ystäviä. Järkeiltiin että sukulaiset on lapsen elämässä muutenkin niin kummiksi nimeäminen ei muuta mitään. Ystäviä ehkä kiinnostaa lapsi enemmän, jos on kummi.

 

[Bella Swan]

Ei ole ollut muulla väliä, kuin että on tärkeä ihminen meille. Kirkkoon kuuluvia oli ystävistä vain yksi, hän olisi muutenkin tosin valikoitunut. Sitten sukulaisia, jotka ovat meille läheisiä♡