Kolmosta kaipaavat kuumeilijat

Keskustelun 'Kuumeiluklubit' aloitti supernova, 10 marras 2011.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. Emir Keskustelun kolmiottelija Kesämammat 2018

    Tervetuloa uudet kuumeilijat.:greet025

    Mä oon ollu vähän vähemmän täällä kun alkaa tympiä tää yrittäminen. Nyt menossa yk18 ja ovis oli just. Hyödynnettiin kyllä mutta uskoa plussaan ei ole.
    Meillä käytössä metformiini ja letrozol, mun pco:n takia.
    • Sympatiaa Sympatiaa x 3
  2. Ellie* Oman äänensä löytänyt

    Momwoc just näin, samoja fiiliksiä :D

    Menkat alkoi pari päivää sitten, oli kyllä 4 päivää myöhässä ja mua rupes jo ihan jännittää, mut en voinut uskoa et ihan näin helposti tärppäis. Ihmettelin kyllä miten kierto noin heitti kun mulla on iäisyyden ollut tosi täsmällinen . Kroppa vissiin järkytty tästä meidän suunnitelmasta? ;D

    Onko muilla mennyt kierto sekaisin kun aloittanut yrittämisen?


    Sympatiat kyllä pitkään jo yrittäneille! Mä oon yrittänyt rauhottua etten vaan kokoajan mieti tätä ja seuraa kalenteria et millon pitäis pupuilla. Yritän kääntää ajatukset tyyliin "tulee jos on tullakseen" :)
  3. Momwoc Näppärä viestien naputtelija

    Joo, mulla sama homma että yritän nyt rauhoitella itseäni ja vähän rajoittaa vauvahaaveilun määrää, ettei ihan meniks överiksi tää touhu :wideyed:

    Minkäikäisiä lapsia täällä muilla on? Onko teillä kolmilapsisia ystäväperheitä?

    Meidän naperot 4- ja 6-vuotiaat, tyttö ja poika. Olisi niin ihanaa saada vielä yksi, mutta uskon että se olisi meidän viimeinen:Heartred:Heartred:Heartred
  4. Momwoc Näppärä viestien naputtelija

    Mulla ”onneksi” alkoi menkat päivän etuajassa eikä myöhässä niinkuin sulla Ellie, olisin varmasti seonnut :bounce:bounce Haha…! Maanantaina siis kp1 ja menkat päällä, laskeskelin että ovis ajoittuisi jonnekin tonne 10.8. kieppeille. Elokuun lopulla, oisko ollut 23.8. ois sitten toinen koronarokotus!
  5. Emir Keskustelun kolmiottelija Kesämammat 2018

    Meillä on useampi kolmelapsinen perhe lähipiirissä.
    Meillä on pojat 3v ja kohta 6v.
    Aluksi ajattelin että olis kiva saada vielä tyttö. Mutta tässä kun yritystä on pian 2 vuotta takana ,niin se on yhden tekevää kumpi tulee kunhan vaan nyt tulisi raskaaksi ja se kestäisi loppuun saakka.

    Täällä yk19 alkaa kohta. Dpo11 ja nega testattu. Lisäksi pientä tuhrua tullut jo.:sorry:
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
  6. Momwoc Näppärä viestien naputtelija

    Mulla jäi näköjään tuo kysymys kolmilapsisista perheistä vähän vajaaksi, piti vielä siis jatkaa että miten tuntuu että kolmen kanssa pärjää? :D
    Meillä on lähipiirissä oikeasti kaikilla max 2 lasta ja tuntuu, ettei kolmilapsisten perheiden äitejä/vanhempi ole hirveästi ympärillä, vertaistueksi vauvakuumeeseen tai ylipäätään juttelemaan ja pähkäilemään kolmen lapsen arkeen liittyvistä kysymysmerkeistä. Lähinnä keskustelut tuntuu kääntyvän siihen ”kauhisteluun”, kuinka itse eivät kyllä enää jaksaisi palata vauva-aikoihin ja kuinka on niiiiin ihanaa kun lapset kasvaa ja elämä helpottaa. Koen itse asian hyvin eri tavalla! En ole mitenkään helpottunut ettei meillä ole enää vauvaa tai taaperoa, päinvastoin :love7

