Kun anoppi on tietävinään mitä muut halauvat

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja samaria
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

samaria

Jostain jotain jo tietävä
Onko teistä normaalia käytöstä esikoistaan odottavalta naiselta, että ei halua anoppia kotiinsa siivoamaan ja laittamaan paikkoja kuntoon, kun on itse poissa kotoaan, synnytyksen jälkeen sairaalassa?

Jos on näin antakaahan hyviä argumenttejä miksi ette halua anoppia kotiinne tuoksi ajaksi!!Minulta alkaa keinot loppua ja 2 viikkoa la:n.

Me olemme miehen kanssa sanottu anopille, että hän on tervetullut meille kun olemme kotiutuneet sairaalasta.(Anoppi asuu 300 km päässä ja kun tulee meille, jää yöksi.) Mutta hän ei halua kunnioittaa toivettamme vaan haluaa nähdä lapsen (hänelle lapsenlapsi numero 2) heti ja ensimmäisenä ja auttaa meillä kotona siivoamaan asunnon kunnolla ennen kuin kotiudun vauvan kanssa sairaalasta.Hän ei usko kun sanomme, että pärjäämme ilman hänen apuaan ja tosiaan on tervetullut kun kotiudumme.Huomautuksena, että minun vanhempani eivät tule näkemään vauvaa kun vasta kotiuduttuamme.
 
Minusta käytöksesi on ihan normaalia. En vielä vauvaa odota, mutta vastaavassa tilanteessa en myöskään haluaisi anoppia tänne häärimään.

Ne hyvät argumentit olisikin sitten kullan arvoisia. Sellaiset siis, jotka on myös anopinkin mielestä hyviä. (Voin hyvin kuvitella olevani vastaavassa tilanteessa sitten joskus.) Ei oikein tule mieleen muu kuin yksityisyyden kunnioitus: ei ole kivaa, jos ei ihan niin tuttu ihminen häärää omassa kodissa, kun itse ei ole paikalla. Voit myös vedota siihen, että et välttämättä jaksa ketään vieraita sillä siunaamalla sekunnilla kun palaat kotiin. Varsinkaan useamman yön paikalla olevia vieraita.

Sitten on tietenkin vaihtoehtona sanoa ehdottoman EI:n, mutta se sitten loukkaa todennäköisesti anoppia eikä sekään ole kivaa.
 
Minusta ei ole mitään pahaa sanoa, ettei toivo toista hääräämään teidän kotiin yksinään. Siitä ei saa toinen ottaa hernettä nenään, koska se on teidän toive eikä hänen diktatuurinen päätös. Minusta riittää vallan mainiosti, että kerrotte haluavanne rauhassa kotiutua vauvan kanssa ja sovitte sitten sopivan ajan anopille tulla paikalle pientä ihastelemaan :) 
 
Jännä miten minuakin ärsytti raskaana suunnattomasti anopin tapa tulla siivoamaan meille. Nyt näen, ettei hän vain kykene olemaan tekemättä mitään. Ei osaa rentoutua.

Ja nyt riittäisi, jos hän olisikin vain siivousintoilija. Olisi raitis mummo lapsilleni....
 
Saatte tietenkin itse päättää koska anoppi tulee teille katsomaan vauvaa. En minäkään ole halunnut että meillä on kukaan muu kuin oma perhe silloin kun kotiudun vauvan kanssa. 

Oma anoppini ehdotteli myös kaikenlaista apua kun odotin esikoistani. Joukossa oli myös tuo siivoaminen silloin kun olen synnyttämässä. Aluksi kauhistelin ja sanoin ehdottoman ei:n. Mutta kuitenkin sitten kun oltiin esikoisen kanssa sairaalassa ja mies oli myös meidän kanssa, oli mies luvannut anopin meille siivoomaan ja voin jälkeenpäin sanoa että se oli todella kivasti tehty. Miten ihana oli tulla uuden pienen ihmeen kanssa puhtaaseen kotiin eikä heti tarvinnut alkaa itse siivoomaan tai edes katselemaan niitä villakoiria nurkissa. 

Voisihan anoppisi käydä siivoomassa jos sitten häipyisi kotiinsa takaisin ja tulisi uudestaan sitten kun te kutsutte ja haluatte hänet? Jos hänelle on kovin tärkeää auttaa teitä sillä siivoamisella kun on muuten niin kaukana niin tehkää selväksi että talossa ei sillon ole ketään muita kun te kolme kun tulette sairaalasta. 
 
Kyllä tiedostan asian hyvänkin puolen mutta kun se ei vain tunnu hyvälle.Mies on myös niin reipas ,että pystyy tekemään viikottaisen perus siivouksen myös itse ennen kuin kotiudutaan.

