Kiusattu lapsi

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Väsynyt mamma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
V

Väsynyt mamma

Vieras
Haluaisin vertaistukea teiltä joiden lasta on kiusattu/kiusataan koulussa.

Meillä tilanne että ollaan jo muutettu yhdeltä paikkakunnalta pois kiusaamisen takia ja uudella paikkakunnalla kaikki nöytti menevän ensin hyvin, mutta nyt porukan ulkopuolelle jättäminen alkoi täälläkin.

Lapsemme on siis tyttö ja nyt kolmannella luokalla. Hänellä oli bestis joka yhtäkkiä päättikin ettei enää halua olla lapsemme kanssa. Nyt hän on sitten yrittänyt saada uusia kavereita, mutta ei tunnu pääsevän mihinkään joukkoon mukaan. Kysyy usein joiktain saisko tulla kylään, mutta häntä ei haluta ja seuraavalle kysyjälle vastataan sitten myönteisesti.

Itellä olo niin raskas ja surullinen tämän asian takia. Lapsi itkee lähes päivkttäin aamuisin ettei halua kouluun koska ei löydä välitunneilla kaveria. Vapaa aikana on vain kotona ja lukee.

Onko kellään tämmöinen tilanne ratkennut jollain tapaa? Kouluun olen ollut yhteydessä. Lapsi ei vain enää halua että olen hänen omaan opettajaan yhteydessä, koska sanoo että kiusaaminen vain pahenee kun opettaja puhuttelee tyttöjä luokassa. Kuraattoriin olen nyt ollut yhteydessä mutta en tiedä mitkä vaikuttamis mahdollisuudet hänellä on.

Vaikeinta kait tässä on oma kädettömyys. Eihän ketään voi ns. pakottaa olemaan lapseni kanssa. Olen jonkun verran laittanut viestiä suoraan luokkalaisten äideille voiko lapseni tulla kylään, mutta tämän lapseni on nyt kieltäny, koska sanoo että haluaa itse sopia kyläilyt.

Joo tulipa vuodatus. Mut tosiaan kaipaan vinkkejä miten lasta vois tukea vai pitääkö taas vaihtaa luokkaa/koulua vai otanko hänet kotiopetukseen...
 
Kurja kun ei ole saanut kavereita ja kiusataan. 😞 Se riipii äidin sydäntä, tiedän kokemuksesta. Meidän esikoista (kolmosluokkalainen poika) on myös kiusattu. Hänen koulussa on käytössä vertaissovittelu, joka auttoi. En ihan tarkkaan tiedä, miten se toimii, mutta siinä on valittuja kuutosluokkalaisia sovittelijoina. Eli kiusattu, kiusaaja ja kuutosluokkalainen oppilas keskustelevat. Kai tuollainen vertaisen tuki toimii paremmin kuin opettajan sanominen. Valitettavasti en osaa vinkkejä antaa, mikä teillä auttaisi. Mutta jospa vertaistuki ja tsempit edes vähän lohduttaisi. ❤️ Valitettavasti en usko koulun/luokan vaihtamisen olevan ratkaisu, jos sama on jatkunut jo toisessa koulussa. Tuossa iässä voi olla jo vaikeaa saada uusia kavereita uudesta paikasta ja oman kokemukseni mukaan uusi oppilas jää helposti ulkopuolelle ja on "helppo" kiusata.
 
Itse koulukiusattuna neljänneltä luokalta eteenpäin tiedän sen tunteen ja tuskan oikein hyvin lapsenkin näkökulmasta. Minulla oli pari kaveria kylläkin, mutta meitä sitten yhdessä kiusattiin urakalla. Kyllä se jättää valtavan jäljen itsetuntoon ja olemiseen. Koulun vaihtaminen harvoin enää auttaa kun iki ihanassa somessa voi jatkaa tätä kiusaamisen ketjua eteenpäin ja muutenkin tieto kulkee seuraavaan kouluun.

