Kuulumisia

Minisanni

Satasella mukana keskusteluissa
Heippa! 

Palsta on hiljentynyt kamalasti! Olisi kiva tietää, mitä ihmisille täällä kuuluu ja miten masut kasvaa :)

Itsellä on maha kasvanut jo huimasti, pitkään aikaan ei ole normipöksyt menneet jalkaan. Hyviä äitiyspöksyjä on vaan pirun hankalaa löytää! Olen tähän päivään asti selvinnyt yksillä housuilla, onneksi äitini löysi minulle sattumalta UFF:ista kahdet täydellisesti istuvat pillipökät! Olinkin sellaisia etsinyt viimeiset 7 kk.. 

Nukkumisen kanssa alkaa olla jo vähän hankaluuksia, tuntuu että uni on lähinnä kevyttä horrosta ja maha tulee joka asennossa tielle. Vasta silloin kun pitäisi herätä uni iskee. Ja pissalla ravaan vähintään 3 kertaa yössä.

Minulla on raskaudessa nuo fyysiset oireet jääneet aika minimiin, ainoat on nuo yllämainitsemani nukkumiseen liittyvät, mutta henkisiä on sitäkin enemmän. Huh, olen kun perseelle ammuttu karhu melkein jatkuvasti. Suutun ja loukkaannun helposti ja muutenkin suhteellisen tulinen luonteeni on muuttunut sietämättömäksi habaneroksi. Itseäkin oikein hävettää olla tälläinen hirveä tuittupää, mutta kamalinta on, että en pysty edes kontrolloimaan sitä.. 

Välillä mietin, että olisin mielelläni ottanut 2 kk oksentelua ja välttynyt näiltä mielialanvaihteluilta (taino vaihteluilta ja vaihteluilta, jatkuvalta kettumaisuudelta ennemminkin)

Huh, että sellasta pientä pään kevennystä tällä erää :D
 
Tuosta hermonkireydestä, mitä olen täällä foorumeilla lueskellut, lienee HYVIN yleistä... :) Myös täällä. Mies on kovilla, mutta ehkä tässä viime aikoina on vähän helpottanut? Ilmeisesti puolivälin jälkeen hormonitaso tasoittuu jotenkin, tai sen nousu, niin että itsensä kanssa on helpompi olla.
Mulla kans maha kasvaa, aika rauhallinen poika tulossa tai voihan se olla jossain ihme asennossa tai potkia yöllä niin etten huomaa kun vaikka voimakkaita potkuja on, ei kuitenkaan ole vielä kivuliaita joten tuskin niihin heräisin. Välillä huolestuttaa, mutta kun liikkeet kuitenkin tuntuu yritän ajatella että tämä vaan on pohdiskelijaluonne. (Tai nukkuja.) Täällä monet kertovat että on hirveä meno koko ajan, mut niinhän sanotaan ettei parane vertailla. Olen myös miettinyt että kun mulla on tota mahavaivaa (ummetus ja liika ilmanmuodostus) että vaimentaako se liikkeitä? Kun tuntuu, että helpompina päivinä tuntuu enemmän liikkeitä. Hiukan hakusessa tuo vatsaontelon anatomia. :D Ja nyt kun olen ollut kipeänä ja enimmäkseen kotona, on ollut rauhallisempaa, koulussa taas kävi kova mätke koko päivän. Eli jos joku ei tajunnut, liikkeet vähän huolestuttaa. :D
Muuten mullakaan ei mitään ihmeellistä, ei lonkkaeikäselkäkipuja. Pissahätä myös mulla häiritsee unta monta kertaa yössä, ja muutenkin tuntuu että unen tarve on vähentynyt. Harjoitusta tulevaan.
Käytiin eilen ostamassa vaunut, vähän tuntuu kohtalon koettelulta mutta yritän ajatella järjellä ja sanoa itselleni että eipä noilla ulkoisilla teoilla lapsen hyvinvointiin mitään vaikutusta ole, että taikausko minimiin.
Vaatetuksesta vielä, että legginssit ja pitkät topit + neule on ihan ykkösasu. Tää turvotus on rajoittanut äitiysfarkkujen käyttöä, kun tuntuu että reuna painaa mahaa varsinkin iltapäivällä istuessa.
 

