Korvikset pienille lapsille

Onko korvalävistysten laitto pienille ok?

  • Kyllä

    Äänet: 1 2.4%
  • Ei

    Äänet: 35 83.3%
  • Neutraali

    Äänet: 6 14.3%

  • Kaikki äänestäjät
    42
Mä oon ymmärtänyt, että tää on vähän kulttuuriin sidonnainen asia, ainakin jossain. Vastasin nyt huolimattomasti neutraali, mutta otan takaisin ja perustelen, että korvikset on ok sen ikäisillä lapsilla, joilla on mielipide ja tahto asiaan sekä kyky myös (vanhempien tuella) pitää huolta lävistyksen hoidosta eli puhutaan varmaan koululaisista sitten. Vauvat ja taaperot on liian pieniä ymmärtämään, muuta kuin sen kivun ja se ei ole ok.
 
En itse laittaisi. Tunnen kyllä mukavia ja lapsistaan välittäviä ihmisiä, jotka ovat laittaneet korvikset vauvalle, mutta itsellä ahdistaa ajatus tarpeettoman kivun tuottamisesta – vieläpä ulkonäöllisistä syistä – pienelle lapselle, joka ei itse vielä asiaa ymmärrä. Korvisten laittamisesta aiheutuva nipsaisu on kuitenkin vielä sen verran pieni juttu etten alkaisi edes selän takana paheksumaan, vaikka oma ajatukseni asiasta menee negatiivisen puolelle.

Nyt kohta kolmevuotias on minusta liian pieni, vaikka välillä on sanonut haluavansa korvikset, mutta vuoden tai kahden päästä voin jo harkita asiaa.
 
On se korvien lävistäminenkin kuitenkin kehonmuokkausta, omasta mielestä ei ole ok niin pienelle, joka ei omaa mielipidettä asiaan kykene ilmaisemaan.
 
Edellisiltä on tullut jo selkeät perustelut asialle, niin en toista niitä enää, mutta samaa mieltä olen heidän kanssaan.
Mullakin on lähipiirissä kaksi äitiä, jotka pistivät tytöilleen ihan vauvana korvikset, eikä se mua häiritse. Muistan olleeni 10-vuotias, kun sitä halusin. Esikoinen oli jo teini-iässä. Itselleni se on selvä juttu, että lapsi itse sitä oikeasti toivoo ja ymmärtää jutun kunnolla.
 
Olen hyvin samoilla linjoilla muiden kanssa. Missään nimessä en pikkulapselle laittaisi korviksia. Näen sen vain turhana kivun tuottamisena. Kouluikäisen mieltäisin tarpeeksi isoksi päättämään asiasta itse.

Mutta kulttuureja on erilaisia, enkä paheksu vanhempaa, jonka kulttuurissa se on normaalia.
 
Mua kauhistuttaa korvisten laitossa se kun yleensä se on se ampuminen. Se kun pitäisi tehdä koulutetulla lävistäjällä, joka käyttää neulaa. Ja lävistysten teossahan on sit ihan ikärajat, syystäkin. Ei kuulu pienille lapsille.
 
Sitten kun lapsi on riittävän iso ja vastuullinen huolehtimaan täysin itsenäisesti korviensa puhdistuksesta ja hoidosta ja ymmärtää että korvisten kanssa ei voi leikkiä yhtä huolettomasti kuin ilman, niin sitten on ok. Meidän suvussa on vaadittu 15 vuoden ikä ennenkuin lupa korviksiin heruu. Ja silloinkin vain lävistäjälle, ei muualle.

Lapsen kehoon ei meillä tehdä keinotekoidia muokkauksia ennen kuin lapsi on itse valmis päättämään kehostaan.

Mistään pienestä nipsauksesta ei ole kyse, pahimmillaan ne tulehtuvat heti alkuun. Minulla meni vuosi ennen kuin reiät lakkasivat mätimästä, siihen asti olivat koko ajan kipeät ja haisevat, vaikka mitä teki, samaa en seuraavalle sukupolvelle halua, saati pikkulapselle.
 
Jäin vielä pohtimaan tätä "on toisissa kulttuureissa normaalia" teemaa. En kuitenkaan lähtisi siihen, että jos jokin on jossain kulttuurissa normaalia, se olisi silloin ok.

Esim. tyttöjen silpominen, mitä kutsutaan ympärileikkaukseksi on vain julmaa, vaikka kuinka kuuluisi kulttuuriin. Tai kotoisampana esimerkkinä ei ole lopultakaan hirveästi aikaa siitä, kun Suomessakin lasten pahoinpitely kasvatuksen varjolla oli ihan tavallista.

En silti sanoisi ympärileikatun tytön vanhempia automaattisesti huonoiksi. He ovat toimineet omien tietojensa ja kulttuurinsa pohjalta. Ennemmin hakisin tietoa jakamalla muutosta kulttuuriin.

