Niin, tässä mietin esikoiselle sisarusta mutta ihan vielä ei kyllä uskalla ehkä kuitenkaan.. Vasta ollaan esikoisen kanssa päästy "rytmiin" ja arki rullaamaan joten heti perään voisi olla turhan raskasta.. Tällä hetkellä cerazette käytössä, menkatkin alkoi heti jälkivuotojen loputtua täysimetyksestä huolimatta. Mitä olette muut ajatelleet, kuinka nopeasti aiotte hankkia sisaruksia jos lainkaan? Malttaisikohan odottaa kokonaisen vuoden x)
Kuinka nopeasti sisaruksia..?
- Ketjun aloittaja maam80
- Aloituspäivämäärä
Moikka tännekin. [:)]
Itse olen sitä mieltä, että isompi ikäero on siinä mielessä parempi koska voi täysin keskittyä vauvaan ja vauvan tarpeisiin, kun taas siinä tapauksessa jos olisi sisarukset vaippaikäsiä ja syötettäviä. En toki sitä sano etteikö sitä pärjää, pärjää kyllä. Itselläni oli kolmevuotias ja sitten vastasyntynyt, hyvin meni ja aika kultaa tietysti muistotkin. [:D] Nyt odotan innolla kolmatta, kun vanhemmat ovat jo isoja koululaisia.
Mutta jokainenhan on oman tilanteensa ja itsensä paras asiantuntija. [:)]
Itse olen sitä mieltä, että isompi ikäero on siinä mielessä parempi koska voi täysin keskittyä vauvaan ja vauvan tarpeisiin, kun taas siinä tapauksessa jos olisi sisarukset vaippaikäsiä ja syötettäviä. En toki sitä sano etteikö sitä pärjää, pärjää kyllä. Itselläni oli kolmevuotias ja sitten vastasyntynyt, hyvin meni ja aika kultaa tietysti muistotkin. [:D] Nyt odotan innolla kolmatta, kun vanhemmat ovat jo isoja koululaisia.
Mutta jokainenhan on oman tilanteensa ja itsensä paras asiantuntija. [:)]
idaho
Puuhakas puhuja
Tätä täälläkin pähkäillään. Lisää lapsia haluttais (toivottavasti onnistuu myös), mutta koska? Toi on kyl totta, et jos isompi ikäero, ni vauva-aika helpompaa.. Mut sit taas jos on pienempi ikäero ni myöhemmin lapsilla seuraa toisistaan. Itse ainakin hyvin kiitollinen vanhemmilleni, kun meillä pikkusiskon kanssa ikäeroa puolitoista vuotta. Lapsena leikittiin todella paljon keskenään. Isosiskoillanikin saman verran ikäeroa keskenään ja heillä seuraa toisistaa ollut pienempänä ( ja myös isompanakin).. Helpottaa varmasti myöhemmin vanhempia kun lapset viihtyvät keskenään.. Tosin niitä riitojakin kyllä arkeen varmasti mahtuu..[:)] Mutta en tiedä olenko valmis niin nopeasti tulemaan uudestaan raskaaksi.. Jos se edes onnistuu niin nopeasti...
Enpä ole vielä sitä ensimmäistäkään lasta saanut alulle, mutta ihan vaan kommenttina omasta elämästä, että minusta on ollut paras asia elämässäni se, että pikkusisko on vain 1v3kk mua nuorempi. Ollaan luonteiltamme kuin yö ja päivä, mutta silti monista lapsuuden riidoista huolimatta toistemme parhaat ystävät.
Miehellä on isoveljensä kanssa 1v 2vko ikäeroa ja heistä ei tullut yhtä hyviä ystäviä, mutta oli kuitenkin suunnilleen samassa kasvuvaiheessa oleva tuki ja turva sekä leikkikaveri siinä vieressä.
Tässä vaiheessa vielä ajattelen, että jos nyt eka saadaan alulle ja vielä synnytettyäkin niin toinen saa tulla heti kun on tullakseen. Tosin voi tässä vielä mieli muuttua vauvavalvomisten aikana... Mulla tosin ikäkin (ekan syntyessä olisin 39 v) melkein edellyttää, että peräjälkeen on tehtävä, jos haluaa lapselle sisaruksia.
