Kuinka pitkään olette jaksanut olla töissä raskauden aikana?

M

Maalaistyttö

Silmät suurina ihmettelijä
Heippa kaikki odottajat ja jo synnyttäneet!
 
Kiinnostaisi että kuinka kauan olette jaksaneet olla töissä raskaana ollessa ja onko sairaslomaa annettu kuinka herkästi?
 
Itse työskentele rankalla työmaalla ja tuntuu jo nyt että ei meinaa millään jaksaa olla töissä. On myös käynyt niin että potilas on lyönyt mahaan ja se myös säikäytti aika lailla ja käynnisti ajatuksia että kannattaako raskautta riskeerata töissä olemisella? 
 
Itselläni on fyysien työ (liikunnan ohjausta/ lihaskuntojumppia/ hierontaa ym). Sairaslomalla olen ollut rv:sta 20 alkaen. Mutta saikkua ei todellakaan helposti herunnut! Olin tästä vähän jopa yllättynyt. Mulla oli jatkuvia alavatsakipuja iltaisin ja välillä jopa autosta nouseminen oli täyttä tuskaa. Syy löytyi kohdun kiinnikkeistä, jotka kipuilevat ja vain pahenevat raskauden loppua kohden. Jotta sain ensimmäisen sairasloman, siihen vaadittiin vatsalihaksen revähdys lihaskuntotunnilla. Tämän jälkeen ei ole kiertoliikkeet onnistuneet. Mutta tosiaan pelkästä jaksamattomuudesta en olisi kyllä saikkua saannut. Yleensä siihen kai tarvitaan joku syy, kuten supistelut tai iskiasoireet ym. Varsinkin jos aloittaa sairasloman näinkin aikaisin kuin minä, kela saattaa perätä jossainvaiheessa tarkempaa selvitystä sairasloman tarpeellisuudesta, jonka mulle myönsi synnytyssairaalan ylilääkäri.
 
Itse työskentelen ravintola-alalla ja raskaus viikkoja on kertynyt 24+6. Olen joututunut olemaan muutamia kertoja pois töistä(3pvä-1vko) alavatsa kipujen takia, sairauslomaa olen saanut neuvolan terkkarilta tai työpaikka lääkäriltä. Sairauslomaa olen saanut jos voi sanoa "helposti" uskon että jos olisin sanonut etten jaksa enää oolla töissä niin olisin saanut myös sairauslomaa. Kyllä oma jaksaminen on tärkeätä raskaana ollessa.
Töitä keretään tehdä vielä raskaudenkin jälkeen niin ei missään nimessä kannata riskeereta omaa raskautta työn takia. Menet käymään neuvola lääkärillä ja juttelet sen kanssa omasta työstäsi, niin varmasti ymmärtää sinun huolesi jaksamisesta.
 
Kyllähän sitä sairauslomaa saa, mutta mulle yllättävän pitkään lääkärit sano ett raskaus ei ole sairaus. Odotan siis kaksosia, eli meikäläiset yleensäkkin laitetaan aika ajoissa saikulle. No virallinen saikku alko kun viikkoja oli menny tasan 29, mutta olin ennen sitä ollu kesälomalla 4 viikkoa. Kyllä se on vaan mentävä omien tuntemusten mukaan, ei se lääkäri täysin sitä pysty arvioimaan miltä kropassa tuntuu. Mutta en kyl sitäkään hyväksy että jäädään saikulle, vaik ei mikään vaivaa...
 
[:)] HEIPPA [:)]

MAALAISTYTTÖ: Itse olen entinen erikoissairaanhoitaja ja nykyinen yrittäjä ja maatalon emäntä ja teen joka päivä raskasta fyysistä työtä.
Kyseessä on nyt kuudes raskaus [:)] ja töitä olen pystynyt tekemään joka raskaudessa ihan synnytykseen asti [:)].Toivottavasti nytkin!

Mutta jokaisellahan on erilainen raskaus ja jokaisella äidillä on myös erilainen fyysinen kunto,joten sen mukaan pitää myös raskaudessakin edetä [:)]
Eli jos tosiaan raskaus tuo tullessaan kovia fyysiä oireita esim.kipeitä suppareita,kovia vatsakipuj tmv. ettei pysty tehdä nykyistä työtään,niin silloinhan sitä pitää mennä lääkärin vastaanotolle ja kysyä sairauslomaa!
Eihän sitä normaalissa tilassakaan oleva ihminen sairaana töitä tee.

