Kuumeilu ja raskaampi liikunta

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Mitä mieltä ootte yrittämisen ja tavoitteellisen treenaamisen yhdistelmästä? Ootteko jättäneet raskaimmat treenit pois (siltä varalta että vaikuttavat hedelmällisyyteen) vai jatkaneet ihan entiseen tapaan?

Harrastan oikein oikein hidastempoista juoksua (mitä hitaampi sen parempi) ja tykkään satunnaisesti haastaa itseäni juoksemalla vähän pidempiä matkoja. Nyt heräsi ajatus/haave maratonille osallistumisesta muutaman kk:n päästä mutta ajattelemassani kisassa on minulle tiukahko 5 tunnin maksimiaika. Aiemman perusteella olettaisin että normitreenillä pääsen maaliin 5.5 tunnissa, joten tapahtuman "läpäiseminen" edellyttäisi että valmistaudun harjoittelemalla voimakestävyyttä... mutta voiko liikunnan aiheuttama rasitus tai esim. pari ekstrapitkää (2-3h) lenkkiä ennen kisaa vaikuttaa hedelmällisyyteen jo yritysaikana?

Jos tulen raskaaksi, jätän kisan luonnollisesti väliin ja tiputan treenitasot korkeintaan 'ylläpitolenkkeilyn' tasolle, mutta onko syytä hillitä treeni-intoja nyt jos yritysaikana? Ainakin luteaalivaiheet ajattelin yrittää rauhoittaa niin että niillä on korkeintaan normaalia tai kevyempää treeniä, mutta nyt törmäsin näkemykseen että koko tavoitteellinen treenaaminen on huono idea, jos kerran yritämme lasta.

Olemme kuumeilleet/yrittäneet kohta vuoden. Kun ei tiedä kauanko onnistumisessa kestää, en haluaisi laittaa kaikkia muita haaveitani hyllylle ja ns. 'lopettaa elämistä' yrittämisaikana (varsinkin kun tapahtumiin osallistuminen tulee muutamaksi vuodeksi jäämään jos perhehaaveet toteutuu), mutta toisaalta en myöskään omalla toiminnallani haluaisi heikentää mahdollisuuksia.

 

[Piisku]

Heippa!

Mä harrastan kestävyysliikuntaa ja oon kipuillut saman asian kanssa. Mä kysyin siitä hoitojen alussa lääkäriltä ja hän sanoi, että jos kierto pyörii normaalisti niin ei pitäisi olla vaikutusta ja tuumasi vielä, että liikunnan lopettaminen saattaa olla keholle ja mulle isompi stressi. Itse oon huomannut, et pitkät kisat ja treenit vaikuttaa mulla kyllä ovulaatioon ja siirtää sitä. Mutta on kuitenkin aina tullut. Nyt hoitokiertojen aikana oon pisimmät kisat jättänyt väliin, kun ne tosiaan sotkee kiertoa välillä!

 

[bandoo]

Itse liikunta ei varmaan mitenkään kamalan pahasta ole, jos sillä ei ole esim stressiä lisäävä vaikutus elämässäsi, mutta enemmin huolehtisin, ettei rasvaprosentti pääse liian pieneksi, koska sillä on todettu selkeä raskautumista heikentävä vaikutus. Tai näin ainakin mutuilisin.

 

[Liljankukka🌸]

En millään malta olla kommentoimatta, ongelman kanssa itse painineena

Liikunta on hyväksi myös yritysaikana. Maratontreenaus on kuitenkin keholle kova rasite (erityisesti jos kroppa ei oo tottunut niihin korkeisiin viikottaisiin kilometrimääriin). On mahdollista, että se voi siirtää tai estää ovulaation kokonaan, joskus huolimatta siitäkin, että söisi kunnolla ja rasvaprosentti pysyisi samana. Herkästi kuitenkin rasvaprosentti treenauksen aikana laskee huomaamatta ja kulutusmääriin nähden helposti tulee energiavajetta.
Joskus rankka treenaus voi vaikuttaa myös luteaalivaiheen pituuteen.

Omia kokemuksia/hypotalaminen amenorrrea, juoksu oma rakas harrastus. Maratoneja ja puolikkaita juossut, tosin BMI laski treenatessa turhan alas --> kuukautiset loppuivat, ei ovulaatiota n.5 vuoteen.
Nyt on normaali BMI ja rasvaprosentti (sama, jossa kuukautiset nuorempana pyörivät), mutta ovulaatio ei edelleenkään tapahdu luonnollisesti (ainoastaan kertaalleen viime syksynä). Ainoa ovulaationinduktiokertakin tepsi siinä kierrossa, jossa en juossut lainkaan.

Omien kokemuksien perusteella en suosittelisi nyt rankan maratontreenauksen aloitusta. Rankka treenaus erityisesti siihen tottumattomalla lisää kortisolitasoja kropassa vaikuttaen lisääntymiselimistön säätelyjärjestelmään (aivolisäke). Maratoneja pystyy juoksemaan ja treenaamaan myöhemminkin, mutta lapsia ei välttämättä sitten enää saa.
Tsemppiä yritysaikaan!

 

[Yrttiteetä tekisi mieli]

Kiitos vastauksista! Olen sellainen varsin mukavuudenhaluinen treenaaja eikä tällä keholla (näillä makkaroilla) rasvaprosentin lasku ole todennäköistä, varsinkin kun mulla ruokahalu lisääntyy kyllä samaa tahtia treenimäärien kanssa. Ehkäpä kevyesti omaa kroppaa ja sen reaktioita kuunnellen voisi koettaa itseään hieman työntää (ehkä jätän kuitenkin noi erikoispitkät harjoitusvaiheessa väliin). Niin ettei harjoittelu poikkea ihan hirveästi siitä mihin keho on jo tottunut - ja sit jos ennen kisaa tuntuu etten luultavasti ehdi tavoiteaikaan, jätän vaan väliin tai juoksen sen puolikkaan ja huolehdin että mulla on jokin kyyti kotiin cutoff-pisteestä jos joudun aikarajan takia jättämään kesken.

Tänä viikonloppuna jää ainakin lenkit väliin, eilen tuli kurkkukipu kylään. Kävin vaan kävelyttämässä yövieraan metropysäkille mutta muuten voisin kahlata kirjastonkirjoja läpi ja pitää henkisen pyjamapäivän.