Eli vailla äitiyskokemuksia, mutta sitäkin paremmalla sisaruskokemuksella kommenttia laitoin. [8D]
Miehellä on isoveljensä kanssa 1v 2vko ikäeroa ja heistä ei tullut yhtä hyviä ystäviä, mutta oli kuitenkin suunnilleen samassa kasvuvaiheessa oleva tuki ja turva sekä leikkikaveri siinä vieressä.
Tässä vaiheessa vielä ajattelen, että jos nyt eka saadaan alulle ja vielä synnytettyäkin niin toinen saa tulla heti kun on tullakseen. Tosin voi tässä vielä mieli muuttua vauvavalvomisten aikana... Mulla tosin ikäkin (ekan syntyessä olisin 39 v) melkein edellyttää, että peräjälkeen on tehtävä, jos haluaa lapselle sisaruksia.
Eli vailla äitiyskokemuksia, mutta sitäkin paremmalla sisaruskokemuksella kommenttia laitoin. [8D]
maarinen
Sukkela juttelija
Moikka!
Meidän perheessä iltatähti-sarja haaveissa. Just niinkuin Silveri tuossa yllä kommentoi pienen ikäeron takia lapsista olisi seuraa ja turvaa toisilleen. Nyt tietysti oma ikäkin on sellainen, että saa olla herkästi kiitollinen tästä tulevasta pienokaisesta. Pikkuveli/sisko tulee, mikäli annetaan.
Tämä edellinen sarja syntyi myös n. 1,5 v ikäerolla. Hoidot ja päiväunet ja vaunut ja kaikki muu kama hyllyltä toiselle. Aikanaan myös kouluunlähdöt ja muu hässäkkä murrosikän asti ( ja sen yli )mukavaa arkea ilman sen kummempia kommervenkkeja.
Aika tietysti kultaa muistot, mutta enpä muista, että olisin ollut enemmän nykyistä väsyneempi...
Yrtiystä peliin, siskot. Elämällä on taipumus antaa ja yllättää. Monella tavalla. Sitä kun ei voi tietää etukäteen, mitä kullekin on tarjolla. Tästä tänään kiittelen!
Meidän perheessä iltatähti-sarja haaveissa. Just niinkuin Silveri tuossa yllä kommentoi pienen ikäeron takia lapsista olisi seuraa ja turvaa toisilleen. Nyt tietysti oma ikäkin on sellainen, että saa olla herkästi kiitollinen tästä tulevasta pienokaisesta. Pikkuveli/sisko tulee, mikäli annetaan.
Tämä edellinen sarja syntyi myös n. 1,5 v ikäerolla. Hoidot ja päiväunet ja vaunut ja kaikki muu kama hyllyltä toiselle. Aikanaan myös kouluunlähdöt ja muu hässäkkä murrosikän asti ( ja sen yli )mukavaa arkea ilman sen kummempia kommervenkkeja.
Aika tietysti kultaa muistot, mutta enpä muista, että olisin ollut enemmän nykyistä väsyneempi...
Yrtiystä peliin, siskot. Elämällä on taipumus antaa ja yllättää. Monella tavalla. Sitä kun ei voi tietää etukäteen, mitä kullekin on tarjolla. Tästä tänään kiittelen!
undulaatti
Sukkela juttelija
Heippa! Yhdyn täysin Silverin kommenttiin. Myös itse odotan vasta ekaa lasta, että en siinä suhteessa tiedä asiasta mitään, mutta siskoni on minua n.puolitoista vuotta vain vanhempi ja mielestäni se on ihana asia! On aina ollut leikkikaveri lähellä ja pidän häntä vieläkin parhaana ystävänäni. [:)] Pikkusiskoni sitten taas on meitä kymmenisen vuotta nuorempi ja mielestäni on kamalaa vieläkin katsoa kuinka hän tuskailee tekemisen puutteen kanssa, vaikka onkin jo iso tyttö tietysti,lähellä yläasteikää. Eli olen ainakin itse sitä mieltä, että haluaisin toisen lapsen vaikka kahden vuoden päästä ensimmäisen syntymästä. Miehelle en ole toki vielä edes puhunut tästä [;)] [:D]
katusutariina
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Heips!