Jos yhtään helpottaa, niin itsellä loppui pahin kiusaaminen yläasteella ja löysin sit useita kavereita ympärilleni. Pienimuotoista ilkeilyä oli parin oppilaan toimesta, mutta kaverit valoivat sen verran itsetuntoa, että selvisin. ❤ Sitten se kaikki ilkeily poistui, kun menin lukioon ja he amikseen eli tiemme erkanivat.

Tiedän myös erään rankasti kiusatun henkilön jolla se syrjintä ja selän takana puhuminen ei koskaan loppunut. Sitten kun hän lähti eteenpäin koulusta opiskelemaan sun muuta, niin löysi ihanan miehen ja nyt hällä on ihana perhe. ❤️

Mutta se tuska mitä lapsella on siinä tilanteessa ja hetkessä on aivan hirveä. Toivon todella että tilanne paranisi kuitenkin pikkuhiljaa ja kavereita löytyisi. Nuoruus on kuitenkin niin tärkeä osa meidän identiteettiä ja itsetuntoa. Aikuisena pystyy rakentamaan niitä uudelleen ja usein se valokin tulee elämään, mutta edelleen itsekkin itsetuntoa rakennan paremmaksi…
 
Tuli vielä mieleen... Onko lapsella harrastuksia tai mielenkiinnon kohteita? Tai voisiko sellainen löytyä vaikka yhdessä miettimällä mitä harrastusta voisi kokeilla? Sellaisen kautta voi löytää kavereita, mikä taas auttaa nuoren itsetunnon kehitykseen. 😊 Itse löysin aikoinaan mielenkiinnonkohteen kautta ystäviä muista samasta kiinnostuneista ja oman paikkani. Se teki minusta vähemmän yksinäisen ja onnellisemman, vaikka koulussa olin yhä yksinäinen.
 
Käyny vielä niin huonosti että yrittäny joissain kerhoissa käydä, mutta niissä samat tyypit joten kiusaamista ollu sielläkin. Miettiny sit sitä että pitäskö alkaa kuskaan jossain kauempana harrastuksessa jossa ois sit eri henkilöitä...

Mut tuo oli lohduttavaa kuulla että pahin kiusaaminen loppunu joillain yläasteelle mentäessä. Itellä vähän toivoa kun viitos luokalle sekoitetaan luokkia kun tulee toisesta koulusta oppilaita niin jospa sit pääsis eri luokkaan kiusaajien ulottumattomiin. Siinä vaiheessa voi olla vaan aika vaikea enää uusia porukoita/kaverisuhteita luoda, mut eihän sitä tiiä.

Eipä tässä oo muuta mahollisuutta kun antaa ajan kulua ja toivoa että hän löytäis sydän ystävän.♥ Tietenkin kyselen ja olen korva tarkkana jos kiusaaminen menee pahemmaksi niin sitten puututaan jyrkemmin. Tällä hetkellä ollu sitä porukoista pois jättämistä, kiuskuttelua ja selän takana haukkumista. Pahoja tietenki nuoki, mutta ei kuitenkaan suoraa mollaamista ja haukkumista ole ollut.
 
Noniin😢 Pakko taas tulla purkaan tänne omaa pahaa. Tyttö tuli eilen koulusta ja sano että kaikki muut oli kutsuttu erään luokkakaverin synttäreille, mutta häntä ei... 😖 Kysyy sit itkien että miksi minua ei kutsuta. Valitettavasti ei ole edes ensimmäinen kerta ko näin käy. Yritäppä siinä sit lohduttaa ko ei itse keksi mitä voisit sanoa. Miten voi edes lapset olla näin julmia toisia kohtaan ja miten ei vanhemmat tajua tarkistaa että joko kutsutaan kaikki tainsitten vain muutama. Ei niin että jätetään vain yksi kutsumatta
 
Väsynyt mamma sanoi:
Noniin😢 Pakko taas tulla purkaan tänne omaa pahaa. Tyttö tuli eilen koulusta ja sano että kaikki muut oli kutsuttu erään luokkakaverin synttäreille, mutta häntä ei... 😖 Kysyy sit itkien että miksi minua ei kutsuta. Valitettavasti ei ole edes ensimmäinen kerta ko näin käy. Yritäppä siinä sit lohduttaa ko ei itse keksi mitä voisit sanoa. Miten voi edes lapset olla näin julmia toisia kohtaan ja miten ei vanhemmat tajua tarkistaa että joko kutsutaan kaikki tainsitten vain muutama. Ei niin että jätetään vain yksi kutsumatta
Click to expand...