    No mutta hei Emir, meillä ainakin melkein samanikäiset lapset :Heartred:happy: miten teillä poikien keskinäinen dynamiikka? Itsellä yksi suurimmista ns. huolenaiheista tässä kolmannen lapsen pohdinnassa perhedynamiikan muutos, meillä sisaruskaksikko on parhaat ystävät keskenään ja tosi tiivis kaksikko, ja toki ihanaa että tulevat toimeen mutta samaan aikaan tuntuu että kolmas lapsi olisi varmasti ikuinen kolmas pyörä… :sad001 Mutta eipä sitä koskaan voi tietää, jotenkin vaan stressaa tämän nykyisen ”perheharmonian” menettäminen, mutta kolmannen lapsen kaipuu ja toive selättää nämä huolet täysin :grin:grin
  7. Momwoc Näppärä viestien naputtelija

    Ainiin ja siis vielä kommenttina negatestiin ja tuhruun: blaah :sad001
  8. Emir Keskustelun kolmiottelija Kesämammat 2018

    Vaihtelevasti menee pojilla. Joskus sujuu yhteiset leikit, toisinaan samassa huoneessa oleminen ei meinaa onnistua.
    Mein pojilla on 2,5v ikäeroa ja nyt jos tärppäis niin tulis nuorimpaan jo 4v ikäeroa. Kyllä se vähän mietityttää et miten sulautuu joukkoon. Toisaalta tiedän näitä kolmilapsisia perheitä joissa isompikin ikäero ja varsinkin vähän isompana niin ihan hyvin menee.

    Mulla on muutama mun ikäinen kaveri joilla nuorimmainen lapsi on saman ikäinen kun mein esikoinen, niin he kyl välillä miettii et ei enää vauvaa. MUTTA heillä onkin lapsiluku täynnä. En mäkään joskus aiemmin ajatellut että vielä tän ikäisenä oisin vauvaa yrittämässä. Elämä kun ei mee aina niin kuin suunnittelee niin tässä sitä nyt ollaan.:)

    Sukulaiseni on 41v ja odottaa kolmatta lastaan. Heidänkin vanhemmat lapset on 9 ja 7.
    • Tykkään Tykkään x 1
  9. Momwoc Näppärä viestien naputtelija

    No meillä jos nyt tärppäis, niin vaavi syntyis niin että kuopus olis jo täyttänyt 5 ja esikoinen olis 6, melkein 7. Heillä siis ikäeroa 1v9kk.
    Minäkin kuvittelin, että meillä lapsiluku olisi täynnä, mutta tämän vuoden alkupuolella erityisesti herännyt ajatus kolmannesta. Nyt vasta heinäkuussa eka yk eli ihan alussa ollaan ja se pelottaa. Että jos ei vaikka vuoden loppuun mennessä onnistu, niin jatketaanko edes yrittämistä enää.

    Näinhän se todellakin on, että asiat ei aina mene niinkuin sitä kuvittelee/suunnittelee :)
    Kiva kuulla, että teillä tuttavaperheissä samankaltaisilla tai isommilla ikäeroilla kolme, ja hyvin tuntuu menevän! Uskon, että kaikki palaset loksahtelisi paikoilleen sitten uudella kokoonpanolla jotenkin:3some
    Onko tuhru muuttunut menkoiksi vai onko vielä toivonkipinää, että tästä kierrosta olisi tärpännyt?
  10. Emir Keskustelun kolmiottelija Kesämammat 2018

    Ei oo vielä tullut kunnon vuotoa, mutta kun toi testi oli eilen nega, niin eipä tässä muuta kun uutta kiertoa odotellaan.

