Lahjamunasoluhoito

Mimosanhelmi

Vasta-alkaja
Hei kaikille! En löytänyt aktiivista keskustelua lahjamunasoluhoitoja koskien. Kaipaisin vertaistukea ja kokemuksia asiaan liittyen. Miten teillä muilla? Millaisia tunteita on herännyt matkalla? Oletteko jonossa, hoidossa tai pohtimassa vasta hoitoihin lähtemistä?

Meille löytyi hiljattain luovuttaja ja olemme menossa pian lääkärin hoidonsuunnittelu käynnille. Todennäköisesti yritämme heti seuraavasta kierrosta ns. luonnolliseen kiertoon siirtoa. Toki sitä ennen pitää saada edes alkio jota voi lähteä siirtämään. Kovasti on jännittäviä vaiheita edessä, mutta pyrin olemaan luottavaisin mielin.

Kovan työn olen tehnyt mieleni kanssa, jotta olin valmis lahjasoluhoitoihin. Koin lähinnä surua siitä, etten saa biologista lasta rakkaan puolisoni kanssa.
Meidän lahjasoluhoitoihin lähtemisen syy on ikäni tuoma munasolujen laadun huonontuminen.

Olisi kiva kuulla muiden tarinoita. Jos voisimme kulkea hetken samaa matkaa jakaen tätä ainutkertaista elämänvaihetta täynnä monia tunteita :red-heart:
 
Hirvittävän vähän olen itsekään löytänyt vertaistukea lahjasolupolulle. Ilmeisesti Facebook ryhmät olisivat aktiivisempia, mutta jotenkin en halua vielä ainakaan niinkään julkisesti asiaa ääneen tuoda että haluaisin omalla nimellä asiasta keskustella isomman ihmisjoukon kanssa.

Mä olen vasta 31 -vuotias, mutta vajaan 3 vuoden hoitojen aikana todettiin ettei omat solut kehity viidennettä päivää pidemmälle. Olen aina tiennyt haluavani lapsia niin sanotusti keinolla millä hyvänsä, joten sinänsä päätös siirtyä lahjasoluihin oli helppo. Mutta samalla, kannan suunnatonta surua varmaan loppuelämäni, että näinkin nuorena en pysty itse lisääntymään ja että yhden suvun geenit loppuvat tähän.

Emme ole huippumalleja, emmekä voi tietää miten täydellinen luovuttaja on ollut. Mutta harmittaa että omia piirteitä ei lapsesta voi sitten löytää ja varsinkin kun niitä aina tutut ja tuntemattomat niitä etsivät (niin on isänsä näköinen, köyttytyy ihan samalla tavalla kuin äitinsä pienenä jne.). Ja toki omillakin geeneillä on ihan arpapeliä että millainen tyyppi sieltä syntyisi, voi olla että olisi moniallerginen ja pahasta migreenistä kärsivä, vaikka itse onkin aina ollut terve.

Haluan myös uskoa että tämän 9 kuukauden aikana suhde lapseen muuttuu ja se tuntuu entistä enemmän omalta, oli se sitten minkä näköinen tahansa. Ja toisaalta on myös suunnaton kiinnostus, että millainen tyyppi sieltä tulee ja halu kasvattaa lapsesta just sellanen kun on, eikä yrittää tehdä "miniminää".
 
Oi, ihana kuulla että olet raskaana, se antaa minullekin toivoa! Paljon onnea :smiling face with heart-eyes:

Lääkäri vakuutteli kyllä viime viikolla, että hyvät lähtökohdat olisi raskautua lahjamunasolulla lähtökohdillani. Pian tulossa ultra ja arvioidaan ovulaation ajankohtaa, josko päästäisiin siirtoon jo tässä kierrossa.

Niin ja kiitos kun jaoit tarinasi :smiling-eyes: Yhdyn ajatukseen, ettei tunnu hyvältä keskustella asioista vielä omalla nimellä. Asia on niin henkilökohtainen. Se miten kerron läheisillekin, on vielä jotenkin todella jännittävä asia, mutta kai sekin luonnistuu kun sen aika koittaisi.

Uskon myös, että raskausaikana syntyy side lapseen, etenkin kun alkaa tuntea liikkeitä. Ja totta, että jokainen lapsi ja ihminen on yksilö, eikä välttämättä näytä edes vanhemmiltaan vaikka olisi geneettinen jälkeläinen. Ei ulkonäöllä pitäisi ollakaan niin väliä, mutta mielestäni on inhimillistä, että koemme haikeutta siitä, ettemme tule näkemään lapsessa omia piirteitämme.

Mielenkiintoinen matka, jolle en koskaan ajatellut joutuvani. Vielä viime vuonna olin täysin lahjasolu ajatusta vastaan, mutta niin se mieli on kypsynyt ajan myötä.
 
Kiitos 😊

Toivottavasti saatte hyvän saaliin pakkaseen ja pääsette pian siirtoon yhtä onnekkaalla lopputuloksella 🥰

Olen myös ollut hoitoja vastaan, mutta niin se vaan mieli muuttuu, kun kaikki ei menekään niin kuin on ajatellut...
 
Hei. olen enemmän keskustellut tuolla salaisen puolella, vaikkei lahjasolukeskustelu sielläkään aktiivista ole.
Tulkaa sille puolelle keskustelemaan?
oletteko julkisella vai yksityisellä puolella hoidoissa?
Tsemppiä paljon 🩵
 
Täällä yksi lahjamunasolua yksityisellä (dextra) elokuusta asti jonottanut. 2 vuotta yritystä takana, sis. 2 ivf joista tuloksena molemmista vain muutama solu tujullakaan stimulaatiolla ja 1 alkio joista kumpikaan ei tarttunut. Ikää 42 v. ja mun suvussa ei vanhana olla saatu vauvoja niin monenlaisten ajatusten jälkeen tällä hetkellä vallitsevana on kuitenkin se toivo, josko tällä tavalla meille vielä vauva saataisiin 😊 Mäkin oon kirjoitellut enemmän tuonne salaiselle puolelle, olisi kiva vaihtaa siellä ajatuksia lisää.
 
Meillä on lahjamunasoluhoidot alkamassa keväällä, jos nyt vain kaikki menee suunnitelmien mukaan. 1,5 vuotta ehdittiin jonotella ja välillä iski jo melkoinen epätoivo, että näinköhän meidän vuoro koskaan koittaa.
Nyt lasken päiviä sinne oletettuun ajankohtaan ja tuntuu että pää kohta sekoaa kun aika tuntuu niin pitkältä. Pelottaa ettei homma onnistu ja kaikki odotus on ollut turhaa. On tää aikamoinen matka. 😢

Kaikki tsemppi on tervetullutta! On myös ihana lukea onnistumistarinoita. Ne tuo vähän toivoa itsellekin. 🫶🏻
 


Kirjoita tähän...
Takaisin
Top