Kukat ja kasvit

Bella Swan

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Onko teillä kukkia tai kasveja? Saatteko niitä lahjaksi vai ostatteko itse? Tässäpä olisi keskusteluketju aiheesta.

Saan itseasiassa aika usein leikkokukkia tai ruukkukukkia puolisoltani. Ruokakaupasta saatavia kantaa kotiin erityispäivinä ja sellaisina, kun kaipaan piristystä. Nyt on yksi ruukkukukkia hengissä, en ole varma onko se tähtiananas? No kuitenkin. Olen viherpeukalon vastakohta, ihme että tuo on yhä elossa! Milloinkohan sain tuon? On siitä useampi kuukausi.
 
Meillä on viherkasveja sekä ruukkukukkia yleensä noin 5 kappaletta kerrallaan. Uusia ostetaan sitä mukaa kun edelliset onnistun tappamaan. 😅 Lisäksi mies ja esimerkin innoittamana esikoinen ostavat silloin tällöin kukkakimppuja ”jotta äiti voisi olla iloinen”. 🥰
 
Jos en itse saa kasvia hengiltä, toinen meidän kissoista kyllä pitää siitä asiasta huolen. Se syö jopa yrtit ja oksentaa ne sitten pois siistinä nippuna. Tällä hetkellä ainoa paikka, missä huonekasvit meillä menestyy, on kylpyhuoneen ikkunalauta 😀 Siellä on kaksi saint pauliaa, ja ne olen joskus saanut kukkimaankin.
 
Minä haluisin olla parempi kukka ihminen kun oon. Onnistun aina tappamaan kasveja ja kissoilta pitää piilottaa kasvit täälläkin. Mulla kestää yleisesti semmoiset kasvit hengissä mitkä kestää välillä kuivumista ja välillä ylikastelua. 🙈 Nyt ku oon ollu lapsien kanssa kotona, on kasvitkin kyllä viihtyny eli oon ehkä muistanu kastella paremmin kuin työelämässä ollessa. Tykkään lähinnä vihreistä kasveista, köynnökset ja palmut on mun suosikkeja. Ostan tosi vähän kukkiakaan kaupasta. Lähinnä tulppaaneja keväällä. 😍

Taaperon kanssa ollaan kasvatettu myös hedelmien siemenistä kasveja. Tällä hetkellä meillä on avokado ja mango "puut".
 
sielueläin sanoi:
Jos en itse saa kasvia hengiltä, toinen meidän kissoista kyllä pitää siitä asiasta huolen. Se syö jopa yrtit ja oksentaa ne sitten pois siistinä nippuna. Tällä hetkellä ainoa paikka, missä huonekasvit meillä menestyy, on kylpyhuoneen ikkunalauta 😀 Siellä on kaksi saint pauliaa, ja ne olen joskus saanut kukkimaankin.
Click to expand...
Santtu on kyllä hoitojaystävällisiä kukkia. Minäkin pidän niistä.
Tiesitköhän että kissoilla on luontainen tapa puhdistaa jo ennakolta ruokatorveaan+vatsalaukkuaan syömällä heinää tms oksentamalla ne pois mahdollisten karvatukosten välttämiseksi. Kotikasvit saavat olla paremmin rauhassa, mikäli tarjolla on kissanminttua tai vaikkapa kauraa ko syöntitarkoitukseen. Ainakin meillä se toimi aikoinaan laatutietoisen persialaisen karvakasan kanssa, jolle ei tavan raeruoho kelvannut, jos kiinanruusua oli kukkaruukussa tarjolla.
 
Mies tuo usein leikkokukkia. Toisinaan myös ruukkukukkia, mutta harvoin ne selviävät miun käsittelyssä. Meillä on yksi kituva palmuvehka kotona ja kimppu leikkokukkia maljakossa. 🙈
 
Viherkasveja sisällä taitaa tällä hetkellä olla noin 10kpl, jotkut niistä kukkiikin. Peikonlehteä, apostolinmiekkaa, rönsyliljaa, hopeaköynnöstä jne. Ulkona pihalla on sitten paljon erilaisia perennoja.

Tykkään tosi paljon kasveista ja olen harjoitellut paremmaksi hoitajaksi. Välillä kastelu saattaa jäädä ja joskus kastelen liikaa... Onnistuin tosin nyt kasvattamaan ulkokukkia siemenestä ekaa kertaa niin että näyttivät tosi hyviltä! Ilahdutti.

Joskus ostan leikkokukkia piristämään keittiön ilmettä. Puoliso ei ole ikinä tainnut ostaa minulle kukan kukkaa.
 
Leikkokukat on ainut mistä mä tykkään. Oon saanut kaikki muut ennemmin tai myöhemmin hengiltä. Kastelut ja mullanvaihdot tuntuu itselle vain ylimääräiseltä turhalta kotityöltä, jota en muista tehdä 😅 kuistilla on tänä kesänä roikkunut yksi amppeli, ja ruukussa äitienpäiväksi ostetut orvokit. Molemmat on olleet jotain erityisen sitkeää lajiketta, kun saavat vettä vain silloin kun huomaan niiden jo roikkuvan rupsahtaneina. Ja amppeli myös putosi kerran nurinniskoin 🙈 uutta kukkaa pukkaavat silti sisukkaasti!
 
