Läheisyydeen puute ja haluttomuus

[aop]

Olemme olleet yhdessä 8 vuotta. Meillä on ollut jo kauan ongelmia parisuhteeseemme liittyen. Mieheni ei ymmärrä jatkuvaa väsymystäni ja haluaa seksiä 2 krt viikossa. Tämä on johtanut siihen, että hän tekee aina aloitteen. Meillä on 3 ja 1 vuotiaat lapset. Olen tehnyt valitettavasti sen virheen, että olen suostunut lähes aina hänen pyyntöihinsä ja siitä on tullut tapa minulle. Tätä on jatkunut varmaan ainakin viimeiset 3 vuotta. Viimeksi kun puhuimme normaalin seksin määrästä pikkulapsiperheessä, hän oli sitä mieltä, että normaalia on harrastaa seksiä vähintään kerran viikossa. Meillä on myös paljon muitakin ongelmia ollut, jotka ovat johtaneet minun haluttomuuteen. Mies ei mm. osallistu kotitöihin juuri ollenkaan, istuu tietokoneella eri huoneessa kaikki illat ja viikonloput. Läheisyyttä meillä ei ole enään juuri ollenkaan. Lähes ainoastaan silloin, kun hän haluaa seksiä. Tästä johtuen minua aina alkaa ärsyttämään, jos sänkyyn mennessäni hän alkaa kiehnätä vieressäni. Seksin aikana, jos hän yrittää suudella, minua alkaa vain ällöttämään. En tunne mitään seksin aikana. Haluan vain, että se on nopeasti hoidettu ja pääsen nukkumaan. Välillä mietin, onko minulla enään mitään tunteita häntä kohtaan. Rakastanko ollenkaan. Hänen mielestään suhteessamme ei ole mitään ongelmaa, paitsi että en anna hänelle kuulemma läheisyyttä tarpeeksi! Viimeksi väläytin hänelle eron mahdollisuutta n. kuukausi sitten. Hän oli kovin ihmeissään ja sanoi, että ei halua eroon minusta ja lapsista. Minulla on ollut masennusta ensimmäisen lapsemme synnyttyä ja olen saanut siihen paljon kestusteluapua ja lääkitystä. Masennus alkoi tosiaan ensimmäisen lapsemme synnyttyä. Koin silloin, että pyöritin koko meidän perheen arkea yksinäni. Mieheni ei osallistunut mihinkään. En tosin osannut pyytää apuakaan häneltä. Toisen lapsen synnyttyä hän ei myöskään osannut heti olla tukenani. Kävimme parisuhdeterapiassa viime keväänä. Pidin sitä viimeisenä oljenkortena. Asiat ovat hieman parantuneet, mutta en edelleenkään tunne mitään miestäni kohtaan. Kotitöitä hän tekee edelleen nihkeästi. Ja läheisyys on edelleen aika olematonta , paitsi kun hän haluaa seksiä. Ei haleja, ei pusuja. Ainoastaan välillä hän saattaa sängyssä halata minua ihan muuten vain, ehkä muutamia kertoja viikossa. Olen pitkittänyt ongelmiamme jo mielestäni liian pitkään, mutta kun en vain tiedä mitä pitäisi tehdä? Kaksi läheisintä kaveriani ovat sitä mieltä, että meidän pitäisi erota ja tilanne on alkanut käymään aika ahdistavaksi..

Kysymykseni siis kuuluu, onko enään mitään toivoa saada lisää läheisyyttä ja parisuhde toimimaan?

 

[aop]

Haluaisin vielä lisätä, että lopetin masennuslääkityksen 3 kuukautta sitten, joten haluttomuus ei johdu siitä.

 

[jarkko]

Sinulla ja parisuhteella on varmasti vaikeimmat ajat juuri nyt, kun perheessä on yksi taapero ja toinen pian taaperoksi ryhtyvä talliainen. Tämä on erittäin haastavaa aikaa parisuhteen kannalta, sillä harvoilla on aikaa parisuhteelle lasten ollessa taaperoita.

Kysyit, onko teillä mitään toivoa saada parisuhteeseen läheisyyttä ja toimivuutta? Tottakai on toivoa, jos haluatte suhteellenne antaa toivoa. Kyse on teidän tahdostanne!