    Mäkin aattelin aluksi että sitten lopetetaan yritys kun tulis se 3v ikäeroa. No se olis ollut vuosi sitten ja vielä tässä yritetään. Vielä en osaa luopua tästä haaveesta.:Heartred
  11. Momwoc Näppärä viestien naputtelija

    Mä luulen myös, että vaikka nyt päättäisi, että vuoden lopulla lopetetaan yritys, niin olisiko sitä vuoden lopulla sit vaan valmis heittämään sen haaveen menemään?! Tuskin.

    Ärsyttävää, kun uusi kierto vasta alkanut ja tää tuleva kuukausi tuntuu taas ikuisuudelta :D No, ehkä kesäloman loppuminen ja arjen alkaminen vie ajatuksia muuallekin!
  12. Imme Asioista perillä oleva Syysmammat 2018

    Hei, parkkeeraampa minäkin tänne. Kolmatta pientä yritetään ja toivottavasti kohta myös odotetaan. Vanhemmat lapset ovat pian 6 ja 3. Tämä on keskenmenon jälkeen ensimmäinen yrityskierto. Ovis bongattiin ja hyödynnettiin, mutta silti olo on hieman pessimistinen.

    Äskettäisen myöhäisen keskenmenon jälkeen ajatuksiin on alkanut hiipiä pelko, josko meidän ei kuuluisikaan saada kolmatta lasta. Tätä pelkoa ei helpota se, että minun äitini, joka tiesi sekä keskenmenneestä raskaudesta että sen loppumisesta, on ilmaissut, josko meidän kannattaisi jättää lapsihaaveet tähän. Hän on uskomattoman taikauskoinen ja uskoo kaiken "takapakin" merkkaavan sitä pahinta mahdollista. Huoh... mutta entä jos meistä ei olekaan kolmen lapsen vanhemmiksi? Tai entä jos raskauden uudelleen ja sekin menee kesken? Tai vauva syntyy vakavasti vammautuneena? Alan kuulostaa omalta äidiltäni, mutta entä jos nämä onkin jotain merkkejä, että älä hullu nainen yritä tehdä enää lisää lapsia?

    Noh, oli miten oli, niin tämä kierto on hyödynnetty ja hurjasti odotan ensi viikon loppua, jotta pääsee testaamaan.
    • Sympatiaa Sympatiaa x 3
  13. Momwoc Näppärä viestien naputtelija

    :)Ihanaa Imme että liityit keskusteluun :) Olen itse niin kovasti vertaistuen tarpeessa näiden haaveiden kanssa, ja itseasiassa juurikin tuon kirjoituksesi oli melko samaistuttava… sillä erolla, että oma äitini ei vielä tiedä, että meille kolmosta edes toivotaan. Tiedän, että äitini on sitä mieltä, että kaksi lasta on mainio lapsiluku - kaikki sen yli ei ole kenellekään hyväksi, ei lapsille eikä vanhemmille. Se on ihan liikaa! Hän on ollut tiiviisti arjessamme mukana lasten (nyt 6 ja 4) ollessa pienempiä ja edelleen vanhempani ovat paljon läsnä. Ovat myös olleet hoitoapuna paljon ja mielellään, mikä on aivan ihanaa ja olen siitä kiitollinen. Jopa niin paljon, että rivien välistä olen välillä aistinut, että hänen mielestään emme varmaankaan olisi ilman heitä pärjänneetkään kun lapsilla niin vähän ikäeroakin (1v 9kk, joka oli selvästi hänen mielestään aika ”hurjaa”). Toistuvasti on myös kommentoinut jotain siihen tyyliin, että pitää itsestäänselvyytenä, ettei vauvoja enää tule. Olemme äitini kanssa läheisiä, ja suorastaan pelkään sitä, jos suhtautuminen mahdolliseen tulevaan raskauteen olisi sellanen, josta loukkaantuisin :sad001

    Ikävä kuulla keskenmenostasi.:Heartred Saanko kysyä, millä viikoilla raskautesi meni kesken? Itselläni on myös takana kolme raskautta, joista kaksi lasta. Onnistuneiden raskauksien välissä yksi keskenmeno, ensimmäisen kolmanneksen loppupuolella. Puistattaa ajatella tuota aikaa. Olen pahoillani, että jouduitte sen kokemaan!

