Kokemuksia 3. tai 4. Asteen repeymistä ja paranemisesta?

[Anakin]

Hei!

Synnytin reilu neljä viikko sitten ja sain III-asteen repeymän. Asia on ollut minulle todella hankala hyväksyä ja toipuminen tuntuu raskaalta ja hitaalta, vaikka esim. tulehduksilta ja isoilta kivuilta on kotiutumisen jälkeen vältytty. Istuminen ja liikkuminen tuntuu kuitenkin edelleen vaikealta, ja haava-alueella on kosketusarkuutta. Kuitenkin viikko sitten terkkari vilkaisi haavoja ja sanoi että haava-alue näyttää siistiltä. En ymmärrä mistä nämä kivut edelleen tulevat.

Tuntuu, että meidän pahasti revenneiden kokemukset yritetään vaientaa, itsellenikin raskaana ollessa vähäteltiin asiaa ja käskettiin vaan lukemaan hyviä synnytyskokemuksia, kun ilmaisin pelkoni pahoista repeämistä. Sain käytännössä mielikuvan, että niitä ei tapahdu jos raskaus ja synnytys etenee muuten normaalisti. Mutta niin vain kävi minulle, ja voi käydä kenelle tahansa. Ja niin käykin, sadoille naisille vuosittain.

Löytyykö tältä palstalta vertaistukea?

Lisätään vielä, että toki saa myös kommentoida ja kertoa kokemuksia myös pienempienkin repeämien ja epparihaavojen paranemisprosessista.

 

[Liirumlaarum]

Mulla oli pitkään arpien lähellä kosketusarkuutta. Siis oikeasti varmaan kaksi vuotta. Tietyt kierron vaiheet myös teki, että alapäässä oli enempi paineen tuntua ja kipua arvissa tuon 1,5-2vuotta. Toisinaan vieläkin on yhdyntäkipua, mutta onneksi harvoin ja asennon vaihto auttaa (ja liukkarin lisäys, voi olla psyykkistäkin osaksi)

 

[Anakin]

Mulla oli pitkään arpien lähellä kosketusarkuutta. Siis oikeasti varmaan kaksi vuotta. Tietyt kierron vaiheet myös teki, että alapäässä oli enempi paineen tuntua ja kipua arvissa tuon 1,5-2vuotta. Toisinaan vieläkin on yhdyntäkipua, mutta onneksi harvoin ja asennon vaihto auttaa (ja liukkarin lisäys, voi olla psyykkistäkin osaksi)

Ei oo totta! Tosi ikävä kuulla. Millaset repeämät sulla oli? Mä en vaan ymmärrä et mikä siellä tekee kipeetä, jos haavat on jo parantuneet.

 

[Iiris92]

Minulla on sama tilanne, samaan aikaan oon synnyttänytkin. Haava-alue on mullakin edelleen kipeä, toki parempi kuin aiemmin, mutta istuminen ja kävely tekee kipeää ja kun aluetta tunnustelee. Ei tee mieli istua ja kävelyt onnistuu hitaasti max 20 min. Itseäkin jännittää, miten pitkä paranemisprosessi tulee olemaan. Tuntuu, että lihaksia saa kyllä jo hyvin aktivoitua ja ei ole ollut mitään karkailuja alun jälkeen, mutta tuo kipu Tympii myös vatsanpehmikkeitä käyttää ja kun jälkivuotokin edelleen jatkuu, tuntuu että vessassa käynteihin menee kohtuuton aika päivästä.

 

[Liirumlaarum]

Ei oo totta! Tosi ikävä kuulla. Millaset repeämät sulla oli? Mä en vaan ymmärrä et mikä siellä tekee kipeetä, jos haavat on jo parantuneet.

3 b. asteen eli jostain tuolta sisältäkin oli ommeltu ja kipu oli nimen omaan jossain syvällä, ei haavojen pinnalla. Arpien rasvaus ja venyttely olisi kuulemma auttanut, mutta tulin siitä psyykkisesti ja sitä kautta fyysisesti niin pahoinvoivaksi, että en pystynyt.

 

[MM]

Mulle leikattiin eppari ja lisäks emättimen sisälle 3 asteen repeämä. Haavat itsessään parantui kyllä nopeasti, mutta jäähän sinne arpikudosta, voinu mennä hermoja poikki ja paranemisprosessi on paljon pidempi, kuin että haavan reunat ottaa toisiinsa kiinni. Pitkään oli sellaista, että yhtään pidempään/reippaammin kävellessä tuli paineen tunnetta alapäähän ja saattoi alkaa särkemäänkin. Oli myös kosketusarkuutta. Arpien hierontaa, rasvausta ja venyttelyä vaan, että jäis mahdollisimman joustavaksi. Muistaakseni isoimmat oireilut hävis muutamassa kuukaudessa ja olisko loputkin satunnaiset tuntemukset poistuneet ehkä vuodessa.