Anoppi ei vain ymmärrä mitä tarkoittaa EI,kiitos.Mies onneksi tietää asian tärkeyden minulle mutta hän on väsynyt äitinsä jankkaamiseen ja kohta myös minunkin jankkaamiseeni.Eli nähtäväksi jää kumman tavalla asia toteutetaan.

Ja olen tietenkin kysynyt miehenkin mielipidettä asiaan sillä onhan kyse hänenkin perheestään (perheellä tarkoitan siis minua, häntä ja syntyvää lasta) ja esikoisestaan.Miehelle sopii kumpi tahansa vaihtoehto mutta enemmän hän onneksi kallistuu minun kannalleni ja on tämän vahvasti sanonut äidilleen.Anoppi siihen kommentoi ,että jos ei saa tulla kun haluaa ei tule sitten ollenkaan katsomaan lasta....

 
Sitten on todellakin lapsellinen anoppi jos tuolla tavalla reagoi!

Itse kyllä nöyränä ensisynnyttäjänä tyydyn anopin tietopankkiin ja apuun, sillä on eläköitynyt kätilö. Joten kuuntelen kyllä auliisti neuvoja yms, mutta ei kyllä ole missään vaiheessa osoittanutkaan että tunkisi meille siivoamaan ennen vauvan tuloa tms.

Oman äitini ajattelin kyllä pyytää ihan avuksi että siivotaan koti kunnolla läpi kun äitiysloma alkaa ja aletaan järjestää lastenhuonetta. Kun reissuhommissa ollaan oltu ja kaveri on vuokralla ollut meidän kodissa sillä aikaa. Pakkomielle sitten puunata lattiasta kattoon koko koti kun pääsee takaisin ja joku toinen ihminen on asunut meillä. Esim. että pakko pestä kaikki lakanat jne vaikka olis puhtaana kaapissa, koska itsellä hieman allergisuutta pesuaineisiin ja ei voi huuhteluainetta käyttää lainkaan niin tiedä sitten millä toinen on niitä pessyt.
 
Perheellä minäkin tarkoitin miestäni ja itseäni ja syntynyttä vauvaa + mahdollisia sisaruksia. En lukenut tekstiäsi uudestaan joten en muistanut, oliko lapsi teille ensimmäinen. 
 
Eilen puhuttiin miehen kanssa jotain anoppiin liittyvää ja mies totesi, että ei se nyt ole pahemmin soitellut hänelle.Eli siellä se esittää martyyria kotonaan kun ei saa tehdä kuten haluaa. Tai toivottavasti ei saa tehdä kuten haluaa.Asia ei ole vieläkään ratkennut.Miehen täti kyllä sanoi tuossa viikonloppuna, että siskonsa voi mennä myös hänen luokseen jos haluaa tulla sairaalassa käymään,välimatka on vaan suurempi sairaalaan.Mutta tämä sopisi minulle hyvin.

En haluaisi stressata tällä asialla mutta kun se ärsyttää ja vaivaa ja kun on tätä aikaa pohdiskella vielä toistaiseksi.
 
Meillä molempien vanhemmat asuu samassa kaupungissa ja miehen vanhemmat itseasiassa linnuntietä noin 500m päässä. Miehen vanhemmille tämä on ensimmäinen lapsenlapsi, jonka elämässä he saavat olla ns. alusta asti mukana isovanhempina, omille vanhemmilleni tämä on jo viides lapsenlapsi. Onneksi oma äiti eikä miehen äiti ole sellaista tyyppiä, jotka tuppaisivat neuvojaan tai apujaan. Molempia on kyllä saatu tähän astikin, mutta kysyttäessä ja asioista keskusteltaessa. 

En voisi kuvitellakaan, että jommankumman päästäisin omaan kotiini siivoamaan paikkoja. Itseasiassa kun molempia ajattelee, en osaa kummankaan edes moista ehdottavan. Veikkaisin et jos pyytäisin niin nauraisivat molemmat et siivoa ihan itse oma koti :D. 

Meillä on muutamaan otteeseen vuosien varrella tullut sukulaisten suhteen juttuja, joiden hoitamisesta ollaan sovittu miehen kanssa siten, että molemmat hoitaa oman sukunsa. Eli jos anoppi tuolla lailla kuin sinun tapauksessa ilmottaisi et tulee asumaan teille kun vauva syntyy/siivoilemaan, ettekä näin kummatkaan halua, olisi meillä miehen asia se hoitaa parhaaksi näkemällään tavalla äitinsä kanssa. Jos minä siihen alkaisin, aiheuttaisin vain turhaa kitkaa anopin ja itseni välille. Tässäkin tärkeää se, että mies osaa ilmoittaa asian äidilleen siten että se on teidän yhteinen päätös/toive eikä ns. vieritä sitä sinun syyksi. Näitäkin tapauksia olen todistanut ja suotta vain huonontaa anoppisuhteita :)

Luojan kiitos oma anoppi on loistopakkaus (kamaliakin anoppikokelaita ollut vuosien varrella) ja mies tulee onneksi hyvin juttuun oman äitini kanssa. 