Oonkohan mä ainut, jolle ei ole tullut juurikaan mielialanvaihteluita, vaan enemminkin tasaisuutta...Ennen raskautta kyllä mielialat heitteli ja tempperamenttia ja tulisuutta oli ajoittain vaikka muille jakaa:D. Mutta tosiaan koko raskauden ajan olen ollut vain äärettömän onnellinen ja hyvällä mielellä lukuunottamatta tietysti "pientä" panikointia siitä, onko vauvalla varmasti kaikki hyvin. Miehelle ja luonnollisesti koko suhteelle tämä on ollut siis vaan silkkaa plussaa:). Mua ei oo ees oksentelu haitannut, vaikka sitä saikin harrastaa ekat kolme kk joka päivä ja ajoittain vieläkin...Hymyilen siitä huolimatta kuin naantalin aurinko(tai itken onnesta). Hormonit siis pelissä ilmeisemmin täälläkin, mutta käänteisellä vaikutuksella:D

Me leikattiin äidin kanssa mun vanhoista farkuista vyötärökaistale ja vetoketju irti ja ommeltiin tilalle joustava, mutta napakka kangasputkilo. Suosittelen jos raaskii jotkut vanhat farkkunsa saksia! Ne on niiin hyvät päällä, paljon paremmat kuin ostamani mammafarkut. Muutoin suosin minäkin legginsejä ja pitkiä neuleita ja toppeja.

Ja noista liikkeistä Sofi, voisin olla sulla melkein kateellinen. En tunne oikeastaan voimakkaita potkuja ja jos tunnen potkuja ylipäätään, niin voin tuntea ne vaan aivan alhaalla yleensä samasta kohdasta. Mullehan siis selvisi rakenneultrassa, että istukka on etuseinämässä, joten sen vuoksi en juurikaan asiasta jaksa huolestua...Mutta harmittaa aika paljon! Tosiaan vaan tuolla alhaalla istukka ei ole tiellä, ja tunnen liikkeitä siellä silloin, kun vauva on otollisessa asennossa. Ei siis edes joka päivä. Paidankin läpi kyllä näkyy ja kädelle tuntuu, jos sattuu sopivasti, mutta on harvinaista herkkua:). Yleisesti ottaen tunnen vaan välillä sellaista epämääräistä möyrimistä. Onneksi kätilö kuitenkin sanoi, että viikon tai parin päästä vauva on jo niin vahva, että potkut tuntuu istukankin läpi. Sitä odotellessa siis.emoticon

Muutamia supistuksia olen saanut kokea, mutta tosiaan vaan muutamia. Salilta kun käveltiin kotiin miehen kanssa, niin 200 metrin matkalla piti kolme kertaa pysähtyä kun tuntui niin inhottavalta. Loppui kyllä heti kun pysähtyi, eivätkä olleet kivuliaita, joten normaalia kaiketi..? Muuten olen voinut nyt todella hyvin ja jaksanut treenatakin taas lähes normaaliin tahtiin. Nälkä vaan vaivaa edelleen vähän väliä vaikka kuinka söisi ja jos tulee yhtään pidempi väli, niin pönttöä saa halailla. Niin ja tietty pissalla pitää ravata!

 
Jeps, täälläkin kimpoillaan kuin mikäkin sähikäinen. Tässä eräänä päivänä otin pakkasesta leipää ja pussi hajosi kesken kaiken. paiskasin leivät pusseineen pakastimen päälle ja otin toisen pussin. Mies sanaakaan sanomatta keräsi leivät ja laittoi takaisin pakastimeen ja lattialla olleet meni koiralle. Pyysin myöhemmin kyllä anteeksi.

Sitten eilen illalla mies sanoi tuntevansa poikansa liikkeet mahasta. Sintti kyllä piti ihan älytöntä showta siellä.
emoticon

En oo minäkää löytäny kunnon mammahousuja, ku kaikki on reisistä tiukkoja ja lantioilta leveitä. Ei sellaset jalassa pysy..
pitää harkita tuota vanhojen farkkujen tuunausta. Kävin myös kokeilemassa Emmaljungan yhdistelmävaunuja. Kivathan ne olis, kun vaan olis rahaa niihin (n. 850€). Turvakaukaloita kattelin kans ja tulin siihen tulokseen, et jalustallinen ehdottomasti. Vielä en ostanu kumpaakaan..
 

