Kotona synnyttäminen

Muakin kiinnostaa 😃 esikoisen oon synnyttänyt lääkepöhnässä sairaalassa, nyt kiinnostais luonnollisempi vaihtoehto. Vesisynnytyksestä haaveilen ❤️
 
Tää ei ollut kotisynnytys, mutta vesisynnytys ilokaasulla.

Itsellä synnytys oli sujunut erittäin luontevasti. Olin niin onnekas että synnytykseni pahin vaihe oli se että mua makuutettiin kyljellään supistuksien tullessa joku tunti tai reipas kun ootin ammeeseen pääsyä. Lopputulos oli se että ehdin kastautua ammeeseen kun vedet meni ja synnytys alkoi jo. Huvittavinta on se että totesin erikseen ennen synnärille menoa miehelleni että niin kauan kuin mun ei tarvi olla selällään tai kyljellään niin kaikki hyvin.

Olisin halunnut yrittää rentoutua veteen jne mutta pääsin sinne vasta kun oltiin loppusuoralla. Se kätilökin oli vasta setvimässä ilokaasun letkua kun mä aloin jo ponnistelemaan… Hieman kaasua nassuun ja sit nostin lapseni vedestä. Olikohan ponnistelua joku 24 min mitä mulle kerrottiin jälkikäteen. Noh aina ei voi voittaa ammeessa rauhoittumisen suhteen. Kuitenkin mun synnytys oli merkittävästi helpompi kuin mitä oon muilta kuullut eli pidän edelleen synnytys kokemustani aivan erinomaisena.

Olisin vain kaivannut enemmän sitä että saan valita omat asentoni ja edetä enemmän omassa tahdissani varsinkin kun lapsella ei ollut missään vaiheessa mitään hätää tai epäilyä että olisi hätää. Kaippa mun esikoisen synnytysnopeus sit yllätti tai jotain.
 
Olisin vain kaivannut enemmän sitä että saan valita omat asentoni ja edetä enemmän omassa tahdissani varsinkin kun lapsella ei ollut missään vaiheessa mitään hätää tai epäilyä että olisi hätää. Kaippa mun esikoisen synnytysnopeus sit yllätti tai jotain.
Tämä 🙏 itselläkin kokemus "pomppuuttamisesta" -tee sitä ja tätä, ei ollut aikaa oman kehon kuuntelulle mitä oikeasti itse tarvitsin tai halusin. Siksi kotisynnytys ajatuksena kiinnostaisi, kun ympäristö olisi tuttu ja rauhallinen vs. sairaalaympäristö vieraine ihmisineen.
 
Kotisynnytys kuulostaa ajatuksena itelle kivalle, just nuo asiat mitä sanot. Mutta meillä täysin normaalisti edennyt raskaus (äärimmäisen helppokin vielä)ilman mitään riskejä päättyi hätäsektioon, ja jos olisin ollut kotona on mahdollista ettei lapsi olisi nyt elossa tai olisi kärsinyt hapenpuutteesta. Kun huomattiin, että lapsella on oli hätä, se oli ulkona 6minuutissa. Ja sen ansiosta sylissä on nyt täysin terve lapsi. Jos olisin ollut kotona, olisi ollut todella myöhäistä siinä kohtaa, kun pääsee sairaalaan. Harvinaistahan huono tuuri on, itsekään en olisi odottanut tätä lopputulosta. Mutta tämän kokemuksen kanssa, en vapaaehtoisesti jäisi kotiin.

Tiedän ettei tätä kysytty, mutta tämäkin on tärkeä muistaa.
 
Kotisynnytys kuulostaa ajatuksena itelle kivalle, just nuo asiat mitä sanot. Mutta meillä täysin normaalisti edennyt raskaus (äärimmäisen helppokin vielä)ilman mitään riskejä päättyi hätäsektioon, ja jos olisin ollut kotona on mahdollista ettei lapsi olisi nyt elossa tai olisi kärsinyt hapenpuutteesta. Kun huomattiin, että lapsella on oli hätä, se oli ulkona 6minuutissa. Ja sen ansiosta sylissä on nyt täysin terve lapsi. Jos olisin ollut kotona, olisi ollut todella myöhäistä siinä kohtaa, kun pääsee sairaalaan. Harvinaistahan huono tuuri on, itsekään en olisi odottanut tätä lopputulosta. Mutta tämän kokemuksen kanssa, en vapaaehtoisesti jäisi kotiin.

