Kiitos linkistä
@Bella Swan !
Aika pitkälle tuota keskustelua leimaa tämä meidän yhteiskunnan työnpalvonta ja rahan keruu. Naisia mitataan sen perusteella et paljonko ehtivät elämänsä aikana tekemään töitä ja ansaitsemaan rahaa. Ja ilmeisesti myös tuhlaamaan sen rahan. Eipä rahaa tarvita loputonta määrää jos hallitsee menonsa ja saa jopa säästettyä, säästöt mahdollistavat panostamisen itselle tärkeisiin juttuihin, kuten oman lapsensa lapsuuteen.
Onhan tuo totta että kotihoidontuki "eriarvoistaa", mikä tuntuu olevan haukkumasana sille että ihmiset haluat eri asioita ja pyrkivät elämään eri tavoin, ja joidenkin mielestä se on epäreilua. Minusta ihminen on oman onnensa seppä, ja kulkee kohti sitä omaa juttuaan enemmän tai vähemmän tavoitteellisesti. Toki siis kotihoidontuen kuntalisä eriarvoistaa asumispaikkakunnan mukaan, ensinnäkin sitä pitäisi olla tarjolla kaikille ja toisekseen se voisi olla isompikin. Verrattuna siihen mitä yhden lapsen päivähoidon järjestämisen kustannukset kunnalle ovat.
Tuo että lapset kasvavat emotionaalisesti eheämmäksi kun saavat olla kotihoidossa, ei ihmetytä. Varsinkin takertuvalle 1-vuotiaalle voi olla hoitopaikka melkoinen shokki. Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet paljon muutamassa kymmenessä vuodessa, samaan aikaan kun päivähoito on tullut kotihoidon tilalle. Mutta tuon yhteyden tutkimiseen vaatisi jotain muutakin kun foorumimutuilua.
Yhteiskunnan kannalta ymmärrän tuota ongelmaa, että matala- ja keskituloiset naiset ovat pitkiä aikoja pois työelämästä. He todennäköisesti työskentelevät aloilla joiden palkkaus ei vastaa työn kuormitusta. Tämähän on sillä tavalla ongelma yhteiskunnalle, joka yrittää nimenomaan saada näitä halpatyöntekijöitä tekemään työn mahdollisimman halvalla. Työolojen parantaminen kun usein vaatisi sen työntekijämäärän kasvattamisen tai sitten vaan reippaan palkannoston jolloin kyllä työlle löytyy tekijöitä. Yritys ratkaista ongelmaa työperäisellä maahanmuutolla ei ole kovin kestävä ratkaisu, sillä epäilemättä maahan muuttaneetkin säästettyään tarpeeksi muuttavat elämänsä enemmän omanlaisekseen, seuraten valtaväestön käyttäytymistä.