    Kaikenlaista ”kohtalon johdatusta” minäkin aina pohdin välillä, milloin mihinkin aiheeseen liittyen. Ymmärrän hyvin, että keskenmenon jälkeen kaikenlaiset oudot ajatukset ja epäröinti valtaa. Uskon, että paras on luottaa siihen haaveeseen ja yrittää katkaista kaikki ikävät skenaariot mielessä. Toivottavasti tärppää pian:Heartbigred

    Täällä meneillään Kp 7. Ostin tänään ovulaatiotestejä, milloinkohan niitä kannattaisi alkaa tikuttelemaan? Kierto on 29-30 päivää :)
  14. Imme Asioista perillä oleva Syysmammat 2018

    Momwoc, allekirjoitan tunteesi ja ajatuksesi täysin. En ole halunnut keskenmenon jälkeen kertoa äitille, että yritämme jälleen, sillä en yksinkertaisesti halua sitä negatiivisuutta elämääni tällä hetkellä. Olen ollut tosi läheinen äitini kanssa, mutta menetyksen jälkeen suhteemme sai aimo kolauksen äitini möläyttelyistä. Nostin jälkikäteen äitini kanssa uudelleen esille hänen töksäyttämänsä ajatuksen siitä, kuinka meidän perheen lapsiluku on varmastikin hyvä pitää nyt tässä, mutta hän koki (ja kokee varmasti edelleen) että hän saa sanoa asiaan myös oman mielipiteensä.

    Äitini on ollut aina iso apu meidän lasten kanssa. Esikoinen käytännössä palvoo maata äitini, eli mummonsa jalkojen alla. Viihtyy hyvin mummolassa ja sen takia lasten kanssa on aina ollut ihana mennä kylään hänelle. Haluaisin kuitenkin, että meidän perheen lapsiluvuista päättää minä mieheni kanssa, enkä halua kenenkään puuttuvan lapsilukuun liittyviin pohdintoihin.

    Olen hurjan pahoillani menetyksestäsi :Heartred keskenmenoon liittyvää surua ja järkytystä on vaikea pukea sanoiksi. Toivotaan, että kun joskus saamme plussat tikkuumme, saamme pienet elävinä ja terveinä syliin astu. Raskauteni meni kesken 14. raskausviikolla. Pieni vastasi kokoa 13+0, mutta sain ainakin vielä 13+2 sykkeet kuuluviin. Kasvu oli selvästi alkanut silloin jo laahata (kuten oli laahannut ar-ultrasta nt-ultraankin kolmella päivällä). Nt-ultrassa ja seuloissa kaikki oli kunnossa.

    Itse alkaisin tikuttella ovista tänään. Oletus on, että testisi tummuisi aikalailla viikon sisällä. Joskus ovulaatio yllättää aikaisella saapumisellaan, joten jos haluaa ovisviivat bongata, kannattaa olla ajoissa varmuuden vuoksi liikkeellä. Plussatuulia sinne :Heartred:Heartred
  15. Emir Keskustelun kolmiottelija Kesämammat 2018

    Momwoc ja Imme ompas kurjaa, että äitienne suhtautuminen perheenlisäykseen on noin nuivaa. Varsinkin menetysten jälkeen haluasi sitä tukea ennemmin.
    Uskon, että kun uusi vauva tulee niin se äitienkin mieli muuttuu.:Heartred

    Meillä vanhemmat ja sisarukset tietävät yrityksestä. Viime vuotisen keskenmenon jälkeen tietävät kyllä että yritys jatkuu. Onneks eivät oo sen enempää kyselleet. Kerrotaan kyllä kun on aihetta. Yhden siskon kanssa kyllä jutellaan paljonkin aiheesta sillä heillä myöskin yritys käynnissä.
    Mun äiti on aina kannustanut lasten tekoon. Kun oon pohtinut et mahtaako jaksaa kolmen kanssa, niin hän aina sanoo että kyllä ne siinä menee ja varmasti alkaa sujumaan.
    Meidän perheessä on viisi lasta, niin kokemusta hänellä on.:grin