Lähtökohtaisesti sanoisin, että jos jokin ei vahingoita (suoraan tai välillisesti) ketään, se on ok, vaikka tuntuisi jostain toisesta oudolta. Jos se vahingoittaa, se ei ole ok, vaikka se olisi jossain kulttuurissa normaalia.

Korvakorut on tietenkin eri asia kuin väkivalta. Se ei aiheuta muuta pysyvää kuin reiät korviin. Vauva ei edes muista kipua jälkikäteen. Toisaalta se sattuu vauvaan ja turha kipu on turhaa. Reiät voivat myös tulehtua, mikä on pienelle lapselle pitkäaikaisempi haitta.
 
@Vargynja hyvä huomio. Itselleni on todella vaikea asia tuo puuttuminen muiden tekemisiin. Voin vaikuttaa siihen mitä oman kattoni alla tapahtuu, mutta missä määrin minulla on oikeutta vaikuttaa siihen mitä tapahtuu naapurissa. Ja jokin mikä minusta on jollekin vahingollista saatetaan siellä naapurissa kokea positiiviseksi. Ja en siis puhu kirjaimellisesti vain naapureista vaan tämä on miulle hieman ongelmallinen kysymys kaikessa puuttumisessa muiden tekemisiin. Ehkei tähän ole yksiselitteistä vastausta vaan se on juurikin sitä tilannekohtaista harkintaa, mutta johtuen ihmisten erilaisista kasvuympäristöistä ja arvopohjista, se saattaa aiheuttaa ikäviä yhteentörmäyksiä, jos joku ei koe, että hänen tontilleen on lupa tulla valistamaan tai muutoin puuttumaan siinä asiassa.

Muoks. Ja itselle on siis itsestäänselvää puuttua mikäli kyse on lapseen kohdistuvasta väkivallasta (jos ei joku ymmärtänyt). Enemmän pohdin tällaisia kevyempiä asioita kuten korvakorut tms. mistä ei ole vakavaa haittaa. Että missä menee puuttumisen raja ja miten sen voi tehdä missäkin tilanteissa.
 
Muokattu viimeksi:
Minusta on täysin selvää, että jos naapurissa pahoinpidellään lasta koska se on naapurin kulttuurissa hyväksyttävää, niin takuuvarmasti puutun siihen tavalla tai toisella. Lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen on ihmisoikeus, menee kovaa ohi sen, että jollain ensisijaisesti omaa napaa ajattelevalla aikuisella tulee epämukava olo siitä että pitää olla naapurin kanssa eri mieltä jostain asiasta.

Niin pitkään kun hiljaisesti hyväksytään väkivalta ja lasten oikeuksien polkeminen sillä verukkeella, että näin on aina ennenkin tehty, ei mitään muutosta ikinä tapahdu. Ei siitä kauan olle kun Suomessakin oli ihan laillista raiskata oma vaimo. Niin oli aina ennenkin tehty.
 
Itse en tykkää että vauvoille ja pienille laitetaan korviksia. Juurikin koska eivät osaa kertoa tahtoaan. Tai ainakaan ymmärrä seurauksia. Meillä keskimmäinen lapsi on halunnut 6v iästä asti korviksia. Ensin kun alkoi puhumaan niistä keskusteltiin mitä tarkoittaa ja sanoin että mietitään hetki. Muistaakseni 7v yritettiin laittaa mutta hänellä alkoikin jännittää ja ei sitten laitettukkaan. Edelleen haluaa korvikset. Nyt on 9v. Olen sanonut että sitten kun jaksat hiuksistasi huolen pitää saat korvakorut. On semmoinen luonnon lapsi ja vähän hajamielinen että ei taida korviksia ihan heti tulla. Varsinkin kun itselleni helposti on korvareiät tulehtunut ja muutenkin herkkä iho niin tiedän mitä se voi olla.
 
Eiköhän tämä keskustelu jo riitä. Tämä ei johda kuin molemminpuoliseen pahaan mieleen. Poistan tästä ketjusta riitelevät viestit ja ne tullaan poistamaan myös jatkossa. Toistan, eri mieltä saa olla, mutta toista kohtaan ei käyttäydytä hyökkäävästi. Ei ilkeillä eikä oleteta.

Minusta vaikuttaa siltä, että kumpikin ymmärtää väärin toisen sanat. Todennäköisesti kumpikin kuitenkin toimisi samankaltaisessa tilanteessa hyvin samoin eikä kumpikaan hyväksy esim. lasten lyömistä.

Toivon viestien poiston myös antavan tilaa jatkaa keskustelua itse aiheesta. Keskustelu saa toki polveilla.
 
