Kun kaikki meni kuten Strömsössä

Felidae

Felidae

Sukkela juttelija
Heinäkuiset 2021
Olen 35-vuotias ja odotan ensimmäistäni, 5 viikkoa tuli juuri täyteen. Ikinä aiemmin en ole edes yrittänyt raskautua, ja nyt vielä tässä iässä napsahti melko pian.

Koska olen ikuinen pessimisti ja melko stressiherkkä, olen nyt vakuuttunut siitä, ettei tämä nyt näin helposti voi mennä. Vielä on tulossa itku pitkästä ilosta. Olen lukenut paljon lapsettomuustarinoita ja tunnen pareja, joilla on useita keskenmenoja. Olen todella pahoillani heidän kaikkien puolesta.

Nyt on kuitenkin niin, että omaa oloani helpottaakseni tahtoisin lukea niitä tarinoita, kun kaikki meni pääosin hyvin. Kun helposta raskautumisesta ei rangaistukaan myöhemmin. Tämä koronakaaos vain lisää ahdistusta ja pelkoa, haluaisin kohdata positiivisia asioita ja rohkaisua vaihteeksi. Jos sinulla on mukava raskaus- ja synnytyskertomus jonka haluaisit jakaa, olisin siitä hyvin kiitollinen :Heartred
 
Onnea raskaudesta ja tsemppiä! <3

Me yritettiin aikoinaan esikoista yli vuosi. Esikoinen tärppäsi juuri siitä kierrosta, jonka jälkeen piti hakeutua lapsettomuushoitoihin.

Toisen odotus lykkääntyi mieheltä löytyneen syövän (ja toisen mokoman) ja syöpähoitojen vuoksi. Syöpähoidot voivat myös vaikuttaa siitiöiden laatuun. Siitä huolimatta, kun viime keväänä annoimme lapselle luvan tulla, tärppi tuli todella nopeasti. n__n Se tuntui pieneltä ihmeeltä kaiken jälkeen. Nyt on menossa jo rv 30+0 ja vauvalla on kaikki hyvin. <3
 
Vargynja sanoi:
Onnea raskaudesta ja tsemppiä! :Heartred

Me yritettiin aikoinaan esikoista yli vuosi. Esikoinen tärppäsi juuri siitä kierrosta, jonka jälkeen piti hakeutua lapsettomuushoitoihin.

Toisen odotus lykkääntyi mieheltä löytyneen syövän (ja toisen mokoman) ja syöpähoitojen vuoksi. Syöpähoidot voivat myös vaikuttaa siitiöiden laatuun. Siitä huolimatta, kun viime keväänä annoimme lapselle luvan tulla, tärppi tuli todella nopeasti. :happy: Se tuntui pieneltä ihmeeltä kaiken jälkeen. Nyt on menossa jo rv 30+0 ja vauvalla on kaikki hyvin. :Heartred
Click to expand...

Ihana kuulla, onnellista odotusta teille :Heartred
 
Näyttäisi siltä että toinenkin raskaus alkoi helposti :Heartpink esikoinen sai alkunsa neljä vuotta sitten kolmannesta kierrosta (ja ensimmäinen mistä testasin oviksen). Nyt kaksi vuotta sitten diagnosoitiin endometrioosi ja vuosi sitten olin isossa leikkauksessa, joten kaikki tämä nyt todella jännää. Tänään aamulla kuitenkin tehty positiivinen testi ja tämä oli toinen kierto. Ekassa ovulaatio tuli ”liian” myöhään ja nyt normaaliin aikaan kierrosta ja plussa ois näkyvissä jo dpo 7:Heartbigred ei tätä vielä ymmärrä, toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun asti :love7
 
Kolmannen lapsen odotus oli todella positiivinen. Raskaus alkoi tällä kertaa jo muutaman kuukauden yrityksellä, eka kolmannes oli täysin oireeton, eikä myöhemminkään pahoinvointi yltynyt pahaksi. Raskausajan otin melko rennosti, kun edellisissä stressannut kaikesta mahdollisesta varmaan lapsettomuudesta johtuen. Synnytys oli myös nopea ja helppo, mutta tällä kertaa hallinnassa ja olo oli melkein kuin ei olisi edes synnyttänyt kun ei tikkejä tai selkäpuudutteita tarvittu :) Tuli vielä todella helppo ja tyytyväinen vauva. Vauvavuosi oli oikeasti aivan ihana.
Kaikki raskaudet ja synnytykset ja vauva vuodet ei sitten niin mukavia olekkaan ollut, mutta tässä siis positiivinen :)
 
Meillä alkoi raskaus heti ja koko raskaus oli superihanaa aikaa ja oikeasti nautin siitä ja muuttuvasta kehostani! Pystyin liikkumaan ja treenaamaan koko raskausajan ja ainoa häiritsevä oire oli närästys, mutta siihenkin auttoi rennie. Mies sanoi monesti ettei edes muistaisi minun olevan raskaana jollei maha muistuttaisi siitä.

Raskausajan tutkimuksissa ym. kaikki oli aina todella hyvin verenpaineita myöden. Neuvolatäti sanoikin minun olevan oikein mallioppilas :hilarious:

odotin itse synnytystä suurella mielenkiinnolla eikä sä jännittänyt missään vaiheessa (ennen raskautta pelkkä ajatuskin synnytyksestä tuntui kauhealta). Synnytyksestä on nyt 2 viikkoa Ja sen sanon että synnytys oli elämäni paras ja hienoin kokemus, kaikki meni niin hyvin ja sairaalassa oltiinkin ennen pojan syntymää hieman vajaa 8 tuntia. Ja parisuhteemmekin näkökulmasta synnytys oli voimakkaasti syvää yhteenkuuluvuuden tunnetta voimistava. nyt jo haikeudella mietin synnytystä.