Mun muksuilla ikäeroa on se 1v 2kk ja täytyy sanoa, että on siinä hyvät ja huonot puolet.
Lasten kannalta en näe siinä mitään huonoja puolia. Tulevat keskivertoa paremmin toimeen, ja saavat toisesta tukea ja mallia, kyllä.. Mitään mustasukkaisuuskohtauksia tms. ei meillä ole ollut koskaan, missään vaiheessa.
Ja nyt, kun tuo kaksikko on vanhempi, ovat keskenään hyviä kavereitä. Ikää siis heillä tällä hetkellä 6 ja 7v.
Mutta entä mä itse?? Huh huh.. En muista 3 ensimmäistä joulua ollenkaan, en syntymäpäiviä, en mitään. Melkoisessa sumussa ainakin minä menin. Pari suhteelta tuo vaatii todella paljon. Aikaa ei todellakaan sille toiselle ole niin kuin ennen, ja varsinkin, mikäli lapset ovat ensimmäiset. Järkytys voi olla melkoinen. Itselläni ei ollut mahdollisuutta laittaa lapsia hoitoon juuri lainkaan, joten yhteiset leffassakäymiset tai ravintolaillat saatiin unohtaa täysin (muksut oli mummolla yökylässä noin kerran puolessa vuodessa). Meillä alkoi silloin entisen mieheni kanssa alamäki, vaikka ei nuo lapset ollut se syy, vaan pikemminkin se, että meillä oli loppujen lopuksi ihan eri käsitys siitä, mitä se isyys tai äitiys tarkoittaa. Nuo kannattaa siis keskustella todella tarkkaan jo etukäteen.
Esimerkkinä: olin tulossa ensimmäisen lapseni kanssa sairaalasta kotiin, ja mieheni sanoo mulle, että jaaha.. nyt ollaankin seuraavat 18v iskä ja äiti. Jälkeenpäin huomasinkin että tämä sen iskä ja äiti tarkoitti siis sitä, että seksiä kyllä harrastetaan silloin tällöin, mutta parisuhteeseen ei muuten panostettukaan millään tavalla. Siis että yhdessä ei menty mihinkään, aina oli lapset mukana joka paikassa. Eihän siinä sinänsä mitään, ex-mieheni on täydellinen isä, mutta.. MINÄ olisin kaivannut jotain muutakin. Ja tämän tuo mies huomasi taas perinteisesti liian myöhään, joten erohan siitä tuli..
Noh.. nyt uuden miehen kanssa ensimmäinen raskaus, ja toivottavasti olen virheistäni jotain oppinut. Ainakin keskustelua ei meiltä puutu, ja sitä kautta intohimoakaan [;)] Molempien halut, toiveet, pelot tiedossa. Ja kyllä, mikäli tämä raskaus päättyy hyvin, ja lapsi syntyy, sisarusta hänelle aletaan yrittämään samantien.
Mun muksuilla ikäeroa on se 1v 2kk ja täytyy sanoa, että on siinä hyvät ja huonot puolet.
Lasten kannalta en näe siinä mitään huonoja puolia. Tulevat keskivertoa paremmin toimeen, ja saavat toisesta tukea ja mallia, kyllä.. Mitään mustasukkaisuuskohtauksia tms. ei meillä ole ollut koskaan, missään vaiheessa.
Ja nyt, kun tuo kaksikko on vanhempi, ovat keskenään hyviä kavereitä. Ikää siis heillä tällä hetkellä 6 ja 7v.
Mutta entä mä itse?? Huh huh.. En muista 3 ensimmäistä joulua ollenkaan, en syntymäpäiviä, en mitään. Melkoisessa sumussa ainakin minä menin. Pari suhteelta tuo vaatii todella paljon. Aikaa ei todellakaan sille toiselle ole niin kuin ennen, ja varsinkin, mikäli lapset ovat ensimmäiset. Järkytys voi olla melkoinen. Itselläni ei ollut mahdollisuutta laittaa lapsia hoitoon juuri lainkaan, joten yhteiset leffassakäymiset tai ravintolaillat saatiin unohtaa täysin (muksut oli mummolla yökylässä noin kerran puolessa vuodessa). Meillä alkoi silloin entisen mieheni kanssa alamäki, vaikka ei nuo lapset ollut se syy, vaan pikemminkin se, että meillä oli loppujen lopuksi ihan eri käsitys siitä, mitä se isyys tai äitiys tarkoittaa. Nuo kannattaa siis keskustella todella tarkkaan jo etukäteen.