Tiedän ettei tätä kysytty, mutta tämäkin on tärkeä muistaa.
Ju samaa mieltä että tää puoli on kans olemassa. Hyvä että nostit myös ylös.
 
Kotisynnytys kuulostaa ajatuksena itelle kivalle, just nuo asiat mitä sanot. Mutta meillä täysin normaalisti edennyt raskaus (äärimmäisen helppokin vielä)ilman mitään riskejä päättyi hätäsektioon, ja jos olisin ollut kotona on mahdollista ettei lapsi olisi nyt elossa tai olisi kärsinyt hapenpuutteesta. Kun huomattiin, että lapsella on oli hätä, se oli ulkona 6minuutissa. Ja sen ansiosta sylissä on nyt täysin terve lapsi. Jos olisin ollut kotona, olisi ollut todella myöhäistä siinä kohtaa, kun pääsee sairaalaan. Harvinaistahan huono tuuri on, itsekään en olisi odottanut tätä lopputulosta. Mutta tämän kokemuksen kanssa, en vapaaehtoisesti jäisi kotiin.

Tiedän ettei tätä kysytty, mutta tämäkin on tärkeä muistaa.
Oliko sinun synnytys täysiaikainen, alkanut spontaanisti ja sujunut ns luonnollisesti eli ilman mitään toimenpiteitä/lääkitystä tuohon hätätilanteeseen asti?
 
Minä synnytin neljännen kotona kätilöavusteisesti. Valitsin kotisynnytyksen mm. siksi, koska sairaalassa menen helposti jännittyneeseen tilaan jossa syke on todella korkea ja en pysty ottamaan supistuksia rennosti vastaan vaan ne tuntuu todella kipeiltä jo alkuvaiheessa. Se taas altistaa synnytyksen toimenpiteille ja pitkittää sitä. Toimenpiteen taas tutkitusti lisää riskiä komplikaatioille.

Kotona synnytys olikin hyvin erilainen. Kun supistukset alkoivat, tunsin niiden olevan vaikuttavia ja vahvoja mutta pystyin olemaan rentona kodin turvassa. Supistuksia tuli paljon harvemmalla aikavälillä kuin sairaalasynnytyksissä, mutta ne oli selvästi tehokkaita (itse toki siinä hetkessä epäilin niiden tekevän yhtään mitään koska ne oli kivuttomia kun pääsin niin hyvään, syvään synnytyskuplaan ottamaan niitä vastaan). Oikeastaan vasta viimeinen tunti ennen vauvan syntymää oli kivun suhteen haastava. Ne viimeiset avautumissentit ja se kun ponnistusvaihe oli ihan käsillä. Itse ponnistusvaihe kesti vain kolmisen minuuttia.

Aivan ihanaa kotisynnytyksessähän on myös se, että siihen sitä sitten saa jäädä kun vauva on syntynyt ja pääsee sun rinnalle! ❤️ Kukaan ei ole helisemässä kuinka pitäis mennä, nousta, pukea... Vauvakuplaa ei tarvi särkeä kun voi suoraa jäädä pesimään omaan sänkyyn, syödä omaa lempiruokaa ja olla kaikkien rakkaitten perheenjäsenten kans yhdessä. 🥰
 
Muokattu viimeksi:
Oliko sinun synnytys täysiaikainen, alkanut spontaanisti ja sujunut ns luonnollisesti eli ilman mitään toimenpiteitä/lääkitystä tuohon hätätilanteeseen asti?

Et kysynyt minulta, mutta esikoiseni raskaus oli täysin tavallinen ja riskitön - tai siltä se ainakin vaikutti. Synnytys käynnistyi spontaanisti kaksi päivää ennen laskettua aikaa. Synnytyssairaalassa sitten todettiin perätila ja päädyin lopulta kiireelliseen sektioon. Tämän kokemuksen jälkeen en suostuisi mistään hinnasta kotisynnytykseen ilman ultrausta. (Uskon vauvan olleen koko ajan perätilassa. Neuvolassa ei vain tunnistettu sitä päältä tunnustelemalla.)