    Täällä alkaa pahin vitutus helpottaa. Huomenna on kp3 ja taas alkaa letrojen popsiminen. Ehkä tää yk19 on meidän kierto.:facepalm:
  16. Momwoc Näppärä viestien naputtelija

    Imme: Kuulostaa kyllä kaikin puolin varsin tutulta. Voisin helposti kuvitella samanmoisen tilanteen oman äitini kanssa :arghh::grin Ja siitä huolimatta, että olen aikuinen nainen ja haluan omassa elämässäni olla vahvasti ohjaksissa, äidin mielipide ja letkautukset osuvat syvälle luihin ja ytimiin ja vaikuttavat minuun enemmän kuin haluaisin. Ja kuten sanottu, olemme läheisiä ja toki haluaisin arvostaa ja kunnioittaa hänen mielipiteitään, mutta olen täysin samaa mieltä siitä että lapsiluku ei ole asia johon koen että muilla, äidilläkään, on sanomista.
    Kuulostaa naurettavalta, mutta en edes ole raskaana, ja olen jo mielessäni miettinyt, kuinka mahdollisesta raskaudesta hänelle kertoisin, etten joutuisi vahingossakaan näkemään hänen kasvoillaan mitään negatiivista asennetta asiaan :shifty: Ajattelin, että voisin lähettää perheemme whatsapp-ryhmään jonkun ihanan ilmoituksen ultrakuvan kera, jotta hän saisi ”sulatella” asiaa ja valita sanansa tarkkaan ennen mitään harkitsemattomia, tuhoisia möläytyksiä! Ihan älytöntä:grin
    Ja tosiaan, EN EDES OLE RASKAANA enkä tiedä tulenko olemaan, jne. jne. jne. :joyful:

    Juuri tänään vietimme koko perheen kesken aivan ihanan kesälomapäivän, kaikki oli niin hyväntuulista, sujuvaa ja joustava kun lapset ovat tuon ikäisiä kuin ovat. Tänään oli se päivä, kun ajattelin, että ei hemmetti, tästäkö nyt sitten ihan tieten tahtoen haaveilen palaavani ”ajassa taaksepäin” päiväunien rytmittämiin päiviin, jos meillä olisi vauva, olisi toinen meistä vanhemmista joutunut jäämään vauvan kanssa kökkimään jonnekin ihan muualle kuin muut. Perheemme on nyt niin hyvä porukka, ja kolmannesta haaveilu tuntuu välillä venäläiseltä ruletilta:dead: Heh. Välillä näitä takapakki-fiiliksiä tulee hetkellisesti, mutta ne unohtuvat aika nopeasti ja armoton vauvakuumeilu ottaa taas vallan.
    Tulee tosi surullinen olo keskenmenostanne. Ja noilla viikoilla ekan raskauskolmanneksen jälkeen, kun kovasti ”lupaillaan” että voisi huokaista helpotuksesta että suurimmat riskit olisi jo takanapäin. Voih…
    Todellakin plussatuulia sinnekin suuresti:Heartpink täytyykin aloitella tikuttelua pian!

    Emir: olen vähän kateellinen, että äitisi on noin ihanan rohkaiseva vähän suuremman perheen haaveilun suhteen! Ihanaa, että hän näkee asian positiiviset puolet. Se on kyllä ihan totta, että näiden skeptisempienkin mammojen mieli saattaa muuttua, kun pieni lapsenlapsi on sylissä ihasteltavana. Näin minäkin haluan uskoa :) Viisilapsinen perhe ja läheinen suhteesi siskoosi kuulostaa myös ihanalta! Itse olen kahden lapsen perheestä, ja olen aina ajatellut, että useampi sisarus olisi kyllä rikkaus! Onnellinen olen siitä yhdestäkin toki :)
    Toivoisitko itse myös yhtä suurta perhettä?