Ollaan kaikki niin kiitollisia miten hyvin kaikki on mennyt, välillä se on pelottanutkin, koska kaikki oli niin hyvin ja on edelleen. Meillä oli täydellinen raskaus, täydellinen synnytys ja nyt täydellinen vauva ja maailman onnellisin perhe :Heartblue

ps. Edes raskausarpia ei tullut :D

ikää 28 ja ensimmäinen lapsi
 
Ensimmäinen raskaus ja synnytys ei mennyt kuin ihan strömsössä, ei tosin ihan kamalastikaan, mutta toinen sujui paremmin. Napsahti heti ekasta kierrosta, kaikki sujui läpi raskauden melko hyvin. Isoimmat miinuspisteet tulee siitä, kun alkuraskaudessa oksentelin rajusti, mutta se on ilmeisesti vaan ominaista minulle, ensimmäisessä oli ihan samaa. Synnytys sujui hyvin ja rivakasti, puolet ensimmäisen kestosta ja sain vaikuttaa synnytystoiveillani sen kulkuun, kuunneltiin paremmin kuin ensimmäisessä. Pahimpaan korona-aikaan synnyttämisestä huolimatta mies sai olla läsnä synnytyksessä ja kaikki meni ihan kivasti. :happy: Muita positiivisia juttuja raskauksista, yhtäkään raskausarpea mulla ei ole, eikä ainuttakaan lisäkiloa ole jäänyt, vaikken olekaan himoliikkuja. Molemmat lapset helppoja ja tyytyväisiä, on saanut nukkua ja imetys on sujunut mallikkaasti.
 
:angel12Meillä ehti mennä vissiin kolme kuukautta, kunnes tärppäsi. Oltiin aika lailla yllättyneitä, että kävi niinkin nopeasti, kun ollaan kumminkin yli kolmekymppisiä jo molemmat. Raskaus meni melko kivuttomasti, ei ollut juuri yhtään pahoinvointia tai muitakaan oireita ja vasta ihan lopuksi tuli liitoskipuja.

Synnytys oli nopea (nelisen tuntia), neiti syntyi luomuna alle tunti sen jälkeen, kun oltiin tultu sairaalaan. Vaikka tosiaan mikään ei mennyt niinkuin kuvittelin, niin lopulta synnytyksestä jäi hyvä fiilis. Mieskin ehti sentään mukaan, vaikka koronarajoitusten takia ei ihan samalla oven avauksella päässyt mukaan. Maito nousi tosi nopsaan ja riitti hyvin, niin että sain täysimettää lähemmäs 6kk, kunnes aloitettiin kiinteiden maistelut. :happy:
 
Meillä kans tärppäsi kerrasta, vaikka meilläkin on miehellä taustalla syöpähoidot ja mitään varmuutta ei ollut hedelmällisyyden suhteen. Raskaus on myös mennyt tosi hyvin, missään vaiheessa en oo esim. ollu pahoinvoiva. Alkuraskaus oli ihan super oireeton ja ihana, ihan kaikkea pystyi tekemään kuin ennenkin. Nyt toisen kolmanneksen lopulla alkaa liitoskivut vähän muistutteleen, mutta silti edelleen pystyn remppatyömaalla päivän hommaileen ilman suurempia ongelmia. Nyt siis viikolla 25 ja ihana on tuntea, kun Papu myllertää vatsassa :Heartblue
 
Moikka

Mulla nyt neljäs raskaus viikolla 24+0 just tänään. Raskaudet on tärpänneet helposti 1-3kk aikana alotuksesta. Aina sitä miettii et voiko oikeesti kaikki vaan mennä näin helposti. Nyt pelkään enemmän kun koskaan, että vauvalla ei ole kaikki kunnossa. Vaikka ei oo mitään syytä sinänsä pelätä. Rakenne ultrassakin oli kaikki hyvin. Kuitenkin noi edelliset menneet niin kivasti, että ei voi uskoa tälläseen tuuriin. On noista kolmesta lapsesta kaks koliikki vauvaa, kaikilla ollut ruoka-aineallergiaa ym. Ei kuitenkaan mitään vakavaa :) . Ei oo lapsilta murtunut koskaan mitään jne. Kun sitä vaan osais nauttia siitä et kaikki on hyvin :hilarious: . Sitä kai se äitiys kuitenkin on, et kokoajan on huoli siitä miten kaikki menee :hilarious:
 
Äh, ainiin, ehtisin tännekkin kirjoittamaan. Raskaus taisikin olla saanut alkunsa jo ekasta ovulaatiosta ja oli viikolla 6, mutta meni kesken :(
 
Felidae sanoi:
Otan osaa :Heartred
Click to expand...

kiitos <3

Hämmentävää on myös että vuotelu loppui kolmessa päivässä ja kuudentena näytti ovistesti taas jo plussaa :eek::rolleyes: no, saa nähdä miten sekaisin kroppa on, toivotaan että pääsis pian takaisin plussanneiden joukkoon :oops:
 
Takaisin
Top