Huomasin monta positiivista asiaa kirjoituksessasi. Kerroit, että olette käyneet parisuhdeterapiassa ja että asiat muuttuivat hieman paremmiksi terapian jälkeen. Tilanne olisi erityisen haastava silloin, kun toinen osapuoli ei olisi valmis käsittelemään ja työstämään tilannetta, eikä suostuisi minkäänlaiseen muutokseen -- näin teillä ei vaikuta olevan (vai olenko ymmärtänyt väärin?).

Minusta vaikuttaa siltä, että te olette pystyneet käsittelemään parisuhdeasiaa. Jatkossa (varsinkin kun tuo lasten aiheuttama lisästressi helpottaa) uskon, että saatte vieläkin parempia tuloksia kuin mitä nuo pienet parannukset, joista mainitsit. Haluaisitko niistä kertoa lisää? Missä olette menneet parempaan suuntaan?

Olemme olleet yhdessä 8 vuotta. Meillä on ollut jo kauan ongelmia parisuhteeseemme liittyen. Mieheni ei ymmärrä jatkuvaa väsymystäni ja haluaa seksiä 2 krt viikossa. Tämä on johtanut siihen, että hän tekee aina aloitteen. Meillä on 3 ja 1 vuotiaat lapset. Olen tehnyt valitettavasti sen virheen, että olen suostunut lähes aina hänen pyyntöihinsä ja siitä on tullut tapa minulle. Tätä on jatkunut varmaan ainakin viimeiset 3 vuotta. Viimeksi kun puhuimme normaalin seksin määrästä pikkulapsiperheessä, hän oli sitä mieltä, että normaalia on harrastaa seksiä vähintään kerran viikossa.

Kerrot, että suostuminen aina miehen seksialoitteisiin oli virhe. Kirjoitat, että et tunne mitään seksin aikana. Kerrot myös, että miehen suudelmat ällöttävät sinua seksin aikana eli seksin harrastaminen herättää toisinaan negatiivisia tunteita. Oletko puhunut miehesi kanssa, miten aiotte jatkaa seksin suhteen jatkossa? Mitä haluaisit tehdä seksiasialle? Kerroit, että teillä on noin kerran viikossa seksiä. Kuinka suuren tai pienen haluaisit seksimäärän olevan?

Minkälaista läheisyyttä ja kosketusta toivoisit mieheltäsi? Mainitsit myös, että miehesi ei ole ymmärtänyt jatkuvaa väsymystäsi. Minkälaista huomioimista toivoisit mieheltäsi tässä suhteesa? Miten lähtisit parantamaan henkistä läheisyyttä? Löytyisikö teillä aikaa ja energiaa arkiläheisyyden lisäksi seksittömälle hyvin intiimille läheisyydelle?

Väsyneenä seksi kiinnostaa vähemmän tai ei laisinkaan. Tämä pätee kaikkiin. Läheisyyden ollessa kortilla usein juuri naisen on vaikea löytää seksihalua (tosin voi olla myös toisin). Enemmän seksiä haluavalla voi puolestaan olla vaikeaa ottaa huomioon väsymystä seksialoitteita tehdessä, sillä seksihimo usein sumentaa ajattelua.

Minulla on ollut masennusta ensimmäisen lapsemme synnyttyä ja olen saanut siihen paljon kestusteluapua ja lääkitystä. Masennus alkoi tosiaan ensimmäisen lapsemme synnyttyä. Koin silloin, että pyöritin koko meidän perheen arkea yksinäni. Mieheni ei osallistunut mihinkään. En tosin osannut pyytää apuakaan häneltä. Toisen lapsen synnyttyä hän ei myöskään osannut heti olla tukenani.

Onko tässä asiassa mennyt eteenpäin? Oletko pystynyt esimerkiksi jättämään lapsia miehellesi ja lähtemään välillä huilimaan?

Ps. Jos et halua kirjoittaa tarkemmin julkisella puolella, voit laittaa yksityisviestin minulle.

 

[aop]

Hei,

Laitan sinulle yksityisen viestin. Pahoittelen, että vastauksessa on vähän kestänyt..

 

[Aina sama juttu...]