Esimerkkinä: olin tulossa ensimmäisen lapseni kanssa sairaalasta kotiin, ja mieheni sanoo mulle, että jaaha.. nyt ollaankin seuraavat 18v iskä ja äiti. Jälkeenpäin huomasinkin että tämä sen iskä ja äiti tarkoitti siis sitä, että seksiä kyllä harrastetaan silloin tällöin, mutta parisuhteeseen ei muuten panostettukaan millään tavalla. Siis että yhdessä ei menty mihinkään, aina oli lapset mukana joka paikassa. Eihän siinä sinänsä mitään, ex-mieheni on täydellinen isä, mutta.. MINÄ olisin kaivannut jotain muutakin. Ja tämän tuo mies huomasi taas perinteisesti liian myöhään, joten erohan siitä tuli..
Noh.. nyt uuden miehen kanssa ensimmäinen raskaus, ja toivottavasti olen virheistäni jotain oppinut. Ainakin keskustelua ei meiltä puutu, ja sitä kautta intohimoakaan [;)] Molempien halut, toiveet, pelot tiedossa. Ja kyllä, mikäli tämä raskaus päättyy hyvin, ja lapsi syntyy, sisarusta hänelle aletaan yrittämään samantien.
starletti
Sanaisen arkkunsa ammentaja
Taitaa olla ihan ihmispersoonista kiinni, tuleeko läheiset välit vai ei oli ikäeroa tai ei. Mulla ja mun siskolla on ikäeroa 13 v, mut sei oo koskaan haitannu. Sisko oli mulle "pikkuäiti", haki mua tarhasta, kyyditsi kouluaikaan ja autto läksyissä, kuljin yliopistolla yms siskon menoissa sen mukana. En mä kaivannu samanikästä seuraa kotiin, tarhas ja koulus näki kavereita. Ja vuodesta -97 sisko on ollut mulle se turva, kun muutin pois kotoa. Sillä oli elämänkokemusta, jota se sit pikkuhiljaa alko jakamaan mun kanssa, kun mä kohtasin uusia asioita. Nyt, kun tää tuleva vaavi on julkistettu, sisko on ruvennu kertoileen mulle omasta raskausajastaan ja se on ihan ok. Mulla ei ole tällä hetkellä mitään mielenkiintoo ajatella uusia vauvoja. Mä nyt tähtään siihen, että saan tään vaavin ulos maailmaan ja sille ruokaa ja vaatteita ja polkupyörän, vaiks töistä ei oo tietookaan. Kyl se varmasti löytää kavereita, kun menee kouluun. Ja tunnenhan monta ainutta lasta, joista on kasvanu hyviä tasapainoisia ihmisiä ilman sisaruksiakin.
viimeinen
Puuhakas puhuja
Mulla esikoinen oli kolme kun kaksoset syntyi. Siitä seitsemän ja puoli vuotta myöhemmin syntyi kuopus. Tulevalle vauvalle tulee ikäeroa nykyiseen kuopukseen kuusi ja puoli vuotta. Ihana ikäero [:D], mun mielestä. Ehtii oikeasti olla vauvan kanssa... Kaksosten syntyessä esikoinen jäi väkisin paitsiolle kun ihmisillä tuppaa olemaan vaan kaks kättä. Onneksi on luonteeltaan sopeutuvainen eikä ollut yhtään mustis, mutta kieltämättä haasteellista aikaa se oli. Kaks ekaa kuukautta on aika pimennossa... Kun kuopus syntyi oli aivan mahtavaa, tuntui ettei vauva-aika voi olla niin helppoa. Aikaa sisaruksille riitti ihan eri tavalla ja kun kaksosetkin vielä aloittivat koulun oli tosi hyvä olla kotona.