Mutta ihanaa että sinulla oli hyvä kotisynnytys. 😊
 
Yli lasketun, alkoi spontaanisti kotona, ja kivunlievityksiä yritettiin sitten kun oli pakko, mutta ikävä kyllä niillä ei ollut vastetta. Ne eivät myöskään hidastanut synnytystä, vaan synnytys eteni kokoajan samalla tavalla. Vauvan virheasento vain oli sellainen, ettei se päässyt etenemään, vaikka kaikkemme tehtiin ja sitä ei pystynyt alateitse edes täysin varmistamaan, että näin oli. Ainoa mistä vauvan hätätila pystyttiin tunnistamaan oli verikoe. Jos olisi vielä yritetty alateitse, niin lopputulos olisi todella eri. Tämähän ei ole todellakaan yleistä, suurin osa synnytyksistä menee hyvin. Mutta tämä riski, on itselle vain liian suuri, kun se on realisoitunut, en uskaltaisi vapaaehtoisesti synnyttää muualla.
 
Yli lasketun, alkoi spontaanisti kotona, ja kivunlievityksiä yritettiin sitten kun oli pakko, mutta ikävä kyllä niillä ei ollut vastetta. Ne eivät myöskään hidastanut synnytystä, vaan synnytys eteni kokoajan samalla tavalla. Vauvan virheasento vain oli sellainen, ettei se päässyt etenemään, vaikka kaikkemme tehtiin ja sitä ei pystynyt alateitse edes täysin varmistamaan, että näin oli. Ainoa mistä vauvan hätätila pystyttiin tunnistamaan oli verikoe. Jos olisi vielä yritetty alateitse, niin lopputulos olisi todella eri. Tämähän ei ole todellakaan yleistä, suurin osa synnytyksistä menee hyvin. Mutta tämä riski, on itselle vain liian suuri, kun se on realisoitunut, en uskaltaisi vapaaehtoisesti synnyttää muualla.
Niin, halusin vain kysyä tämän koska hyvin usein (niinkuin sinunkin kohdalla) se sairaalasynnytys ei ole alkuunkaan verrattavissa suunniteltuun kotisynnytykseen. Esim sinähän olisit siirtynyt jo kivun takia kotoa sairaalaan, kotona nimittäin ei lääkkeellistä kivunlievitystä anneta. Kotisynnytys ei missään nimessä tarkoita sitä, että siellä ollaan väkisin jopa oman ja vauvan hengen uhalla vaan osa kotisynnytyksen turvallisuutta tänä päivänä on nimenomaan se, että sinne sairaalaan lähdetään tarvittaessa ja usein myöskin hyvin herkästi jos epäillään minkään olevan pielessä juuri jotta tilanne ei edes kerkeäisi mennä kiireelliseksi. 🙂

Puutun tähän, koska kotisynnytyskeskusteluissa on näitä "olisin kuollut kotona"-kommentteja aina lukematon määrä... 🙈 Lisäkysymyksien jälkeen voi lähes aina todeta että ei, todennäköisesti ette olisi kuolleet jos kyseessä olisi ollut oikeasti suunniteltu, kätilöavusteinen synnytys mistä alunperin on keskusteltu. 🙏🏼😁 Itse asiassa jo pelkkä kotisynnytyksen suunnittelu on todettu parantavan mahdollisuuksia hyvin sujuvalle synnytykselle, ja pelkkä sairaalaan siirtyminen voi muuttaa synnytyksen kulkua joten me ei ikinä voida sanoa että miten sama synnytys olisi mennyt kotona vs sairaalassa. Synnytys on herkkä tapahtuma jossa pieneltäkin tuntuva asia (esim kalvojen puhkaisu tai lääkkeellinen kivunlievitys) voi lopulta muuttaa lopputuloksen. Kotisynnyttäjät on yleensä hyvin perehtyneitä nimeenomaan noihin pieniinkin asioihin, joita halutaan välttää jotta todennäköisyydet sille, että synnytys menee hyvin kasvaa. 👍🏻
 
Et kysynyt minulta, mutta esikoiseni raskaus oli täysin tavallinen ja riskitön - tai siltä se ainakin vaikutti. Synnytys käynnistyi spontaanisti kaksi päivää ennen laskettua aikaa. Synnytyssairaalassa sitten todettiin perätila ja päädyin lopulta kiireelliseen sektioon. Tämän kokemuksen jälkeen en suostuisi mistään hinnasta kotisynnytykseen ilman ultrausta. (Uskon vauvan olleen koko ajan perätilassa. Neuvolassa ei vain tunnistettu sitä päältä tunnustelemalla.)