Mulla on kans noi mielialanheittelyt ollu aika hurjia välillä...
Mies jo kerran sanokin että ei tiiä tarvisko manaajaa vai psykiatria  emoticon Mutta ne meni ohi joulukuun alussa, eli ehkä rv 17-19...

Ihan hyvä fiilis siis ja kovasti Iitan syntymää odotetaan. Massu on kasvanut ja kaikkia tarvikkeita hankittu ym... Fyysisiä tai "psyykkisiä" oireita ei enää ole juurikaan. Lauantaina lähetään Thaikkuihin rentoutumaan tän kaiken hässäkän keskeltä. Mä oon niiiiin loman tarpeessa kyllä...

Koppasin vielä mun blogista viimesen postauksen, eli tämän hetken kuulumiset. Iitalla siis todettiin rv 19 AVSD.

"Lauantaina käytiin tapaamassa HUS:n kardiologia sairaalassa. Iitan sydän näytti hyvältä hänen mielestään. Aorttakammio oli hieman suuri ja sydän näytti vissiin aika  lihaksikkaalta., mutta ei kuitenkaan mitenkään vaarallisesti. Keuhkolaskimo oli kuulema hieman pienempi mitä normaalisti, mutta ei sekään vissiin mitään vaarallista. Täytynee kysyä epikriisi polilta, jos haluaa tietää enemmän kun en nyt ihan muista mitä kaikkea rakenteellisia juttuja se siitä sydämestä sanoi.

Kysyimme että voidaanko elää normaalisti Iitan syntymän jälkeen ja vastaus oli aika ympäripyöreä. Toisaalta voidaan elää normaalisti, mutta sairaalassa joudutaan olemaan todella paljon ennen leikkausta... Suurin osa sydänvauvoista ei kasva syntymän jälkeen ja näin ollen joudutaan lisäämään ravintoaineita ja tod.näk. ollaan nenämahaletkussa sairaalassa paljon. Myös nesteenpoistolääkitys joudutaan yleensä aloittamaan pian, eli sekin sitten syntymän jälkeen on seurannassa kaiken muun lisäksi. Kardiologi siis sanoi että normaalia elämää kotona, sillon kun siellä voidaan olla. Sairaalassa joudutaan varmasti olemaan paljon, eli ei se nyt ihan normaalia ole, mutta ei pitäisi vaatia kotiin mitään erikoista.

Leikkaus tehdään viimeistään 4kk iässä ja sillä pitäisi korjaantua kerralla koko AVSD. Tietenkään hän ei tiennyt mihin suuntaan se kehittyy, mutta toivotaan parasta. Syntymän jälkeen Jyväskylän lasten sydänlääkäri on heti katsomassa Iitan tilaa ja tekee arviot miten hoitojen kanssa edetään vai tarvitseeko heti jotain hoitoa. Helsingistä tulee pian syntymän jälkeen sydänlääkäri katsomaan Iitaa ja tekee arvion jonka toimittaa sitten kirurgeille, jotka päättävät miten leikkauksen kanssa edetään.

Käynnin jälkeen oli ihan hyvä fiilis, mitään odottamatonta siellä ei ilmennyt ja lääkärikin vaikutti asiantuntevalta ja mukavalta. Seuraavan kontrollin hän määräsi rv 30, eli meidän ei tarvitse mennä sairaalaan moneen viikkoon! Onkin noita polimaksuja makseltu monella sadalla eurolla vuodelta 2010, vaikka tämä ei tietenkään ole rahasta kiinni niin silti ei viitsisi "turhaan" polilla ravata gravidan lääkäreiden arvuuteltavana... Seuraavalla kerralla paikalla on siis Jyväskylän sydänlääkäri sekä äpolin gyne. "