Sisarusten välit mun mielestä on ihan persoonista kiinni. Esim. kaksoset ei ole niin hyviä kavereita keskenään kuin esikoinen ja toinen kaksosista (eroa siis kolme vuotta). Tietysti kuopus on huomattavasti nuorempi kuin esikoinen ja heidän suhteensa on enemmänkin sitä että isompi hoitaa pienempää, mutta hänen ja kaksosten kanssa nuorin pelaa ja leikkiikin.
Sisarusten välit mun mielestä on ihan persoonista kiinni. Esim. kaksoset ei ole niin hyviä kavereita keskenään kuin esikoinen ja toinen kaksosista (eroa siis kolme vuotta). Tietysti kuopus on huomattavasti nuorempi kuin esikoinen ja heidän suhteensa on enemmänkin sitä että isompi hoitaa pienempää, mutta hänen ja kaksosten kanssa nuorin pelaa ja leikkiikin.
2raskaus
Vauhtiin päässyt keskustelija
Vaikka meillä tulee lapsilla olemaan pieni ikäero, niin minä EN ainakaan ajatellut kun ruvettii toista lasta tekeen että tehdään nyt kaikki alta pois. Veikkaan, että kun pojille tulee ikää niin sitten tulee perheen lisäystäkin :) Jaksan uskoa, että meidän perhe ei kovin pieneksi tule jäämään, mutta mistä sitä ikinä tietää. Tämä tuntui meidän perheelle hyvältä, mutta kukin tallaa tyylillään.
Meillä lapset 12v., 9v. ja 7 vkoa. Kyllä isommalla ikäerolla pääsee nauttimaan vauvan kanssa olemisesta ihan eritavalla kuin pienellä ikäerolla. Isommat lapset ovat päivisin koulussa ja minulla omaa aikaa vauvan kanssa. Vanhemmasta lapsestani on myös hurja apu, kun hän jo osaa taitavasti käsitellä vauvaa ja nimen omaan haluaa osallistua hoitamiseen. Isommat lapset osaavat itse lämmittää ruokaa, jos sattuu olemaan huono hetki eikä just ehdi/pääse itse sitä tekemään ja ovat muutenkin omatoimisia. Isoon ikäeroon hyvin tyytyväinen olen! [:)]
Jaamaria
Näppärä viestien naputtelija
Moi tännekin.
Minulla itselläni oli ikäeroa isosiskoon 1v ja 2päivää ja nuorempaan 2 vuotta joten olen kyllä tykännyt että on sisaria joiden kanssa viettää aikaa.
Omilla tytöilläni on ikäeroa 2v ja 7kk, jotka nyt jo teini-ikäisiä molemmat. Pienempänä leikkivät kyllä yhdessä mutta tuossa, kun vanhempi oli jo 5 luokalla niin huomasin, että olisi ollut mukavampaa jos olisi ollut vähemmän ikäeroa eli reilu vuosi tai jotain sinnepäin.[8|]
Tietty ollaan ajateltu meidän iltatähdellekin tehdä vielä sisaruksen ja pienemmällä ikäerolla... jos vaan kaikki hyvin menee eli siinä vuoden sisällä kun tämä on syntynyt niin tehtäis jo toisen. Mutta sen näkee sitten ajan kanssa! [:D]
Minulla itselläni oli ikäeroa isosiskoon 1v ja 2päivää ja nuorempaan 2 vuotta joten olen kyllä tykännyt että on sisaria joiden kanssa viettää aikaa.
Omilla tytöilläni on ikäeroa 2v ja 7kk, jotka nyt jo teini-ikäisiä molemmat. Pienempänä leikkivät kyllä yhdessä mutta tuossa, kun vanhempi oli jo 5 luokalla niin huomasin, että olisi ollut mukavampaa jos olisi ollut vähemmän ikäeroa eli reilu vuosi tai jotain sinnepäin.[8|]
Tietty ollaan ajateltu meidän iltatähdellekin tehdä vielä sisaruksen ja pienemmällä ikäerolla... jos vaan kaikki hyvin menee eli siinä vuoden sisällä kun tämä on syntynyt niin tehtäis jo toisen. Mutta sen näkee sitten ajan kanssa! [:D]