Mutta ihanaa että sinulla oli hyvä kotisynnytys. 😊
En itsekkään synnyttäis perätilassa olevaa kotona (eikä siihen varmasti saisi edes kotikätilöä koska heillä on kriteerinsä). Ja olikin itselle just tärkeää tietää että vauva on varmasti oikein päin. Se tarkistettiin niin neuvolassa kuin kotikätilö useamman kerran loppuraskaudessa. 😊 Neuvolan th tuntui olevan vielä tarkempi tutkiessaan kun tiesi että aion synnyttää kotona.

Ja tässäkin päästäön siihen varovaisuusperiaatteeseen mikä vastuullisella kotikätilöllä on, eli jos hän ei voi olla aivan varma että vauva on oikeassa tarjonnassa niin lähdetään sairaalaan.
 
Onkohan @pilvikirsikka vielä linjoilla? 🤔

Ei oo itsellä kokemusta kotisynnytyksestä. Minä en ikinä uskaltaisi, vaikka ymmärrän kyllä myös miksi osalle se tuntuu omalta vaihtoehdolta. ♥️ Mutta muistan siis et ainakin pilvikirsikka on täällä foorumilla kertonu omista kotisynnytyksistään tosi kauniisti. Voi varmaan koittaa kaivella jostain.
 
No kivut oli ekasta supistuksesta asti todella kipeät, mutta sinnittelin silti monta tuntia ilman kivunlievitystä. Kuten sanoin mikään ei kertonut siitä, että synnytyksessä tai missään olisi mitään mikä altistaisi hätäsektioon, vaan se tieto tuli puskista ja sitten oli jo kiire. Tätä ei pystynyt kätilö ennakoimaan sairaalassa tai lääkäri, joka tutki meidät jo aikaisemmin. Tilanne oli sellainen, että kaikki oli hyvin kunnes ei enää ollutkaan ja sitten oli kiire. Kaikki saavat tehdä oman ja lapsensa puolesta päätöksen minkä haluavat. Tiedän vain, että tilanne muuttuu sekunneissa ja sitten on kyse minuuteista, onko lopputulos hyvä vai huono.
 
No kivut oli ekasta supistuksesta asti todella kipeät, mutta sinnittelin silti monta tuntia ilman kivunlievitystä. Kuten sanoin mikään ei kertonut siitä, että synnytyksessä tai missään olisi mitään mikä altistaisi hätäsektioon, vaan se tieto tuli puskista ja sitten oli jo kiire. Tätä ei pystynyt kätilö ennakoimaan sairaalassa tai lääkäri, joka tutki meidät jo aikaisemmin. Tilanne oli sellainen, että kaikki oli hyvin kunnes ei enää ollutkaan ja sitten oli kiire. Kaikki saavat tehdä oman ja lapsensa puolesta päätöksen minkä haluavat. Tiedän vain, että tilanne muuttuu sekunneissa ja sitten on kyse minuuteista, onko lopputulos hyvä vai huono.
Ymmärrän että tilanne on sinulle tullut yllättäen. Mutta jo pelkät todella kipeät supistukset on yleensä merkki siitä, että jokin ei ole kohdallaan. Se voi viestiä juurikin mahdollisesta virheasennosta ja jos kehoa ei saa rennoksi niin ei kykene ottamaan supistuksia vastaan niin, että liikkuu kuten keho käskee ja näin ollen vauva pääsisi optimaalisempaan asentoon.

Ja jos kyse ei ole virheasennosta vaan siitä, että keho on vaan ajautunut sellaiseen negatiiviseen kierteeseen jossa supistukset on poikkeuksellisen kipeitä alusta asti eikä synnyttäjä kykene rentoutumaan ja ottamaan supistuksia vastaan niin että ne on hyvin siedettäviä, on sekin synnytyksen kulkua riskeeraava asia.

Nämä on juuri niitä hienovaraisia asioita joista sekä kotisynnyttäjät että -kätilöt ovat tietoisia.
 