Hei!
Täältä löytyikin samanlaisessa tilanteessa oleva henkilö. Paitsi ettei seksiä ole juuri ollenkaan.
Ajatus seksistä ahdistaa ja menen aivan lukkoon aina kun mies tulee kiehnäämään ja kerjäämään. Välillä suostun mutta ajatukset ovat muualla ja toivon homman loppuvan nopeasti. Mies välillä haluaa että laitan jotkut seksikkäät alusvaatteet koska hän niiiin tykkää... välillä laitan vaikka tämä ärsyttääkin, koska en väsyneenä lasten nukuttamisen jälkeen jaksaisi vaihtaa vaatteita ja asusteissa tulee kylmä.
Olen puhunut hänen kanssaan asiasta ja kertonut kuinka seksi ei tunnu miltään ja ajatus ahdistaa. Joten pyysin että hän tekisi jotain minulle. Pyysin että jos hän voisi hieroa selkääni ja hartioitani ilman että homma etenee seksiin koska nautin siitä ja rentoudun. Hieronta tuo tällä hetkellä enemmän nautintoa kuin seksi. Seuraavana iltana olisi sitten seksin vuoro. Mutta, mitä mies vastasi... hän suuttui ja sanoi ettei sitten ikinä harrasteta enää seksiä jos kerran se pitää "ostaa" hieronnalla...
Onko väärin pyytää toista hieromaan ilman että hieronta johtaa seksiin?

Tällä hetkellä myös tuntuu ettei mies arvosta tai kunnioita minua ollenkaan. Mielipiteeni, pyyntöni tai neuvoni ovat kuulemma mäkättämistä ja hän tietää asiat paremmin. Emme käy missään enää yhdessä, kotonakin iltaisin mies sulkeutuu pelihuoneeseensa pelaamaan ja minä katson telkkaria. Jos hänellä on vapaapäivä, hän usein sulkeutuu pelaamaan ja olettaa että minä hoidan lapset. Jopa silloin kun nukutan nuorempaa päikkäreille, mies antaa vanhemalle lapselle tabletin tai puhelimensa että tämä voi pelata pelejä ja sillä välin hän pelaa ps4 tai tietokoneella...

Eilen hän oli kotona ja meni pelaamaan. Menin istumaan hänen viereensä nuorimmaisen kanssa vain seuran takia. Hyvin pian hän ärtyneenä kysyi mitä haluan koska häiritsin häntä...

Olen vihainen ja pettynyt mieheeni. Tuntuu että katkeroidun suhteessa koska meillä ei ole minkäänlaista läheisyyttä. Miehen mielestä vika on minussa koska en halua seksiä ja hän tuntee olonsa torjutuksi. Yritin selittää etten halua seksiä jos ei ole läheisyyttä eikä asiaa auta se, miltä minusta tuntuu muiden asioiden suhteen. Itkettää ja masentaa, haluaisin kampaajalle mutta omaa rahaa ei ole, vain miehen rahat, haluaisin ulos treffeille syömään tai elokuviin mutta kellään ei ikinä ole aikaa lapsenvahdiksi silloin ku meillä olisi aikaa.. haluaisin vaateostoksille tai vaikka vain mäkkäriin syömään mutta mies ei jaksa lähteä minnekään silloin kun on kotona tai hänellä on rempattavaa.

Anteeksi purkaus ja tulipas romaani...

 

[jarkko]

Kiitos viestistä ja voimia parisuhdehaasteisiin.

Kuulostaa siltä, että teillä on parisuhteessa lukkotilanne. Miehesi haluaa ennen kaikkea seksiä. Itse haluat läheisyyttä, läsnäoloa, yhteistä tekemistä ja ehkäpä myös omaa aikaa ... ja sitten vasta seksiä. Hierontaidea oli hieno idea käytännön jutusta, joka veisi tilannetta eteenpäin, mutta miehesi haluaa pitää kiinni tuosta "ensin seksiä" -ajatuksestaan.

Tilanteessanne on erityisen hyvää se, että olette pystyneet puhumaan omista toiveistanne ja molemmat teistä tietää mitä toinen haluaa. Ja loppuen lopuksi se mitä haluatte on todennäköisesti melko sama asia: läsnäoloa sisältävä hyvä parisuhde, jossa on läheisyyttä ja seksiä. Voisiko ajatella niin, että se miten kumpikin näkee etenemisen kohti tavoitetta, on vain erilainen?

