MariQ
Sukkela juttelija
Ärsyynnyin ihan kauheasti kuin luin yhdeltä toiselta palstalta keskustelua,jonka otsikoksi oli nimetty Vihaan mieheni lasta.
Noh,tottakai siihen vastaili jos jonkinmoinen tyyppi,ja puheet kääntyivät sitten vaikka ja mihin.
No,jos on naisia ketkä vihaa miehensä lapsia,ja ilmaisee sen noinkin avoimesti,niin täytyy itse ihmetellä sitten niitä isiä- miten ne sallii sen!!??
On omakohtaista kokemusta,koska on edellisestä liitosta lapsia.Isi seukkasi alkuun yhden tosi kivan naisen kanssa.Nainen oli ihana lapsille,letitti tukkaa,otti ilolla niitä mukaan ja lapsetkin tietty tunsivat tämän ja puhuivat vain hyvää naisesta.Minäkin tutustuin häneen,todella sydämellinen ihminen.Olin niin iloinen kuinka hyvin lapsilla oli nyt asiat.Isä,jonka sosiaaliset taidot eivät ole huippuluokkaa,ja aktiivisuus lapsiinsa nähden ...no,parannettavaa ois.Mutta tottakai tämäkin nainen,kuten minäkin,emme kestäneet miehen pimeää puolta,ja erohan siitä tuli heillekkin.Lapsia ei tullut uusia.
Hyvin nopeasti mies sitten löi hynttyynsä yhteen ja muutti naisen luo,jonka oli tavannut vasta paria kk aiemmin.Minun hälärit alkoi soida,ja pyysin että siaisin tavata ihmisen,ihan niin että heipä hei,ja juteltais.Ei käynyt.Minulla ei kuulema ole mitään asiaa heidän kotiinsa kyttäämään.MITÄÄHHH????? Tapaamista olisin halunnut vain.
Lapset alkoivat käydä sitten siellä,ja johan vaan ongelmat alkoivat.Pikku hiljaa korviini alkoi kantautua juttuja naisesta,ja tyylistä jolla kohtelee lapsia.Otin asiaa puheeksi monesti exän kanssa,joka oli vaimonsa puolella selitellen.Kysyin monesti,että ihanko totta hän antaa kohdella lapsiaan noin,että lapset ihan varmasti eivät jää epäselvyyteen siitä,etteivät ole tervetulleita sinne.Hyvin pian vanhin lopetti käymiset.Tätä edelsi se,että vanhin oli joutunut lapsenvahviksi 3 nuoremmalle,olleen itse vain 10-11v,sillä aikaa kun isä ja vaimo olivat esim pubissa kaljoittelemassa tikanheiton äärellä...Soittelin sossuun tästä jonkun kerran,toimenpide oli vain puhelu isälle,joka selitti asiat parhainpäin.Isän vaimokin oli aktiivinienn,ja soitti sossuun oman versionsa.Minulla ei ollut kuin lasten kertoma,neljän lapsen kertoma ja vahvistama kertomus.
Usein sain kuulla että vaimo oli pakottanut lapset ulos ja ei ollut päästänyt sisään märissä ja kylmissä olevia lapsia,jälleen vanhin oli siellä vahtina.Niinikään lapset saivat kuulla kokoaikaista veetuilua olemisestaan siellä,joten ei jäänyt epäselväksi heille mitä mieltä vaimo oli heistä.Puheluita isälle,joka pitää minua vaan k-päänä joka sotkeutuu muiden asioihin.
Isä kuitenkin halusi tavata lapsia ja minä yritin "tukea" isän ja lasten suhdetta.Yhden lapsen suhteen hän oli jo menettänyt,lapsi ei halunnut edes nähdä isää,ei kuulla,ei vastannut edes puheluiihn.Yritin puhua isälle,että näin tapahtuu muidenkin kanssa pikkuhiljaa,ellei hän puutu vaimonsa käytökseen.
Nyttemmin toisiksi vanhinkin on äänestänyt jaloillaan,eikä halua mennä.2 pienintä menee pienen tsemppipuheen jälkeen,mutta nuorimman kanssa on edelleen vaikeaa siellä,lapsi kun on vähän "energinen" eli hänestä on kovasti vaivaa.Toisiksi nuorin on mukautuvainen lapsi,joka saa toisinaan jopa hyvää palautetta.
Aina,AINA kuulen pelkkää huonoa vaimosta.Nainen ei enää edes puhu lapsille.Isä oli sitten käynyt salaa tapaamassa yhtä lasta ja toi tälle SALAA synttärilahjankin,koska vaimon mielestä tätä lasta ei tarvi noteerata mitenkään,koska "haukkuu häntä selän takana".Niin,miksikähän hänestä kerrotaan ikäviä juttuja????
Miten vaikeaa on olla isä,etäisä,uudessa suhteessa???
Ennen olit lastesi kanssa 24/7,nyt sinulle annettu 4pv kuukaudessa,etkä sitäkään aikaa voi taata lapsillesi hyvää oloa luonasi,niin että voisivat tuntea että heillä on isä.
30 päivää kuukaudessa vaihtuu 4 päivään,eikä se haittaa etäisää.
Ei haittaa kuin uutta vaimoa.
Kohta meiltä on isälle menijöitä pyöreät nolla.
Minä saan siitä syyn niskoilleni,vaikka olen monesti lohduttanut parkuvaa lasta että kivaa nähdä iskää ja olla iskän kanssa.Ei taida olla.
