Kotitapaturmat

Uusperhesatu

Uusperhesatu

Asioista perillä oleva
Koti on vaarallisin paikka, sanotaan. Millaisia kotitapaturmia teille on sattunut - tai jollekin perheenjäsenellenne?

Tuli tämä aihe mieleen, kun äsken sähköjohdon lemmikkikanilta piilotettuani nousin vauhdilla ylös lattianrajasta ja löin pääni tosi lujaa lipaston kulmaan. Tuli vähän verta ja alkoi pyörryttää, mikä onneksi meni ohi, mutta pää sattuu aika lujaa vieläkin nyt noin puolen tunnin jälkeen. Ei tämä nyt mikään vakava tapaturma ollut, mutta enpä kyllä muista, milloin olisin viimeksi onnistunut lyömään pääni noin kovin. Meni pari sekuntia ennen kuin edes tajusin mikä minuun osui. :grin

Mitään vakavaa ei ole kellekään meidän perheessämme käynyt kotona, mutta pienempiä haavereita on sattunut useampia. Esikoinen kaatui joskus 1,5-vuotiaana ja halkaisi hampaansa, joka piti myöhemmin poistaa. Samainen lapsi riehui kerran eteisessä ja löi otsansa eteisen lipastoon niin että verta tuli ihan kunnolla, ja pieni arpikin siitä jäi. Yksi käsikin on murtunut kotona - mieheltä.
 
Mä olen mestari näissä. Lapsena kaaduin naamalleni lattialle niin, että hampaasta kuoli juuri. Kuumat kahvit tuli kerran päälle kahvipöydässä, kun konttasin sen alle. Teininä mursin varpaan ja toisella kertaa jalkapöydän. Astuin ruosteiseen naulaan ja niittasin sormeen.
Aikuisena olen leikannut luuhun asti kokkiveitsellä ja pannuttanut kylppärissä niin, että sain aivotärähdyksen.
Onhan noita muitakin, muttä tässä ne ikimuistoisimmat.
 
Pieniä kolhuja saan usein, tyyliin paperihaavoja, mustelmia ja lyön hermoni johonkin. Mitään isompaa ei tule mieleen. Tytär riehui viime viikolla ja kaatui naamalleen, silloin ajattelin että nytkö meni hampaat jo.. oli sitten vaan pieni vekki ylähuulessa.
 
Taitaa pahin tapaturma olla se kun poika kaatui ja löi huulensa sängyn kulmaan. Verta tuli paljon ja jonkin aikaa oli kipeä, mutta ei käynyt sen pahemmin. Itse olen pyörtyillyt muutaman kerran ehkä alhaisen verenpaineen takia tai sitten jostain muusta syystä. Viimeisellä kerralla tuli lievä aivotärähdys. Niin ja kerran höyläsin juustohöylällä sormesta sen verran ihoa että vuosi vielä seuraavanakin päivänä.
 
Itse olen lapsena kiipeillyt peittoon käärittynä emännän jatkeelle ja siinähän ei hyvin käynyt, vaan edelleen alaselästä arpi löytyy. Aikuisena nyt välillä pään johki kolauttanut, mut ei mitenkään isosti oo sattunut.
Lapsille taas sattuu jatkuvasti jotain, kun on liikaa vauhtia. Pahin varmaan kun poika tippui sängystä ja pari viikkoa siitä käsi sit olikin kipeenä.
 
Suski88 sanoi:
Itse olen lapsena kiipeillyt peittoon käärittynä emännän jatkeelle ja siinähän ei hyvin käynyt, vaan edelleen alaselästä arpi löytyy. Aikuisena nyt välillä pään johki kolauttanut, mut ei mitenkään isosti oo sattunut.
Lapsille taas sattuu jatkuvasti jotain, kun on liikaa vauhtia. Pahin varmaan kun poika tippui sängystä ja pari viikkoa siitä käsi sit olikin kipeenä.
Click to expand...

Pakko kysyä, että mikä on emännän jatke? :)
 
Meillä ei oo onnekstarvinnu käyttää lapsia paikkautettavana vaikka menoa ja meininkiä onkin.

Hurjimmat tilanteet lapsilla ollu ku esikoinen tyrkkäs sillosen kuopuksen puusohvalta lattialle. Kasvot edeltä oli menny ja toinen etuhammas lohkesi. Ja edelleenkin on tytöllä se lohjennut etuhammas suussa.

Sitten tuossa taannoin esikoinen oli isänsä kanssa ulkona jotain puuhastamassa vanhassa heinäladossa. Esikoinen oli menny ladon vintille ja nähny siellä olevat kolme vierekkäistä ylikulku lankkua ja lähteny niitä ylittää isän kiellosta huolimatta. Yks lankku olikin livennyt ja poika pudota mätkähti n.3m suoraan selälleen lautataapelin päälle. Huhhuh! Onneks ei käyny kuinkaan! Ilmat oli kyllä lähteny pihalle, mutta muutoin selvittiin säikäyksellä. Siinä oli muualla taapelin päällä jos jonkinlaista metallikehikkoa ja betonipussia. Mut se putos tyhjään kohtaan.
 