Ja tuosta sinun työstäsi sen verran [:)]..Jos sulla on vaarallinen työ eli tosiaan olet jollain psykiatrisella osastolla töissä,jossa on vaarana,että potilas/asiakas käy fyysisesti käsiksi,kuten sinulle on jo käynyt.Niin sinulla on oikeus vaihtaa osastoa sellaiseen osastoon,jossa ei ole tuollaisia väkivaltaisia potilaita hoidossa!
Eli jutteleppas oman työnantajasi kanssa tuosta osaston vaihdoksesta tai vaikka työnkuvan vaihtamisesta johonkin toisenlaiseen työtehtävään,jos se vain on mahdollista?

Hyvää raskausaikaa sinulle ja toivottavasti loppuraskautesi sujuu hyvin ja ilman mitään suurempia fyysisiä ongelmia [:)][:)][:)]

Yönsäde ja Mini rv 14+6
 
Juurikin tein viimeisen työyön viime yönä ja viikkoja on nyt tasan 28. Hoitoalalla olen ja alkaa olla rankkaa vuodepotilaiden hoito. Päivävuoroja en muutenkaan ole nyt enää kolmeen viikkoon tehnyt kun alkoi olla raskasta ja tuntui agitoivan supistuksia. Lisäksi verenpaineet ovat ruvenneet nousemaan siihen malliin että saikulle tästä on jäätävä, alapaineet kun huitelevat järjestäen 90-105 välimaastossa. Torstaina on äitipoli, varmaankin aloittavat verenpainelääkityksen. 
 
Tuo on kyllä kinkkistä, jos on työssä, jossa pitää pelätä väkivaltaa... Omassa työssäni olen siltä vielä välttynyt, sitä tapahtuu meillä harvoin. Meidän asiakkaiden kanssa pystyy aika hyvin ennakoimaan tällaiset tilanteet, kehitysvammaisista siis kyse.
 
Sanoit, että et jaksaisi olla enää töissä. Haluan kuitenkin lohduttaa sinua, että juuri noilla viikoilla itsellä ainakin oli väsymys ja jopa masennukseen viittaavat oireet pahimmillaan, vaikken masentunut ole muutoin koskaan ollut. Joskus piti itkun kanssa lähteä töihin. Nyt kun puoliväli lähestyy, niin alkaa pikkuhiljaa jaksaa paremmin, ja tänäänkin on ollut ihan kiva päivä töissä. [:)]
 
Tottakai jos väkivallan uhka on suuri, niin silloin työnantajan pitäisi yrittää ensisijaisesti vaihtaa sut toisenlaisiin tehtäviin, aivan kuten Yönsäde () mainitsikin.  Ja tietysti, jos on ihan fyysisiä kipuja tai verenpainetta nostaa kovasti tai muuta, niin sillon ehottomasti lekurille ja saikkua kehiin. [:)] Eli ei missään nimessä riskeerata raskautta väkivallan uhalla tai jos fyysisiä oireita ilmenee...
 
Mutta haluan vain kannustaa sinua, että kyllä mieli varmasti virkistyy siitä, kunhan viikkoja tulee lisää. [:)]
 
Kiitoksia vastanneille.

Väsymys ei ole ollut se suurin ongelma, sen kanssa kyllä pärjää. Lähinnä ongelmana on selkä joka on temppuillut jo 14 vuotiaasta lähtien ja nytten kyn en pysty hoitamaan sitä niin kuin sen saa parhaiten laukeamaan niin sen vuoksi pohdiskelin. Työskentelen sydänvalvonnassa, jossa valitettavan usein potilaat menee deliriumiin erinäisten syitten vuoksi josta se väkivallan uhka aiheutuu. Meillä myös muutenkin aika rankka työnkuva elvytysvastuineen. Käyn onneksi yksityisellä neuvolassa ja sieltä kyllä lupailtiin tarvittaessa sairaslomaa. Ajattelin vain kysellä kokemuksia [:)]
 
Maalaistyttö:
Ok, sain vain viestistäsi käsityksen, että sinulla on kova väsymys nyt päällänsä. Toivottavasti selkäsi ei ala vihottelemaan enempää. Ja eiköhän varmana saikkua irtoa, kun on tuommoinen syy. [:)]
 
Mä jäin äitiyslomalle 3 pvää ennen sitä virallista 30 arkipäivää ajankohtaa. Mulla kanssa raskas fyysinen työ. Uskon lujasti siihen että nimenomaan toi työn vaatima valtava fyysinen kunto auttoi jaksamaan noin pitkään töissä. Toisaalta selvisin myös ilman sen kummempia raskausajan vaivoja, mitä nyt iskias välillä vihotteli. MUTTA istumatyötä en olis pystynyt tekemään noin pitkään koska mulla puolestaan istuessa (jos siis joutu normaalisti jalat maassa istumaan yli tunnin) turpos jalat ja kädet ja tuli todella tukala olla. Seisomatyö ei taas ollu ongelma (tein ravintoloissa kaljanlaskukeikkaa myös ajoittain) -joskin noi seisomatyökeikat oli vaan semmosia muutaman tunnin vuoroja.