On hyvin tyypillistä, että nainen kaipaa parisuhteeseen ensin läheisyyttä ja läsnäoloa ja sitten vasta seksiä, kun taas mies, joka kokee läheisyyden vähentyneen, kaipaa ensisijaisesti seksiä ja sitä kautta läheisyyttä. Tämä on varsin yleinen ongelma, joten ette ole ollenkaan yksin tilanteessanne.

Pyysin että jos hän voisi hieroa selkääni ja hartioitani ilman että homma etenee seksiin koska nautin siitä ja rentoudun. Hieronta tuo tällä hetkellä enemmän nautintoa kuin seksi. Seuraavana iltana olisi sitten seksin vuoro. Mutta, mitä mies vastasi... hän suuttui ja sanoi ettei sitten ikinä harrasteta enää seksiä jos kerran se pitää "ostaa" hieronnalla...
Onko väärin pyytää toista hieromaan ilman että hieronta johtaa seksiin?

Ei ole. (Kuten on myös ymmärrettävää, että miehesi tekee seksialoitteita.) Seksittömän läheisyyden lisääminen on erittäin tärkeää etenkin pikkulapsiaikana. Seksi on toki tärkeää, myös.

Kaupankäynti seksillä on tietysti ongelmallista. Ikävää, että miehesi koki tilanteen niin, että hän on ostamassa hieronnalla seksiä, sillä onhan mahdollista ajatella asia toisinkin: tässä olisi vuorotellut molempien suosikkijutut. Erilaiset läheisyystyylit.

Mitä miehesi on mieltä hyväilystä (ilman seksiä), jossa molemmat ovat aktiivisia? Olisiko se helpompi nähdä erilaisten läheisyystapojen vuorotteluna, jos molemmat olisivat aktiivisia? Tai voisiko hierontavuoro vaihdella niin, että hieroisit välillä miestäsi?

Miehesi vahva reaktio tosin voi johtua myös siitä, että nämä torjunnan tunteet, joista viestissäsi mainitsit, vyöryvät niin voimakkaina, että hän näkee monet asiat negatiivisten lasien läpi. Yksi ajatus olisikin puhua miehellesi näistä tunteista (kts. seuraava kappale.)

Miehen mielestä vika on minussa koska en halua seksiä ja hän tuntee olonsa torjutuksi.

Lukkotilanteet ovat sellaisia, että niihin on hyvin vaikea löytää ketään syyllistä ellei sitten kyse ole todella räikeästä tapauksesta. Jos siis olette ihan normaali pariskunta, voi sanoa, ettei kukaan ole syyllinen tai sitten molemmat ovat syyllisiä. Syyllistäminen ja syyllisyydellä pelaaminen ei johda mihinkään. On ymmärrettävää, että tunnekuohussa syyllistä etsitään tai syyllistytään, mutta mihinkään kovin rakentavaan ratkaisuus syyllisyydellä pelaamisella ei päästä.

Sitten tuosta torjutuksi tulemisen tunteesta. Useat miehet kokevat torjutuksi tulemista sen jälkeen kun ensimäinen lapsi syntyy, sillä on erittäin tyypillistä, että seksimäärät lähtevät laskuun ja jos ei ole tottunut torjutuksi tulemiseen aikaisemmin, sen kokeminen yhtäkkiä voi olla oikeasti tosi haastavaa. Toiset miehet jopa kokevat, ettei heitä enää rakasteta.

Parisuhteen kannalta olisi parempi, jos näitä tuntemuksia voisi käsitellä ja ratkaista oman pään sisällä ilman että ne (ainakaan jokaisen tunteen esille nousun yhteydessä) näkyisi ja kuuluisi parin välisessä vuorovaikutuksessa.

Mieheltäsi voisinkin kysyä: Miten suuria nämä torjutuksi tulemisen tunteet ovat asteikolla 1-10? Missä kohtaa kehoa nämä tunteet tuntuvat? Tulisiko hänelle mieleen jotain konstia, jolla tästä tunteesta pääsisi eroon silloin, kun tunteet nousevat esille, jotain sellaista tapaa, jolla voisi ikään kuin ravistella negatiiviset tunteet pois itsestään, jotain keinoa, jolla rytätä ne mielessä palloksi ja potkaista ne hiiteen ennen kuin ne pääsevät loukkaamaan puolisoa ja vahingoittamaan parisuhdetta?