    Meillä tämä haaveissa oleva kolmonen olisi varmasti viimeinen, mutta toisaalta; niinhän minä sanoin viimeksikin synnäriltä lähtiessä :wideyed: Oikein julistin miehelleni, kuinka täältä nyt sitten lähdetään viimeistä kertaa! Ja nyt minä itse olen se aktiivisempi osapuoli tässä perheen kasvattamisessa, mies olisi varmasti ollut ihan onnellinen vaikka lapsiluku jäisi tähänkin.
  17. Emir Keskustelun kolmiottelija Kesämammat 2018

    Mulla on kolme siskoa ja kaikkien kanssa ollaan kyllä läheisiä. Nää samat teemat vaan yhdistää sitten enemmän. Lisäksi yks siskoista on raskaana niin hänenkin kanssa tulee näistä odotusjutuista puhuttua kun on ensimmäinen hänelle.

    En missään nimessä haluais viittä lasta.:grin
    Kyllä kolmas olis ehdottomasti viimeinen. Mun iän takia ja lisäks kun tää raskautuminen on näin helvetin hankalaa niin en sitä jaksais kun nytkin menee jo hermot.
    Nyt isompana sen huomaa kuinka kivaa on kun on monta sisarusta, siks haluisin vielä sen kolmannen.
    • Sympatiaa Sympatiaa x 1
  18. Marsku82 Hyväntuulinen höpöttäjä

    On kans kiva, kun on sisaruksia (neljä siskoo ja kaks veljee).

    Äiti on kivan kannustava. Nähtiin viime viikolla ja äiti kysyi kannustavasti, vieläkö ok yritys päällä ja tiiän, että toivoo tärppiä. Äiti on saanut pari nuorinta nelokymppisenä, niin ei oo yhtään stopannu, ettei enää kannata yrittää.

    Meil on tosiaan kans 6 ja 4-vuotiaat lapset, poika ja tyttö ja näkisin, että kolmas lapsi sujahtais hyvin joukkoon. Toisaalta aattelen, että on kiva, ku lapset on jo isoja. Toisaalta olis kiva, jos joukkoon liittyisi vielä pikkuinen, vaikka arki muuttuisi hektisemmäks.

    Justiin oon palannut lomalta töihin ja oon jo ihan puhki parin päivän jälkeen. Kai tää elämä on vähän yhtä vuoristorataa lasten kans. :hilarious:
  19. Imme Asioista perillä oleva Syysmammat 2018

    Onpa ihana lukea kannustavista lähipiireistä :Heartred Varmasti ihana kertoa myös uutiset sellaisille ihmisille, jotka ovat aidosti ilahtuneita vauvauutisista :joyful:

    Momwoc, on kieltämättä tosi kuluttavaa kun joutuu jo etukäteen miettimään muiden ihmisten reagointia. Itse olen sitä mieltä, että asiallisiin ja inhimillisiin käytöstapoihin kuuluu olla vähintään neutraali vauvauutiset kuullessa. Ei tarvitse tasajalkaa pomppia, mutta yksinkertainen onnittelu on mielestäni aika vähän vaadittu. Minun äitihän ei onnitellut tästä keskenmenneestä raskaudesta ollenkaan. Oli toki sitten hetken tuumauksen jälkeen hyvin iloinen meidän puolesta ja keskenmenon jälkeen tärkeänä tukena, vaikka valitsikin sanansa aika-ajoin kömpelösti.

    Mitkäs tilanteet kullakin on nyt? Itse elelen dpo8-9 väliä. Tänään testattu hätähousunega Sofin testillä. Torstaina uusi testaus :grin
  20. Emir Keskustelun kolmiottelija Kesämammat 2018

    Meillä starttas yk19 ja nyt kp3. Letroja menee 3tabl/pv kp3-7.
    Ens kuussa tulee 2v täyteen tän kolmannen yritystä. Yks km (rv11) mahtuu tähän kahteen vuoteen.