En itsekkään synnyttäis perätilassa olevaa kotona (eikä siihen varmasti saisi edes kotikätilöä koska heillä on kriteerinsä). Ja olikin itselle just tärkeää tietää että vauva on varmasti oikein päin. Se tarkistettiin niin neuvolassa kuin kotikätilö useamman kerran loppuraskaudessa. 😊 Neuvolan th tuntui olevan vielä tarkempi tutkiessaan kun tiesi että aion synnyttää kotona.

Ja tässäkin päästäön siihen varovaisuusperiaatteeseen mikä vastuullisella kotikätilöllä on, eli jos hän ei voi olla aivan varma että vauva on oikeassa tarjonnassa niin lähdetään sairaalaan.

Aika varma neuvolan hoitaja tuntui olevan raivotarjonnasta. 🤷‍♀️ Vasta ultra paljasti totuuden. En siis luota näppituntumalla tehtyyn arvioon.
 
Aika varma neuvolan hoitaja tuntui olevan raivotarjonnasta. 🤷‍♀️ Vasta ultra paljasti totuuden. En siis luota näppituntumalla tehtyyn arvioon.
Joo en itsekkään luottaisi yksittäisen hoitajan tutkimukseen vatsan päältä jos puhutaan vauvan asennosta tai koosta. Kuullut niin monenlaisista virhearvioista... Mutta itselle ainaki toi varmuutta kun sekä neuvalan th, neuvola lääkäri sekä kotikätilö olivat kaikki samaa mieltä vauvan asennosta! 👍🏻😁 Ja jos itsellä ois ollu yhtään sellainen tunne että onkohan toi oikein päin, oisin varmasti käynyt ultrassa tarkistaan.
 
Meillä suvussa kulkee hyvin vanha, mutta vähän erilainen kotisynnytystarina. Oma isoisoäitini ei olisi saanut synnyttää kotona, mutta oli sotatalvi ja sairaalaan ei päässyt. Joutuivat hakemaan pitkän matkan päästä kätilön kotiin. Ensimmäisen synnyttyä kätilö totesi, että anteeksi, täällä on myös toinen poikittain. Sama hevonen lähti hakemaan samasta matkasta lääkäriä. Ilmeisesti kätilö oli mennyt niin paniikkiin, että hyvin erikokoisilla kaksosilla on yhteispaino, 5kg. Pienempi oli varsin sininen ja heidät hätäkastettiin. Kaikki muut, paitsi lasten äiti olivat varmoja, ettei toinen elä seuraavaan päivään. Mutta kenguruhoito pelasti heikommankin kaksosen. Molemmat elivät hyvät, terveet ja pitkät elämät.

Itselleni kotisynnytys ei olisi vaihtoehto pitkän matkan takia. Olen myös rennompi sairaalassa, jossa haluttuaan saa nopeammin lääkkeellisen kivunlievityksen.

Kotisynnytyksistä olisi tärkeää olla enemmän keskustelua. Hesari teki tänä vuonna jutun suomalaisista kotisynnytyksistä. Sen perusteella lapsikuolleisuus oli niissä huomattavan koholla verrattuna sairaalasynnytyksiin, mutta kuolemat vaikuttivat kasautuvan yhdelle tai kahdelle kätilölle. Toisen jutun Hesari teki tänä kesänä Hollannista. Siellä kotisynnytys on aika yleistä ja turvallista. Erityisesti painotettiin matalan kynnyksen sairaalaan siirtymistä. Ja että sellainenkin synnytys voi olla todella hyvä kokemus.
Norjassahan on tapana, että kaikki ensisynnyttäjät synnyttävät sairaalassa, mutta toiset ja sitä useammat lapset syntyvät vain kätilön avustuksella kodinomaisissa synnytyshuoneissa, joita on tiheään pitkin maaseutua. Eihän se ole sama asia, kuin omassa kodissa synnyttäminen, mutta kompromissi pitkien matkojen suhteen.
 
Onko täällä ketään jotka valitsivat synnyttää kotona? Miten se sujui?

Minä oon synnyttänyt kaksi nuorinta kotona kätilön kanssa! 😊 Sujui paremmin kuin koskaan aiemmin! Oli nopeat helpot synnytykset ja palautumiset. Saa laittaa yv jos haluat jutella enemmän 😄
 
Takaisin
Top