 
Täällä jo kovasti odotellaan että tää aika menis vähä nopeampaa, mutta taitaa olla toiveajattelua vaan nyt kun on kotona vaan.. No, onneksi meillä on remonttia tehty täälä kotona ja siinä saanu touhuta päivät pitkät. Nyt olis vielä loppukiri otettava rempan kanssa niin saisi alkaa leipomaan kihlajaisiinki jotain pientä. Eli mies otti ja kosi tuos pari viikkoa sitten <3 

Vaunuja ollaan kovaa kateltu ja vertailtu, mutta ne on ne emmaljungat mitkä mä haluaisin kovaa.. mutta hinta taas on sitte niin kova kun on niin paljon muutakin ostettavaa kun ne vain. Että eipä oo tullu vielä sen ihmeempiä ku vaatteita vaan vauvalle osteltua. Josko sitä myytäis tää pikkukaksio ja voittorahoilla sais surutta ostella mitä tahtoo ;) 

Meillä on koirasta tullu ihan hassu, se nuolis mun mahaa vaan koko ajan! Se on ilmeisesti aavistanu nyt että jotain mammas tapahtuu ja ulkona suojelee ja vartoi vahvasti. Sanoo kyllä oman mielipiteen ihmeellisistä ja tummapukusista ihmisistä :) Hassu vaikka onki vasta 10kk ikänen jätkä! 

Maha se kasvaa ja kasvaa ja olo alkaa käymään koko ajan tukalammaksi. Rempatessa sen huomaa kun ei enää niin hyvin pääsekää lattialla tekemään muutaku hajareisin istuen :D Elämää vauva on kova pitämään kans, pitkin päivää iskuja satelee ja koviaki vielä :) Kertoo kyllä oman mielipiteensä koska pitäis ottaa iisimmin <3 

Supistuksia on nyt täs viimesen viikon aikana ollu jonkun verran,osa kivuttomia ja osassa tuntuu vähän semmosta vihlontaa. Rauhallisemmin pitäisi varmaan ottaa välillä mutta kun ei malta.. Onneksi perjantaina on äitipoli ja samalla ultrauski niin näkee että sielä kaikki vielä hyvin on.
 
Täällä odotetaan kanssa et aika menisi jo nopeampaa.. Totuus on vaan se et sitä nopeampaa ku haluaa ajan menevän sitä hitaammin se matelee... :D

Meillä oli tässä pari päivää sitten hauska tilanne kun valitin puolisolle ku en ole tuntenut vauvan liikkeitä laisinkaan puoleentoista päivään et onkohan siellä nyt varmasti kaikki ok... No puoliso päätti laittaa pään vatsalle ja kuunnella.. Siinäpä tuli sit molemmille isot naurut ku pikkanen päätti sit monottaa isukkia oikeen kunnolla päähään...

Eli tulipa todettua et elossa on :D ...

Mulla kanssa ollu mielialanvaihteluita .... On kuule tavaraa lentäny välistä ku tullu kunnon itku potku raivarit ... Siit on ihan itekkin yllättyny mitä ne raskaushormoonit saa aikaseks ... Nyt ei niitä vaivoja enään ole mutta sen sijaan on sitten jatkuva väsymys... Hyvä jos jaksaa sängystä nousta... Ja nyt ihan muutaman päivän sisäl onkin sit selkäkivut alkaneet vaivaamaan :/ no jospa nuokin helpottaa sitten ajan kanssa..

Vauvan huoneen remppakin täytyis aloittaa mutta ei oo inspiraatiota.. Noo kuun vaihtees lähetään turkuun ikeaan ostoksille niin eiköhän se inspis siittä sitten taas löydy :)

Vauvalle ostettii kaukalo autoon mun veljen ex vaimolta se on brion jalustalla.. Sit vaunut on FIRKON merkkiset oli halvat sen 317€ alupalloilla ja tavallisil renkail oliko jotai 290€ siis ihan upo uudet.. Ja sitten kaikkea muuta kivaa on kanssa tullu ostettua.. Nyt löysin babystyle.fi sivuilta aivan mahtavan vaippa roskiksen.. pakko hommata sellanen vaikka maksaa hieman ku vaavi tulee kuitenkin aika samaan aikaa ku esikoinen tuli ja muistan sen lemun kesällä ku oli kuuma ja vaipparoskis lemppas.. ja raskasta joka ikinen vaippa viedä erikseen pihalle...