Itse just paripäivää sitten kaadoin tuolin varpailleni niin, että on vieläkin pikkuvarvas mustana.
Esikoinen, 3.5v on onnistunut paristi aukaisemaan huulensa, vuosi sitten kaatui ja löi otsansa seinän kulmaan niin että käytiin tk:ssa liimaamassa se umpeen, siinä on vieläkin arpi.
Ennen joulua kaatui penkin kulmaan niin että poskipäähän tuli ammottava reikä joka käytiin kans liimaamassa umpeen.
Ihme kyllä tuo meidän pian 2v ei oo pahemmin kolhinut itseään, vaikka on vilkaampi ja hurjapäisempi kuin esikoinen. Mutta on myös ketterämpi, eikä kompuroi.
 
Me tarvittais varmaan jo kantiskortti päivystykseen :facepalm: milloin esikoinen on kaatunut koulussa ja naama vaati tikkejä ja rillit solmussa, milloin Toka on ollut taas uhkarohkea ja olkapää on sijoiltaan tai kamala vekki jossain, Kolmosta ja vitosta ei ei toistaiseksi ole tarvinnut käyttää paikattavana, mutta Nelosella on äitinsä tasapaino ja hän on milloin missäkin pää edellä :banghead: perhoslaastareita ja kylmäpusseja kuluu tässä perheessä... minkäs teet kun on aktiiviset lapset :rolleyes: mulla on myös varpaat murtuneena vähän väliä, kun ei vaan pysy asiat hyppysissä tai joku siirtelee tuoleja ja pöytiä.
 
Meillä ei oo kotona sattunut pahempaa, mut päiväkodista on pari kertaa esikoinen joutunut menee päivystykseen, kun on naama auennut (kaatunut penkin kulmaan, toinen lapsi löi liukurilla naamaan) ja molemmilla lapsilla ollut myös hankalampi palovamma (toinen sai mökin kiukaasta ja toinen valokuvauksessa kun valokuvaaja oli jättänyt suoristusraudan jakkaralle).
 
Viikko sitten saunaa lämmittäessä repesi irti oikeasta kädestä peukalonkynsi ja tänään samaa hommaa tehdessä vasemman käden keskisormen kynsi :dead:
 
Vanhin lapsi tuli vajaa 3v iässä päälleen alas tripptrappista ja sai aivotärähdyksen. Nuorin iski tällä viikolla kädet kuumalle hellan levylle. Sai palovammoja muutaman sormeen, mutta olivat onneksi pinnallisia vaurioita vain. Kerrostalon rapuissa lapset ovat (tai oikeastaan lähes joka kerta yksi ja sama) muutaman kerran kaatuneet saaden johonkin pientä mustelmaa. Kerran on menneet hampaat huuleen ja sai tyrehdytellä verenvuotoa. Mökillä sama lapsi tuli jo aiemmin alas hämähäkkikeinusta siten, että katkaisi huulijänteen. Jos ei olisi jo ollut poikki, olisi tuossa rappusissa kaatumisessa viimeistään katkennut.

Itseltäni on huuli liimattu 1v iässä, kun kaaduin penkin kulmaan ja tuli sentin vekki.
 
Meillä kaikki lapset kaatuneet mummolassa ulkoportaaseen ja satuttaneet leukansa, kaikilla komea arpi samassa kohtaa. Muuten eivät ole onneksi itseänsä suuremmin kolhineet. Itse olen leipäveitsellä vetäissyt etusormen luuhun asti auki kun ajattelin leikata pari patonkia samalla kertaa.
 
Meillä ei ole hirveämmin tapaturmia sattunut.

Esikoinen tuli kerran sängystä alas, kun oli 4 kk, olimme yötä poissa kotoa (eli normaalit turvatoimet eivät olleet mahdollisia), ja lapsi taisi juuri silloin oppia jotenkin kiemurtelemaan liikkeelle. Käytin lääkärillä ja lääkäri totesi lapsen selvinneen säikähdyksellä, minä varmaankin säikähdin enemmän kuin lapsi.

Myöhemmin esikoinen tuli kertaalleen leikkikehän reunan yli, ja sen jälkeen leikkikehä kerättiin pois. Siitäkin selvittiin säikähdyksellä, minä taisin jälleen säikähtää enemmän kuin lapsi.

Kertaalleen lapsi tuli myös sitteristä alas, se tosin oli ihan lattialla, joten matka ei ollut pitkä. Sekin johti sitterin välittömään poistoon käytöstä.

Muita tapaturmia meillä ei kotona ole ollut. Päiväkodista lapsi on tullut kotiin joskus kuhmu päässä, ja useaan kertaan silmät täynnä hiekkaa, ja niitä on sitten lääkärissä käyty huuhteluttamassa.

Itse isken varpaani aina tripptrappin jalkoihin, ja sattuu kyllä ihan kylliksi. Yhdessä vaiheessa oli molemmat jalkapöydät mustana useita kuukausia, mutta murtumia niistä ei löytynyt.
 
Aika vähällä on selvitty. Kerran esikoinen tuli meidän portaat alas mutta selvittiin säikähdyksellä. Itse olen samoissa portaissa liukastunut mutta liukunut vain muutaman askelman, kyllä aikuiset on heikompaa tekoa kuin lapset, mustelmillehan minä menin. Vaaperona esikoinen kieri sängyltä alas mutta ei siitäkään mitään tullut. Pieniä kolhuja ja itkuja on toki tullut leikin puitteissa mutta niitä ei nyt oikein edes tapaturmiksi voi laskea. Ei mitään pientä laastaria vakavampaa. (Sormet ristiin ja peukut pystyyn ettei lasten vakuutuksia tartte käyttää jatkossanaan. Niin, tai omiakaan.)
 
Takaisin
Top