Ja hei, hakekaa mielummin saikkua kuin että jäisitte varhennetulle! Se äitiysloma on niiiiiin lyhyt jakso että jos raskaus menee yliaikaiseksikin niin puolet äitiyslomasta on jo pidetty kun muksu syntyy [&:]

(Niin joo, se erityisäitiysloma on sitten asia erikseen, se kun ei lyhennä äitiyslomakautta toisesta päästä)
 
Mä jäin ihan vasta kokonaan töistä pois. viikkoja nyt 30+1. Lähihoitaja oon ammatilta, ja työ on todella raskasta. Selkäkivut ja supparit sairasloman syynä. 
 
Miulla loppu viiminen työsopimus päivää ennen äitiysloman alkua. Ja tein myös sen viimisen pätkän kokonaan. Tein siis sijaisuuksia lähihoitajana kehitysvammasten kanssa. Osin fyysisesti raskasta (työkaverit teki ne joissa oli myös asiakkaan turvallisuudesta kyse) ja kyllä siellä mm. nyrkkiäkin saattoi tulla. Pohjakunto ja oma ennakointi autto noissa tilanteissa.. Tulihan noita tilanteita joissa joutui vähän mahaa väisteleen, mutta kertaakaan en töissä osummaa mahaan ottanut. (Tähän kai täytyy lisätä, että miulla myös turvallisuuskoulutusta taustalla (muutakin kuin jv). Järjestyksenvalvojan hommia en tehnyt enää rv 10 jälkeen. Tai oisin tehny niin kauan, että vatta näkyy rauhallisempia keikkoja, mutta olisin joutunut yksin ravinteliin mistä kieltäydyin raskauteen vedoten ja työnantaja ei enää kysellytkään töihin.)
Koulussa oli tuskaa jo raskauden puolen välin jälkeen, kun istuminen otti selkään. En sitten keväällä enää koulussa käynytkään, kun tein noita töitä.

Mutta oman voinnin mukaan kannattaa mennä. Ja sijaisuuksia tekeville sama neuvo jonka sain yhdeltä työkaverilta. Jos työsopimus on katkolla ja oma vointi huono, niin pokkana vaan nimi paperiin ja sairaslomalappua hakemaan. Sen verran pitää itteä (ja omaa rahatilannetta) ajatella!
 
Mie jäin töistä sairasloman kautta äitiyslomalle joskus kuudennella kuulla. Nyt harmittaa etten jaksanu olla kauempaa, mutta se oli pakko raskauden takia.
 
Ite joudun nyt oleen pari päivää sairaslomalla pahojen vatsa vaivojen takia. Polttaa ja pistelee ala vatta niin kovasti että aina menaa parku tulla kun mikään asento ei helpota oloa. :/ Viikkoja on nyt vasta 19+1 lääkäri tossa sano et jos viel jatkuu ni sit tutkitaan paremmin ja lisää. ku se epäili et mulla olis umpisuoles jotain.
 
Itse työskentelin vartijana ja alkuaikoina viel seisoin Alkoissa. Mutta sitten kun viikkoja alkoi olemaa vähä enemmän(12-13 Rv), niin ilmoitin että en enää halua siellä seistä. Sainkin pienen vääntämisen jälkee muita kohteita ja sitten kun maha alkoi näkymää ja haittaamaa juoksemista, niin kyllä sain jonkun aikaa vääntää ennen kun pääsin aulavartiointiin.
Heinäkuun aikana jouduin jäämää saikulle, kun jatkuvat kivut ja pahoinvointi lisäänty. Nyt viikkoja 36+3 ja 16.8 alkoi virallinen äippäloma ja sitä ennen 9.8 kesäloma. Vielä 19rv juoksin myymälävarkaan perässä kylläkin.
 
Työharjottelussa oon ollu, ja sairauslomalla elokuun joutunu melkeinpä kokonaan olemaan, kun verenpaineen alhaisuuden takia huimannut ja päätä särkenyt.. Kainuussa ainaki antaa lääkäri tosi helposti sairauslomaa. Kävin valittamassa neuvolassa alavatsakipuja, josta selvisi tulehdus, ja sain taas sairauslomaa. Työt loppuu kokonaan syyskuun lopussa, itse halusin näin kun tuntuu ettei jaksa nyt keskittyä töihin kun niin paljon muuta järjesteltävää.
 