Toinen hyvä netti sivu mistä tilannu vauvalle tarvikkeita on bumbeez.com ja lekmera.fi
 
Täällä alkaa olla jo aika tukala olo. nukkumisesta ei ole tullut yhtään mitään kun joka asennossa on huono olo tai muuten vain huono olla. Pissalla saa käydä vähintään 5 kertaa yössä ja esikoinenkin on heräillyt viime ajat pari kertaa yössä :/ Pää on sekaisin kuin linnunpönttö....milloin huutaa milloin poraa milloin muuten vain kaikki sekaisin :D Neuvolassa kaikki olleet ok tähän asti ainakin ja sokerirasitukseen matka ens viikolla. Supistuksia tulee lähes päivittäin, muttei ole kyllä mikään ylläri. Välillä kyllä mietityttää kun osa on aika kivuliaitakin jo, mutta niin ne oli ekastakin. Onneksi kohta neuvolalääkäri ja saa katsoa kohdun tilanteen (ekasta olin auki cm rv 29 ja kohdunkaula kokonaan pois). No enään hetki niin tämäkin 'ihanuus' on ohi :)
 
Onnea joval kihlauksesta ja kiva Eni että asiat ovat "järjestyneet". Helpottaa varmaan kun hommiin tulee selvyyttä, vaikka ei ihan tavalliseen tapaan menekään. Tsemppiä!
Meillä alkoi nyt lähtölaskenta miehen lähtöön Afganistaniin puoleksi vuodeksi, lento sinne helvetinpesäkkeeseen lähtee maaliskuun alussa, siihen saakka on erilaisia koulutuksia ja kotona ehkä kolme viikonloppua. Sitten ei tiedäkään koska seuraavan kerran nähdään. Vähän ahistaa (sekä poissaolo, yksinjääminen, että se mitä siellä voi tapahtua), mutta kun on hänen suuri unelmansa kyseessä ja on menossa esikuntatehtäviin yritän ajatella että nopeasti se aika menee ja on mulla sentään oma perhe tässä lähellä auttamassa. Äiti tulee todennäköisesti synnytykseen ja sitten auttelemaan kotiin.
Eipähän tarvitse tapella (paitsi hänen vapaansahan todennäköisesti menee sitten riidellessä ja tunteita purkaessa :DD no yritetään välttää ja nauttia siitä vähästä ajasta) ja tarvii siivoilla vaan omat ja vauvan sotkut...
Mulla on suuri ongelma syömisen kanssa, kun en millään saa aikaiseksi syödä vatsaystävällisesti, ummetus on valtaisaa ja kirotut peräpukamatkin ovat ilmestyneet. Ajattelin kokeilla nyt activiaa ja ihan oikeasti panostaa vihannesten syömiseen, mutta kun nekin lisäävät ilmavaivoja... :( Mulla on varmaan joku hiivasyndrooma mutta ala nyt tässä vaiheessa sitten noudattamaan jotain erotteluruokavaliota. Toki jos pystyis sokerin määrää vähentämään. Oikeastaan toivon, että joutuisin sokerirasitukseen ja saisin tuomion (no en oikeasti mutta kuitenkin) ja saisin jonkun muun syyn kuin oman pahan olon muokata ruokavaliota oikeaan suuntaan. Miten voi ihminen olla näin tyhmä että itte aiheuttaa itselleen pahaa oloa?
Ballo, täällä yksi pissakohtalotoveri... Just luin tuosta kirjasta että "nyt yöllinen tarve nousta vessaan on vähentynyt kun kohtu on noussut lantiosta ylös" ja ajattelin että mulla on varmaan noussut rakko mukana...
Uuh, sori avautuminen, ahistaa. Mut onneks pojalla lienee kaikki hyvin, se tykkää koulunkäynnistä kun on aktivoitunut, erityisesti fysiologian tunnilla potkuttelee menemään. <3
 
Töissä oli yt-neuvottelut ja osa työkavereista sai kenkää. Itsekin jouduin vaihtamaan hommia, ei nyt täysin uusiin, muttei samaakaan. Opeteltavaa olis, mut ei oikein motivaatiota, kun enää 3kk töitä ennen äippälomaa.