Tuo on tosi julmaa. Tuollaisissa tapauksissa opettajan pitäisi puhua koko luokalle siitä, että yhtä ei voi jättää kutsumatta. On tosi vaikea tilanne kun asiasta opettajalle puhuminen taitaa vaikeuttaa tilannetta lisää. Onko entinen hyvä kaveri sanonut syytä? Tietääkö hänen vanhemmat kiusaamisesta, siitä että heidän lapsi oli ennen teidän lapsen kaveri ja on nyt siirtynyt hyljeksijöiden joukkoon?
Tosi raskas asia. Kaikkea hyvää vaikeaan tilanteeseen. ❤️
 
Todella julmaa tuollainen. 😞 Auttaisikohan jos ottaisit synttärisankarin vanhempiin yhteyttä ja kysyisit, tietävätkö tuosta? Aikuisten luulisi tajuavan, ettei noin voi toimia.
 
Väsynyt mamma sanoi:
Noniin😢 Pakko taas tulla purkaan tänne omaa pahaa. Tyttö tuli eilen koulusta ja sano että kaikki muut oli kutsuttu erään luokkakaverin synttäreille, mutta häntä ei... 😖 Kysyy sit itkien että miksi minua ei kutsuta. Valitettavasti ei ole edes ensimmäinen kerta ko näin käy. Yritäppä siinä sit lohduttaa ko ei itse keksi mitä voisit sanoa. Miten voi edes lapset olla näin julmia toisia kohtaan ja miten ei vanhemmat tajua tarkistaa että joko kutsutaan kaikki tainsitten vain muutama. Ei niin että jätetään vain yksi kutsumatta
Click to expand...
Bonuslapseni koulussa/luokassa oli samaa ja lopulta kiellettiin koulussa kutsujen jakaminen ellei kutsu kaikkia mukaan. Tuo on niin julmaa. Toivottavasti lapsesi löytää itselleen ystäviä, tuo ehdottamasi harrastus jossain hieman kauempana voisi olla hyvä idea kokeilla, jos itse on valmis siihen ja lapsi löytää mieluisensa harrastuksen.
 
Yritin olla yhtyedessä tämän entisen parhaan kaverin äitiin, mutta hän ei suostunut edes antamaan lapsen kautta omaa puhelinnumeroaan. Joten ei halunnut käsitellä asiaa ollenkaan enkä tiedä mikä on syynä välirikkoon.

Täällä myös periaatteena ettei kutsuja jaeta koulussa, mutta eihän se estä sitä että kaikki puhuvat sitten synttäri päivänä synttäreille menosta ja tyttö silloin tajuaa että hän on ainoa jota ei ole kutsuttu.

Opettajalle laitoin viestiä eilen tästä ja toivoin että laittas viestiä vanhemmille, katotaan auttaako
 
Meillä kans kolmosella tyttö ja hänellä ei omassa luokassa oikein kavereita taida olla. Yhden tytön kanssa on mutta riitelevät usein. Tulee tunne että ovat kavereita vain koska heillä ei muitakaan ole. Tyttö on sitten välillä pikkusiskon ja heidän kavereitten kanssa ja välillä yhden toisen tytön joka on vuoden vanhempi. Olen opettajalle laittanut viestiä että tyttö tuntee itsensä välillä yksinäiseksi kun ei ole välitunnilla kaveria. Mutta ei ole vaikuttanut mihinkään. Aikanaan yritin tutustua vanhempiin joilla saman ikäisiä lapsia mutta pienellä paikkakunnalla taitaa jo olla omat porukat aikuisillakin. Ehkäpä hyvä idea olisi joku harrastus jossa uusia tyyppejä että saisi jostain jonkun kaverin. Paljon voimia tilanteeseen.
 
Takaisin
Top