Ps. Jos miehesi haluaa itse kirjoittaa asiasta, hän voi kirjotitaa minulle yksityisviestillä tai tähän ketjuun. Ei haittaa, jos käyttää sinun tunnusta, jos hän ei halua luoda omaa.

Emme käy missään enää yhdessä, kotonakin iltaisin mies sulkeutuu pelihuoneeseensa pelaamaan ja minä katson telkkaria. (...) haluaisin vaateostoksille tai vaikka vain mäkkäriin syömään mutta mies ei jaksa lähteä minnekään silloin kun on kotona tai hänellä on rempattavaa.

Tietysti seksin ja läheisyyden kannalta on ensisijaista, että teillä on hyvä yhteys, keskinäistä läsnäoloa ja toisten huomioimista parisuhteessa. Ravintolailta tai muu olisi toki hyvä idea, mutta jos se on vaikea toteuttaa, mitä muuta voisitte tehdä yhdessä? Minkälaisia juttuja olette tehnäät kotona ennen lasten syntymää yhdessä? Mitä pienet askeleet veisivät teitä siihen fiilikseen, että "meillä on yhteisiä juttuja ja kivaa yhdessä"?

Ps. Saa vastata myös yksityisviestillä.

 

[jarkko]

Yleisiä ajatuksia liittyen seksittömän läheisyyden ja seksin suhteeseen
Tein taanoin pienimuotoisen kyselyn pikkulapsiperheellisille miehille. Tästä tutkimuksesta seuraava kaavio kuvaa hyvin seksittömän läheisyyden ja seksin suhdetta.

Asteikko on seuraava: 1 = Kerran kuussa tai harvemmin, 2 = Pari kertaa kuukaudessa, 3 = Kerran viikossa, 4 = Pari kertaa viikossa, 5 = Kolmesta viiteen kertaa viikossa, 6 = Melkein joka päivä, 7 = Joka päivä tai useammin

Jos seksitöntä kosketusta on harvoin, myös seksiä on harvoin

Tyypillinen tilanne (ja toki asia voi olla muutenkin päin -- kertokaa ihmeessä omista kokemuksistanne!) on siis se, että pikkulapsiperheen äiti toivoo lisää kosketuksia, kun taas isä toivoisi lisää seksiä.

Onko niin, ettei pikkulapsiaikana ole aikaa seksittömälle kosketukselle, ajatuksia vaativalle läsnäolevalle koskettamiselle? Vai onko niin, että vähäinen seksitön kosketus tekee naisesta haluttoman ja vähäinen seksi miehestä ärtyneen (tai jos ei suoranaisesti ärtyneen niin ainakin vähemmän leikkisin), ja näin ollen myös haluttoman läsnäolevalle kosketukselle?

Niin miestä kuin naista voi auttaa ajatus siitä, että tavoite on yhteinen! Molemmat haluavat samaa asiaa (kuten tilastokin osoittaa: jos on toista niin on myös toista), mutta alkupiste, se mistä mieluiten lähdetään kerimään sotkeutunutta jumitilannetta auki on eroava. Mitään yhtä hyvää kikkaa tilanteen purkamiseen ei ole ja voi olla että yllä esitetty tilanne keriytyy auki vasta sitten, kun on hieman enemmän aikaa, hieman vähemmän stressiä ja yhteishenkeen ehditään paneutua paremmin.

Kertokaa ihmeessä, onko tilanne tuttu teidän perheestä? Miten olette saaneet tilanteen ratkeamaan? Auttaako pusuttelu parhaiten vai onko seksi ollut teidän ratkaisunne tilanteeseen?

 

[Vargynja]

Meillä ei tilanne ole ollut ihan niin jumissa, kenties koska yleensä itse olen se, joka haluaa useammin. Pikkuvauva-aikana seksiä ei ollut paljoakaan, kun halut oli hukassa ja se kyllä hieman harmitti molempia. Siihen auttoi läheisyys. Kun sai olla vaikka vähän aikaa miehen kainalossa kaikessa rauhassa, haluja oli ihan eri malliin ja seksitön läheisyys saattoi vaihtua seksiksi jos aikaa oli tarpeeksi.

(Nykyisin tilanne on pikemminkin niin päin että itsellä on haluja ja mies ei joko halua tai jaksa sairauden ja lääkityksen vuoksi, mutta se taitaa mennä vähän aiheesta ohi.)