Muutenkin tuntuu, ettei ehdi kyllä missään välissä nauttia raskaudesta: aamuherätys ennen seitsemää, tyttö hoitoon, töihin, tyttö hoidosta, ruuanlaitto & ruokailu, hetki leikkiä (tai kaupassa käynti tms), tytölle iltapuuro (onneksi isä hoitaa), iltapesut (isä hoitaa) ja tyttö nukkumaan (isä hoitaa). Sitten on pari tuntia aikaa tehdä tekemättä jääneitä kotihommia, eli käytännössä kuitenkin lössähdän telkkarin ääreen. Ja kymmeneltä nukkumaan, kun en muuten jaksa nousta aamulla. Ainakin tiedän mitä "ruuhkavuodet" tarkoittaa.

Muuten menee ihan ok:sti. Vatsa ei vielä pahasti ole tiellä, vaikka iso onkin. Liikkeitä tuntuu monta kertaa päivässä. Huomenna taas neuvola, jossa käydään läpi noita Kelan papereita.
 
Mä taidan myös lukeutua näihin "olen niin onnellinen etten juuri jaksa valittaa" tyyppeihin kun on mennyt varmaan paremmin kotona kaikikseen tän raskausajan. Kun raskaus ei ole itsestäänselvyys, siitä osaa nauttia kaksinverroin... ainakin luulen niin, koska mä muistan noista aiemmista raskauksista olleeni melkoinen tyranni.

Potkut täällä lisääntyy ja vahvistuu päivä päivältä. Maha on nyt pullistunut oikein kunnolla vaikka terveellisestä ruokavaliosta ja runsaasta liikunnasta (6krt viime viikolla) johtuen, mulla on paino edelleen reilut 3kg miinuksella lähtöpainosta. Voin siis erinomaisesti :)

Mäkin odottelen innolla seuraavaa neuvolaa, jossa saan Kelan paperit. Kotona kun itsekin olen ja aiemmat lapset isoja niin kaipaa sellasia pikku piristysruiskeita. Käväisin vähän kaupoillakin tarkoituksena ostaa pojalle jotain ihanaa, mutta sitten aloin kumminkin empiin sitä alun kokoa. Tietty voishan sitä ostaa jotain isompaakin mut mulla on tapana ostaa joku kiva kotiuttamisvaate mikä sais sit tietty olla about oikean kokoinen. Mun lapset on olleet 50cm ja 51cm syntyessään ja miehenkin tollasia normaalin kokoisia joten tuskin tästäkään mitään jättiä tulee. Eli varmaan vois ihan 50cm ostaa koska kyl ne niin pieniä noi vastasyntyneet usein on että hukkuu ihan mihin vaan ;-)

Vaunut, pinnasänky ja kaukalo meillä jo on, hoitoalustaa sun muuta tarviketta sitten puuttuu. Vaatteita mulla on vaatehuoneessa jonkun verran, kun sisko on mua varten jemmannut, säkällä sillä on pienempi lapsi poika kuten tämäkin, joten kaikki tullee käyttöön helposti :) Neljä kaveria on tarjonneet pojan vaatetta (me on kerrottu aika julkisesti jo kun oli niin selvä ultratulos ja lapset tietää) joten pula-aikaa tämä tuskin tulee kokemaan.

4D ultraakin odottelen mielenkiinnolla kun toi rakenne tehtiin tavallisella ultralla. Näkis vähän että minkä näköinen riiviö sieltä meitä katselee :)

Ihanaa vointia kaikille ja yritetään nyt porukalla aktivoitua taas kirjoittelemaan vaikka useimmilla ei tässä vaiheessa niin ihmeitä välttämättä tapahdukaan. Melkoista odotteluahan tämä loppu tässä on. Enille haluan sanoa, että hienoa kun teillä noin hienosti asioita tutkitaan ja olette saaneet hyvin valmistauduttua ajoissa tulevaan niin uskon, että kaikki myöskin menee varmasti ihan hyvin.
 
Aivan uskomatonta... kun heräilin aamulla tunsin ensimmäisen potkun siis liikkeitä olen tuntenut aiemminkin mutta nyt sitä voi sanoa jo potkuksi.