Itse työskentelin parturi-kampaajana päivittäin 35+0 asti. Päivien pituus oli sen 8-10tuntia. Päivääkään en ole sairas lomalla ollut vaikka neuvolassa sitä ehkä hieman "tyrkytettiin".

 Vielä virallisen äitiysloman aikana olen tarvittaessa tehnyt asiakkaita. Ihan hyvin olen jaksanut, mutta olen varma että kroppa ei olisi kestänyt niin hyvin ilman melkein viikottaista hierojalla käyntiä.

Ystäviä kun on kuunnellut jotka ovat olleet pois töistä koko raskauden tai jäänyt sen aikana saikulle, jopa suht hepposin perustein niin olen suoraan sanoen voinut heitä paremmin sekä ollut pirteämpi.

Suosittelen elämään normaalisti jos mahdollista, jotkut kolotukset, tuntemukset, lievät harj supistukset kuuluvat raskauteen eli sellaisten takia ei mielestäni pidä heittäytyä "sairaaksi"
 
Päivää ennen viimeistä työvuoroa jäin saikulle, petti hermot kesken työpäivän; tuli itku melkeinpä ensimmäistä kertaa koko raskauden aikana.
Olen isomman tavaratalon kassanhoitaja, jossa asiakkaat eivät todellakaan ole sieltä helpoimmasta päästä, eli hermoja saa kiristellä tämän tästä.

Olen myös saikuilla ollut useamman kerran perussairauteni (epilepsia) sekä unettomuuden vuoksi. Saikkua olen saanut todella helposti, johtuen sairaudestani joka on yleistyvää laatua.
 
Itse sain tietää olevani raskaana huhtikuun lopussa 2009, töistä jäin pois jo kesäkuun lopussa, raskausviikkoja oli silloin muistaakseni jotakin 16-18 (?), kuitenkin alle 20.. Syynä oli se, että multa pamahti selkä enkä vaan pystynyt enää tekemään töitä (olin kaupassa töissä eikä kassalla istuminen todellakaan ollut helppoa saatika sitten kuormien purkaminen). Tätä ennen olin ollut satunnaisia aamuja pois töistä pahoinvoinnin takia. Minulla todettiin kohdun olevan enemmän selän puolella joten aiheutti rasitusta selälle paljon aiemmin kuin edes vatsa alkoi kunnolla kasvaa. Nihkeästi kuitenkin kirjoittivat lääkärit sairaslomia: käskettiin levätä pari päivää ja tulla uudestaan jos ei mene ohi. Tätä jankutettiin vielä siinäkin kohtaa kun olin jo ollut saman vaivan takia useamman kuukauden pois ja sanoin tietäväni ettei se selkä lepäämällä parane, kipu vaan pahenee mitä pidemmälle raskaus menee. Neuvolalääkäri suostui kirjoittamaan 2 viikkoa saikkua kerrallaan,  mutta muuten ravasinkin useamman kerran viikossa lääkärin luona, kunnes löysin ihanan lääkärin yksityiseltä lääkäriasemalta, joka kirjoitti kerrallaan jopa 4 viikkoa sairaslomaa! Kuitenkin ravasin lääkärissä kesäkuun lopusta aina äitiysloma alkuun marraskuun puolessa välissä. Kertaakaan en sillä välin ollut töissä. Toisinaan pitää lääkäreillekin paukuttaa nyrkkiä pöytään ja tolkuttaa että tiedät kyllä itse mitä oma kehosi kestää tai ei kestä..
 
Oho, tiesin olevani onnekas, mutta että näin onnekas... harmi miten monella kroppa oikkuilee pitkin raskautta :(

Raskausviikkoja tulee ensi viikolla kasaan 29, ja silloin jään kesäloman kautta työttömäksi, tuskin töitä enää ennen äippälomaa saan (pari jää siihen väliin). Harmittaa, kun ainakin toistaiseksi porskutan vielä ihan täysillä... työpäivän jatkeeksi onnistuu tanssitunnit, pihahommat ja remontoinnit, vaikka toki välillä huokaisenkin "tavallista" aikaisemmin. Mun työ ei tosin ole fyysisesti raskasta, vaikka ei ihan pelkkää istuskeluakaan, fyysisen työn kanssa tilanne voisi olla ihan toinen. Mut mihinkään ei kolota, mikään ei vaivaa, ja väsymyskin lähtee aina illan ja aamun välissä kun nukkuu kunnolla. Joutaisin olla pidempäänkin! Nyt vaan sitten ikkunanpesua, verhojen ompelua ja kavereiden näkemistä listalle ;)
 
Takaisin
Top