 

[Anakin]

Minulla on sama tilanne, samaan aikaan oon synnyttänytkin. Haava-alue on mullakin edelleen kipeä, toki parempi kuin aiemmin, mutta istuminen ja kävely tekee kipeää ja kun aluetta tunnustelee. Ei tee mieli istua ja kävelyt onnistuu hitaasti max 20 min. Itseäkin jännittää, miten pitkä paranemisprosessi tulee olemaan. Tuntuu, että lihaksia saa kyllä jo hyvin aktivoitua ja ei ole ollut mitään karkailuja alun jälkeen, mutta tuo kipu Tympii myös vatsanpehmikkeitä käyttää ja kun jälkivuotokin edelleen jatkuu, tuntuu että vessassa käynteihin menee kohtuuton aika päivästä.

Siis mulla on täysin sama!! Paitsi jälkivuoto jo jotakuinkin ohi. Milloin sulla on jälkitarkastus?

 

[Anakin]

3 b. asteen eli jostain tuolta sisältäkin oli ommeltu ja kipu oli nimen omaan jossain syvällä, ei haavojen pinnalla. Arpien rasvaus ja venyttely olisi kuulemma auttanut, mutta tulin siitä psyykkisesti ja sitä kautta fyysisesti niin, että en pystynyt.

Ymmärrän täysin! Mulle tulee kans melkein fyysisesti paha olo ajatuksestakin, että tonne pitäis koskea saati venytellä. Jos oisin rikas kävisin kerta viikkoon yksityisellä gynella tai hoitajalla alapäähoidossa

 

[Iiris92]

Siis mulla on täysin sama!! Paitsi jälkivuoto jo jotakuinkin ohi. Milloin sulla on jälkitarkastus?

1,5 viikon päästä on jälkitarkastus, jännittää mennä sinne Toki kuitenkin odotan myös sinne pääsyä, että saa tietää mikä tilanne siellä on ja onko mitään millä oloa saisi helpotettua.

 

[herkkis]

Mulle tehtiin esikoisen synnytyksessä eppari, joka sitten vielä repesi lisää kuitenkin. Muistan lukeneeni tiedoista, että ”tikkejä kolmessa kerroksessa”. En tiedä minkä asteen repeämä se on. Kävin pian synnytyksen jälkeen äitiysfyssarilla, joka neuvoi juurikin hieromaan arpea hellästi kookosöljyn kanssa. Noin kolme kuukautta synnytyksen jälkeen kivut olivat enimmäkseen poissa.
Tsemppiä teille! Toivottavasti pian helpottaa!

 

[Anakin]

Mulle tehtiin esikoisen synnytyksessä eppari, joka sitten vielä repesi lisää kuitenkin. Muistan lukeneeni tiedoista, että ”tikkejä kolmessa kerroksessa”. En tiedä minkä asteen repeämä se on. Kävin pian synnytyksen jälkeen äitiysfyssarilla, joka neuvoi juurikin hieromaan arpea hellästi kookosöljyn kanssa. Noin kolme kuukautta synnytyksen jälkeen kivut olivat enimmäkseen poissa.
Tsemppiä teille! Toivottavasti pian helpottaa!

Kiitos! Päätitkö kuitenkin synnyttää vielä alateitse seuraavat?


Kiva käydä näin pitkän ajan jälkeen lukemassa tätä ketjua, sillä huomaa miten toipumisessa on menty eteenpäin. Vaati kyllä yhden käynnin yksityisellä gynellä ja rohkeutta alkaa arpien hierontaan. Itselläni on kipuja (pistelyä, painetta) enää vain satunnaisesti, esim nostelun yhteydessä ja tietyissä istuma-asennoissa. Varsinaista kosketusarkuutta ei juurikaan ole, eli hierontaa pystyy tekemään hyvin, kunhan osaa rentoutua. Estrogeenikuuri parhaillaan käynnissä, toivottavasti sillä limakalvotkin eheytyvät.

 

[herkkis]

Kiitos! Päätitkö kuitenkin synnyttää vielä alateitse seuraavat?


Kiva käydä näin pitkän ajan jälkeen lukemassa tätä ketjua, sillä huomaa miten toipumisessa on menty eteenpäin. Vaati kyllä yhden käynnin yksityisellä gynellä ja rohkeutta alkaa arpien hierontaan. Itselläni on kipuja (pistelyä, painetta) enää vain satunnaisesti, esim nostelun yhteydessä ja tietyissä istuma-asennoissa. Varsinaista kosketusarkuutta ei juurikaan ole, eli hierontaa pystyy tekemään hyvin, kunhan osaa rentoutua. Estrogeenikuuri parhaillaan käynnissä, toivottavasti sillä limakalvotkin eheytyvät.

Joo, kakkonen syntyi myös alateitse ja on tarkoitus, että kolmaskin sitten joulukuussa alateitse. Pelkään sektiota enemmän kuin alatiesynnytystä.

Ihana kuulla, että toipuminen on edennyt.