Isä.
Mikä sä oikeen oot????
Noh,tottakai siihen vastaili jos jonkinmoinen tyyppi,ja puheet kääntyivät sitten vaikka ja mihin.
No,jos on naisia ketkä vihaa miehensä lapsia,ja ilmaisee sen noinkin avoimesti,niin täytyy itse ihmetellä sitten niitä isiä- miten ne sallii sen!!??
On omakohtaista kokemusta,koska on edellisestä liitosta lapsia.Isi seukkasi alkuun yhden tosi kivan naisen kanssa.Nainen oli ihana lapsille,letitti tukkaa,otti ilolla niitä mukaan ja lapsetkin tietty tunsivat tämän ja puhuivat vain hyvää naisesta.Minäkin tutustuin häneen,todella sydämellinen ihminen.Olin niin iloinen kuinka hyvin lapsilla oli nyt asiat.Isä,jonka sosiaaliset taidot eivät ole huippuluokkaa,ja aktiivisuus lapsiinsa nähden ...no,parannettavaa ois.Mutta tottakai tämäkin nainen,kuten minäkin,emme kestäneet miehen pimeää puolta,ja erohan siitä tuli heillekkin.Lapsia ei tullut uusia.
Hyvin nopeasti mies sitten löi hynttyynsä yhteen ja muutti naisen luo,jonka oli tavannut vasta paria kk aiemmin.Minun hälärit alkoi soida,ja pyysin että siaisin tavata ihmisen,ihan niin että heipä hei,ja juteltais.Ei käynyt.Minulla ei kuulema ole mitään asiaa heidän kotiinsa kyttäämään.MITÄÄHHH????? Tapaamista olisin halunnut vain.
Lapset alkoivat käydä sitten siellä,ja johan vaan ongelmat alkoivat.Pikku hiljaa korviini alkoi kantautua juttuja naisesta,ja tyylistä jolla kohtelee lapsia.Otin asiaa puheeksi monesti exän kanssa,joka oli vaimonsa puolella selitellen.Kysyin monesti,että ihanko totta hän antaa kohdella lapsiaan noin,että lapset ihan varmasti eivät jää epäselvyyteen siitä,etteivät ole tervetulleita sinne.Hyvin pian vanhin lopetti käymiset.Tätä edelsi se,että vanhin oli joutunut lapsenvahviksi 3 nuoremmalle,olleen itse vain 10-11v,sillä aikaa kun isä ja vaimo olivat esim pubissa kaljoittelemassa tikanheiton äärellä...Soittelin sossuun tästä jonkun kerran,toimenpide oli vain puhelu isälle,joka selitti asiat parhainpäin.Isän vaimokin oli aktiivinienn,ja soitti sossuun oman versionsa.Minulla ei ollut kuin lasten kertoma,neljän lapsen kertoma ja vahvistama kertomus.
Usein sain kuulla että vaimo oli pakottanut lapset ulos ja ei ollut päästänyt sisään märissä ja kylmissä olevia lapsia,jälleen vanhin oli siellä vahtina.Niinikään lapset saivat kuulla kokoaikaista veetuilua olemisestaan siellä,joten ei jäänyt epäselväksi heille mitä mieltä vaimo oli heistä.Puheluita isälle,joka pitää minua vaan k-päänä joka sotkeutuu muiden asioihin.
Isä kuitenkin halusi tavata lapsia ja minä yritin "tukea" isän ja lasten suhdetta.Yhden lapsen suhteen hän oli jo menettänyt,lapsi ei halunnut edes nähdä isää,ei kuulla,ei vastannut edes puheluiihn.Yritin puhua isälle,että näin tapahtuu muidenkin kanssa pikkuhiljaa,ellei hän puutu vaimonsa käytökseen.
Nyttemmin toisiksi vanhinkin on äänestänyt jaloillaan,eikä halua mennä.2 pienintä menee pienen tsemppipuheen jälkeen,mutta nuorimman kanssa on edelleen vaikeaa siellä,lapsi kun on vähän "energinen" eli hänestä on kovasti vaivaa.Toisiksi nuorin on mukautuvainen lapsi,joka saa toisinaan jopa hyvää palautetta.
Aina,AINA kuulen pelkkää huonoa vaimosta.Nainen ei enää edes puhu lapsille.Isä oli sitten käynyt salaa tapaamassa yhtä lasta ja toi tälle SALAA synttärilahjankin,koska vaimon mielestä tätä lasta ei tarvi noteerata mitenkään,koska "haukkuu häntä selän takana".Niin,miksikähän hänestä kerrotaan ikäviä juttuja????
Miten vaikeaa on olla isä,etäisä,uudessa suhteessa???
Ennen olit lastesi kanssa 24/7,nyt sinulle annettu 4pv kuukaudessa,etkä sitäkään aikaa voi taata lapsillesi hyvää oloa luonasi,niin että voisivat tuntea että heillä on isä.
30 päivää kuukaudessa vaihtuu 4 päivään,eikä se haittaa etäisää.
Ei haittaa kuin uutta vaimoa.
Kohta meiltä on isälle menijöitä pyöreät nolla.
Minä saan siitä syyn niskoilleni,vaikka olen monesti lohduttanut parkuvaa lasta että kivaa nähdä iskää ja olla iskän kanssa.Ei taida olla.
Isä.
Mikä sä oikeen oot????
Tsemppiä tilanteeseen! Pääasiahan on, etteivät lapset joudu kärsimään.