Olen samaa mieltä åken ja ReginaVeritaksen kanssa, että ei sitä "oikeaa aikaa" tule koskaan. Jälkeenpäin ajateltuna varmaan useimmasta tuntuu, että lapsi tuli juuri oikeaan aikaan! Vaikka tietenkin tulee niitä hetkiä, kun ajattelee, että jos olisikin tehnyt asiat toisinpäin, niin elämä olisi helpompaa... :D
Itse pohdin aivan samanlaisia asioita, enkä varmaan olisi koskaan uskaltanut hankkia lasta, ellei mies olisi todennut, että nyt lopetetaan tämä jahkailu. Meidän tyttö syntyi kun olin 22, minulla opiskelut kesken (ovat edelleen), mies pätkätöissä ja vuokra-asunnossa asuttiin. Itse en pystynyt raskausaikana opiskelemaan pahan pahoinvoinnin takia, mutta äitiysvapaalla aloin pikkuhiljaa tehdä etänä kursseja. Opiskelut ovat toki hidastuneet, mutta ei todellakaan tunnu, että lapsi olisi tullut väärään aikaan!
Joten ei lapsen tekoon ole oikeaa aikaa, kunhan itsellä (ja mahdollisella kumppanilla) on halua ja resursseja, niin antaa mennä vain! :)