Lisäksi hetken sen jälkeen tuntui kuin "nappula" olisi tehnyt kuperkeikan, en tiedä onko se edes mahdollista mutta siltä se tuntui.

Ihanaa kun sai tuntea jotain emoticon


Ps. osaisko joku neuvoa miten ihmeessä saan lilypien sivuilta tuon raskauden aikajanan tänne ku en osaa?
 
Ihanaa, pitkästä aikaa tänneki suunnalle jotain kivaa :) Remppa saatiin tehtyä kovalla vauhdilla ja kämppä menee myyntiin ja nyt haltioissani odotan että päästään kattomaan isompaa asuntoa ja saa alkaa suunnittelemaan prinsessan huonetta emoticon

Meillä potkut tuntuu aivan älyttömän hyvin ja muutenkin kaikki mitä se pimu touhuaa tuola :) Aivan tuntuu välillä kun pieni orava nakertais mahas ku kuplii ja möyrii niin kovaa :) Iskut on kans aika hyvin voimistunu, melkein varmaan kaikki tuntuu  :D Ja eilen taisi neidillä olla hikka, ainaki vasemman nivusen yläpuolella tuntui semmonen tasanen kupla tasasin väliajoin emoticon

Niin ja vihdoinkin ehkä löydettiin vaunut, sunnuntaina olis tarkotus mennä katsomaan niitä ja päättää otetaanko :) Huh, nyt kun on oma huone tulossa pienelle, pitää keksiä täytettä sen huoneeseen ettei pelkkä pinnasänky oo vaan sielä :) Eli täytynee alkaa suunnittelemaan ikean reissua :)
 
Hiphei!

Täällä mennään hurjaa vauhtia eteenpäin. Potkut tuntuu jo niin selkeesti ja mies ainakin alkaa onnessaan hyppimään kun tuntee potkun. Kaksoset ovat paljastaneet itsensä pojiksi ja nimetkin on saatu jo jotenkin puitua.

Itellä todettiin APC-resistenssi, eli suurentunut veritulpan riski ja eilen vielä neuvolassa kertoivat että yks sokeriarvoista on pikkasen koholla ja sitä joutuu nyt seuraileen.

Vuoden vaihteesta olen ollut sairaslomilla iskiaksen takia ja lääkäri totesi ettei töihin ole enää asiaa loppu raskauden aikana. Ei siinä mitään, nyt ollaan sitten kotona sairaspäivärahalla.

Pikku hiljaa sitä alkaa jännittämään tulevaa synnytystä, periaatteessahan nuo voi tulla hetkenä minä hyvänsä ulos. Toivottavasti vaan vielä pysyvät masussa.

Maha on kovasti kasvanu ja tuntuu ettei kohta edes ukon vaatteet mahdu päälle. Vielä ois n. 15 viikkoa odoteltavaa.. :D

Morkai ja mukelot 25+5
 
Poikia vaan pukkaa lisää... :)
Se on muuten hassua kun välillä on semmonen olo että ollaan jo tosi pitkällä mutta kun alkaa miettiä miten paljon on vielä edessä niin melkein saman verran kuin mitä raskaustestin tekemisestä tähän hetkeen - eli KAUAN. :D
 
Ihana ihana sunnuntai.. Jotenkin vaan on niin ihanan hyvä fiilis ja rauhallinen mieli... Vauva potkii jo kovasti ja iskut välistä jopa sattuu.. Välistä tuntuu ku se yrittäis kyljestä läpi mut ei vaan onnistu :) Liikkeitä on paljon.. Joskus saattaa jopa sen 4tuntiikin jaksaa temmeltää.. taitaa tulla vilkas yksilö :) Jonkinlainen unirytmi jo muodostunukkin vauvalle.. Ja herätys on yleensä joka yö 4 ja jatkaa aamu 7 sit taas on rauhallista hetken.. Oi kumpa aika kuluisi jo nopeampaa .. saisi pitää pikkusta sylissä.. <3
 

Me saatiin vihdoin hyväksyttävä tarjous meidän asunnosta ja nyt oiskin sitten muutto edessä! Kauhea paniikki vaan iski, kun luvattiin luovuttaa avaimet 4.3 mennessä, eikä siis uudesta ole varmaa tietoa. Yksi kiva olisi kiikarissa, mutta pitää mennä vielä uudestaan kattomaan ja selvittelemään vähän yksityiskohtia. Eihän tässä yhtään kiire tule...;)