Mä oon itse saanut ekat korvikset 10-v. Ihan korukaupassa, eli liekö sitten tuo ampuminen ollut. Toiset reiät teinkin 13-14-vee teininä itse, voitte vain kuvitella 😆 älysin sentään puhdistaa kiehuvalla vedellä sen nastan ja korviksen mitä käytin ja haava-aineella korvalehden, ja säästyin reikien tulehtumiselta yms 🙈 eli teinit keksii kyllä konstit vaikkei vanhemmat antaiskaan, tai jos "no emmä nyt jaksanu tämmösestä pikkujutusta kysyy mitää ku halusin sen nyt heti 🙄🙄" niinku allekirjoittanut 😅🤣

Omalle ehkä aikaisimpana rajana pidän tuota kymmentä vuotta (jos silloin semmoiset saa kymppivuotiaille liikkeessä laitattaa). Mieluummin 12 jos onnistun, tai voisihan sen 15 vuotta myydä ajatuksena tuon lävistäjien käyttämän ikärajan myötä. Siinä tosin on sitten riskinä se että lapsi halutessaan on yhtä neropatti kun äitinsä ja rei'ittää ne korvat ihan ite 🙈
 
Minä sanoin juniorille, että aikaisintaan esikoulussa saa korvakorut jos haluaa ja uskaltaa.
Jos korvateiät märkivöt/ haisevat, niin jotain on pielessä.

Esikoinen ei uskalla ottaa korviksia kun yhden kaverin reiät tulivat tosi kipeiksi - kun parin päivän jälkeen laittoi roikkuvat korvakorut, mitä ei missään nimessä saisi tehdä.
 
Minä sanoin juniorille, että aikaisintaan esikoulussa saa korvakorut jos haluaa ja uskaltaa.
Jos korvateiät märkivöt/ haisevat, niin jotain on pielessä.

Esikoinen ei uskalla ottaa korviksia kun yhden kaverin reiät tulivat tosi kipeiksi - kun parin päivän jälkeen laittoi roikkuvat korvakorut, mitä ei missään nimessä saisi tehdä.
Minulla taas aikanaan vaihto roikkuviin oli se muutos, jonka jälkeen reiät alkoivat parantua. Niillä harkkakorviksillä ongelma vain jatkui ja jatkui.
 
Tuskin kuitenkaan laitoit heti roikkuvia, painavia korvakoruja?
En, odotin siis sen vuoden, kunnes äiti ehdotti että vaihdetaan sellaisiin, joissa koru ei ole tukkeena reiän edessä ja takana, kuten nappikorviksissa on. Sen jälkeen reiät lähtivät parantumaan. Nappikorvisten tilalle vaihdoin korvikset, jotka roikkuivat koukun varassa.
 
Meidän appivanhemmat (turkkilaiset) höyrysivät korvistenlaittoa jo vauvalle tosi aikaisin ja ostivat kultaiset korvarenkaatkin valmiiksi. Perustelivat ainoastaan sillä että ei kukaan sitten huomaa että on tyttö 🤷🏻‍♀️
Kuulin tutulta myös että oisko kreikassa (tai jossain vastaavassa) kulttuurillinen tapa laittaa jo synnytys sairaalassa 😵
Itse ja mies ollaan sitä mieltä että laitatetaan korvikset vasta paljon myöhemmin, sitten kun tyttö on itse valmis ja ymmärtää asian.
 
En näe tähän tarvetta ennen kuin lapsi itse ilmaisee kiinnostuksen/riittävän vastuunkannon asiaan, mutta mulla ei myöskään vahvaa mielipidettä siihen jos joku haluaa laittaa korut lapselleen paljon aikaisemmin. Kaverilta opin että ainakin nepalilaisessa kulttuurissa kuuluu asiaan laittaa korvikset jo ihan pienille (alle 1v) ikäisille lapsille.

Mä suhtauduin korvisten saamiseen siirtymäriittinä lapsuudesta teini-ikään (kinusin niitä, koska olivat mielestäni hienot ja muillakin isoilla tytöillä oli). Tutun nepalilaisperheen kohdalla asiaa hämmästeltyäni jäin miettimään aiheeseen liittyvää 'moraalinärkästystä' (vaikka enhän edes tiedä onko sellaista muilla kuin minulla - erittäin validi pointti sekin, että miksi aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä kun pieni lapsi ei objektiivisesti ajatellen korviksia mihinkään tarvitse). Onkohan tässä jotain sellaista että meidän länsimaisessa kulttuurissa korvakorut on jonkinlainen naisiin tai naisellisuuteen yhdistetty piirre, ja sen takia häiritsee nähdä korvikset hyvin pienellä (vielä täysin aseksuaaliseksi olennoksi mielletyllä) lapsella? Jossain toisessa kulttuurissa lävistyksillä voi olla ihan eri merkitys.
 
Takaisin
Top