Meiltä noita löytyy. Onneksi mies on ymmärtäväinen. 😅Joskus laskin, mutta en enää muista montako silloin oli. Taisin päästä yli kolmenkymmenen silloin. On ollut enemmänkin joskus. Villakilpikirvainvaasio tosin vei osan sen jälkeen.. Omia lemppareita on ainakin posliinikukat plus kaikki kummallisen näköiset tapaukset😂 ja kultaköynnökset tuntuu mulla kestävän mitä vaan. Ja parempi valita kuivuutta kestäviä, koska pikkulapsiarjessa noiden kastelu kyllä herkästi jää.😅
Mulla on ollut kasveja aina ihan lapsesta lähtien ja niiden sielunelämä on kiinnostanut. Ehkä tässä syy miksi valmistuin viime keväänä puutarhuriksi.🙈😂 Leikoista myös tykkään, vaikka toivoisin niiden olevan ympäristölle nykyistä kestävämpiä. 🤔
 
Meiltä löytyy vajaa 10kpl viherkasveja.

Peikonlehti on mun ”lellikki”, kun tajusin viime syksynä että oon pitänyt sitä huonosti, ja kun tein muutoksia niin nyt se on kasvanut tosi hienosti, ja tekee isoja liuskottuneita ja reiällisiä lehtiä. Olen harkinnut ottavani pistokkaan yhdestä rungosta (ko. kasvissa kolme runkoa), jos saisin siitä sellaisen peikon jossa olisi vain isoja lehtiä (nyt on myös niitä pieniä lehtiä jäljellä peikon ekoilta vuosilta). Nyt löysin myös halvalla sellaisen variaation, joka tekee osittain valkoisia lehtiä ja sitä koitan nyt saada kasvamaan isoksi ja hienoksi. Traakkipuut on myös kivoja, ne on suht anteeksiantavia.

Rakastan myös leikkokukkia mutta mies ei kyllä tuo arkena niitä, juhlapäivinä maksimissaan. Neilikoita ostan silloin kun niitä on kaupoissa, ne kestää hyvänä 2-3vk ja on kauniita.
 
En ole mikään viherpeukalo ja olen saanut joulukaktuksenkin hengiltä. No, jotain olen aikaa myötä tainnut oppia, sillä nykyisin meillä on useamman vuoden elossa ollut joulukaktus. Ei sekään kyllä huippukunnossa, mutta jaksaa välillä vähän kukkia. Sen lisäksi on vehka (kiva kun selviää hengissä, kun kastelee lehtien alkaessa nuupahtaa), saintpaulia ja esikoisella omassa huoneessa kaktus. Leikkokukkia meillä ei juuri koskaan ole. Mitä nyt lapset kantaa voikukkia kesällä kotiin. 😁
 
Mulla on yksi peikonlehti, kaktuksia ja muratteja pari kumpaakin, limoviikuna (pienikokoinen vain, haaveilen isosta, jonka viereen saisin jonain päivänä kunnon nojatuolin, jossa istuisin lukemassa kaikessa rauhassa), yksi kultaköynnös sekä vaihteleva suuri määrä anopinhampaita. Kahdesta vanhimmasta yksilöstä kaikki saaneet alkunsa. Luovutan nuorempia lähes vuosittain ystäville ja aina keväisin nämä kaksi "äitiä" ovat saaneet aikaan monta uutta alkua. :Herb::Seedling: Viherkasvien ystävä siis olen, mutta en varsinaisesti mikään viherpeukalo. Monta kasvia on vuosien varrella siirtynyt manan majoille, kun unohdan hoitaa niitä oikein. Anopinhampaat siis sopivat mulle, kun ovat vähään tyytyväisiä.
 
Minä olen viherpeukalo, mutta mies ei voi sietää mitään ruukkukasveja. Haisevat kuulemma mullalle...varmaan on traumoja jostain menneisyydestä.🧐
Nyt taaperon 1v. lahjaksi ostamani saint'paulia on saanut olla mökillä rauhassa samoin kuin aikoinaan pankista lahjaksi saamani iso palmu. Eli siellä on siedätyshoito onnistuneesti menossa 😅
Kaupunki kodissa viimejoulun amaryllis- sipuli odottaa herättämistä eli joulun alus kasvatusta ja kestokasteluruukussa kituuttaa palmuvehka, jonka ed.asunnossa sain myös kukkimaan. Olikin ainut kasvi, jonka talvipakkasten aikaan tehdyssä muutossa halusin tänne mukaani, muut kuljetin suosiolla toimistolle, jossa ovat ilahduttaneet kaikkia.
Seuraavaan asuntoon asennan seinälle lapsiturvallisesti eli vähintään160cm korkeuteen leveän kukkalaudan tai parikin ja niihin kasveja vesigeeliruukuihin kasvamaan. Kokemusta on, valtaosa kasveista pärjää myös niin, eikä tuoksu multa. 😉 Toimistolta on helppo ottaa pistokkaita...
Haaveilen myös isosta kiinanruususta ja haluaisin kokeilla jakarandan sisäkasvatusta, kunhan taapero ja tulokas ovat isompia. Nehän (kasvit) vaativat aikanaan kasvurauhaa ja tilaa jo lattialtakin.
 
Takaisin
Top