Mutta siitä olen ihan älyttömän innoissani, että saa sitten uutta kotia(heti kun sellainen ostetaan:D) alkaa sisustamaan. Ja siis nimenomaan sitä vauvan huonetta:)) Saa alkaa jo tarvikkeita ostelemaan ja laittelemaan kaikkea valmiiksi. Nythän meillä on siis hankittuna ainoastaan yksi sukupuolineutraali potkari, yksi vaaleanpunainen potkari ja pinnasängyn reunapehmuste:D. Niillä ei ehkä kauhean pitkälle pärjää.. Mutta siis kohta, ihan kohta saan päästää mun jylläävän pesänrakennusviettini valloilleen!

 
Huhhuh, olipa taas päivä.. 

Hirvittävä pyörrytys alkoi puolen päivä jälkeen ja aamulla kun heräsin oli jalat ja kädet niiin turvoksissa että aivan sattui liikuttaa varpaitakin. No mies tuli töistä ja alkoi kyselemään että miten oon niin oudon näkönen ja sanoin että on vähä heikko olo.. Käskin sen soittaa isälleen jos siltä löytyisi verenpainemittari.. No se lopuksi tuli mittarin kans tänne, korkeimman lukeman mittasin 155/107 p91 siitä mies tuumasi että nyt soitat lääkäriin että ei ole enää normaalia. Mulla siis normaalisti yläpaine alle 110 ja alapaine n 70-80., No, minä sitte soitin polille ja kerroi tilateen ym kaikki oireet ja muut mitä oli ja käskivät lähteä käymää näytillä sielä. Kokeita otettiin ja käyrillä makoilin puolisen tuntia.. Lisäksi kun viime neuvolakäynnillä proteiinit koholla pissassa, nyt oli ihan puhdas.Huh! Onneksi, kaikki verikokeet normaalia, raskausmyrkytys pois suljettu! Maksa-arvot ym kaikki normaalit. Ihanaa. Helpotti paljon. Samalla lääkäri katsoi tyttöä, painoarvion antoi 1200gemoticon Ja koko ajan heilui kun heinämies mahassa kun ultrattiin. Onneksi, luojan kiitos kaikki on hyvin! Mies jo alkoi murehtimaan että mitä jos jään sairaalaan ja pieni syntyykin jo, asuntokaupat ja muut vielä kesken :) Onneksi tyttö pysyy vielä kyydis mukana. Oli kääntynyt pää alaspäin jo.. Mies tuumas tuohon että onkohan sillä jo kiire maailmaan ku noin lähtövalmiina alkaa olemaan :D Tosin, tiedä ny sitten kuinka paljon sillä on vielä tilaa liikkuaki sielä että monestiko vielä vaihtaa asentoaan ja paikkaansa :)


Mutta helpottavaa kuitenkin oli kun sai tietää että kaikki kunnossa pienellä. RR seurantaa vaan nyt kun sekin heittelee koko ajan, polilla 107/80.. Että aika pomppimista tuoki.. Pitää pyytää neuvolasta lainaksi mittaria...
 
Joval, ei tuolle verenpaineelle sitten mitään selitystä keksitty? Kaikkea se raskaanaolevan keho järjestääkin... Hyvä että kaikki okei!
Mulla on taas supistellut niin perkuleesti, esim kun tyhjentää rakon tulee supistus, eilen olin kyllä saunassa, johtuisko nyt sitten siitä? Ei kyllä kivuliaita, mutta menkkakipua on kyllä muuten.  Kai se kohtu siellä vaan kasvaa ja harjoittelee... Poika ainakin potkii. :)
 
Eipä nuo oikein osannu mitää sanoa.. Tarkkailla tilannetta vaan. Ja se on kyllä kummallista ku aina, ennen raskauttaki RR ollu ihan normaali lukemissa ja melkein alhainenkin.. Nooh, eikö tämä tästä ala suttaantumaan :) Ei onneksi pitkä matka enää ole että pienen saa syliin :) 
 
Takaisin
Top