Voimia ja jaksamista, sekä tiukkaa päätöksentekoa. Mikäli anoppi nyt leikkii marttyyria niin en voi kun yhtyä edelliseen kommenttiin, että kyllä on lapsellinen tapaus. 
Auttaminen ja siihen tarjoutuminen on ok, mutta tuollainen jästipäisyys kyllä pistää ärsyttämään. 

 
Kiitos hyvistä ja mieltä piristävistä kommenteista naiset!!

Ihana anoppi sulla Leelan :),  kun antaa sun hoitaa rauhassa oman talouden.
 
Monasti olen ääneen anoppia kiittänyt siitä et sattuu olemaan niin mukava ja täyspäinen tapaus :) Harmi vain, et edelleen kuulee niin paljon näitä tarinoita missä ei osata toisten elää omaa elämäänsä. 

Olehan jämynä ja juttele miehesi kanssa. Olkaa tiukka rintama yhdessä :)
 
Mua on alkanut nyt ärsyttää anoppi, anopin negatiiviset asenteet ja kaikkitietävyys. Tässä poimintoja:

:smiley-angry002 Mulla on tuntunut vauvan liikkeet jo viikolta 15 asti. Kerroin sitten päivällispöydässä että mieheni ei meinaa uskoa että ne on lapsen liikkeet, mitkä mahan päältäkin jo tuntuu, ja naureskelin että onko mahassa normaalistikin jotain liikehdintää jonka voisi sotkea vauvan liikkeisiin. Sain sitten tyrmäystä, että ei voi olla, että vauvan liikkeet tuntuu jo nyt. Joo, minähän se varmasti HUONOITEN tiedän kun joku myörii, potkii ja pyörii miun sisällä.

:smiley-angry002 Hankittiin miehen kanssa uusi auto. Ollaan molemmat tosi innoissaan että nyt on hyvä perheauto, johon molemmat ollaan tosi tyytyväisiä ja mahtuu koko perhe, ja on mukavaa matkustaa pitkiäkin matkoja ja myös kaupunkiajoja, kun on automaattivaihteet ja vakionopeussäädin, ja muita mukavia lisävarusteita. Hyvään hintaankin saatiin. Anopilla ei ollut muuta sanottavaa, kuin että se kuluttaa ihan liikaa, huono auto hankittiin. Olis kai pitänyt edelleen ajella vanhalla karvalakki-yariksella vauva peräkontissa? Vai katolla?

:smiley-angry002 Kerroin että miun äiti on luvannut hankkia pinnasängyn. No se on kuulemma ihan turha kapistus, ei sillä mitään tee. Sanoin että haluaisin sen siksi, että voi sitten ottaa laidan pois ja omaan sänkyyn kiinni, että vauvan voi sitten yöllä syöttää ilman että tarvitsee ihan ylös nousta ja liikaa herätä. Kuulemma sitten käy niin että nukahdan ja vauva tukehtuu tissiin.

Ja anoppi itse muistaa kyllä sanoa että "Jos ei ole mitään positiivista sanottavaa, on parempi olla sanomatta mitään!". Noudattaispa itse tuota hyvää neuvoaan.
 
(huomautan etukateen, etta nappaimistoltani ei loydy suomen aakkosten kahta viimeisinta kirjainta)

Valitettavasti kuulostaa tutulta... meilla anoppi meni itsekseen omilla avaimilla meille siivoamaan yllatykseksi, eli ei edes varoittanut etukateen! No hyvaahan se tietysti tarkoittaa, mutta minua ihan samanlailla ahdistaa. Lisaksi han nyt ilmestyy ovelle jatkuvasti mitaan ilmoittamatta, mika alkaa sapettaa kanssa.

Ja sairaalaan appivanhemmat pyyhalsi heti ekana paivana. Aulasta sitten soitteli, etta sopiiko tulla... mina olin siella letkuissa kiinni (sektion jaljilta) olo tosi hehkeana ja nama alkaa ottaa mitaan kysymatta valokuvia !! etta voi muille sukulaisille nayttaa. Voi juma, onneksi nyt voin jo talle naureskella, mutta silloin melkein pimahdin totaalisesti.
 
Takaisin
Top