Kiinteiden aloituksen haikeus

[syllogismi]

Kohta 3,5 kk vanhat kaksoseni ovat olleet täysimetyksellä 7-viikkoisista asti. Korvike jäi pois vähän kuin vahingossa ja olen edelleen yllättynyt siitä, miten hyvin maito on riittänyt kahdelle.

Just nyt tuntuu ihan sietämättömältä ajatella, että muutaman hassun kuukauden kuluttua jo pojat alkavat syödä isojen vauvojen ruokia. Osaltaan tää on jokapäiväistä perussurkeutta siitä että mun pienet vauvat kasvavat, mutta erityisesti juuri täysimetyksen päättyminen saa todella haikeaksi. Läpi raskauden ja melkein koko heidän kohdun ulkopuolisen elämänsä ajan mun kehoni on tarjonnut heille kaiken ravinnon mitä tarvitsevat, ja nyt se sitten väistämättä loppuu.

Onko kukaan muu kokenut samanlaista?

 

[Meliora]

Tutulta kuulostaa jälleen, itsellä ainakin oli tosi samanlaisia mietteitä silloin ku tuossa vaiheessa oli. Ja ihan tosi vaikealta tuntui päättää, milloin niitä kiinteitä ylipäätään aloittaisi, kun suositus on se vähän epämääräinen 4-6 kk. Lopulta taidettiin päätyä "puolivälissä" eli n. 5 kk iässä aloittamaan maistelut. Oisin voinut omasta puolesta vaikka pidempäänkin täysimettää, mutta tuntui jotenkin, että olisi ehkä hyvä jo maisteluita aloittaa. Pitkään kans tuli oltua tosi tarkka, että aina sai maidot ennen kiinteitä ja näin, että varmasti sai sitä riittävästi... Mutta joo, edelleen meillä on imetys kyllä tosi tärkeää pikkuiselle Erilaistahan se on, kun ei ole ravitsemus enää siitä kiinni, mutta tärkeää se on kuitenkin

 

[syllogismi]

Tutulta kuulostaa jälleen, itsellä ainakin oli tosi samanlaisia mietteitä silloin ku tuossa vaiheessa oli. Ja ihan tosi vaikealta tuntui päättää, milloin niitä kiinteitä ylipäätään aloittaisi, kun suositus on se vähän epämääräinen 4-6 kk. Lopulta taidettiin päätyä "puolivälissä" eli n. 5 kk iässä aloittamaan maistelut. Oisin voinut omasta puolesta vaikka pidempäänkin täysimettää, mutta tuntui jotenkin, että olisi ehkä hyvä jo maisteluita aloittaa. Pitkään kans tuli oltua tosi tarkka, että aina sai maidot ennen kiinteitä ja näin, että varmasti sai sitä riittävästi... Mutta joo, edelleen meillä on imetys kyllä tosi tärkeää pikkuiselle Erilaistahan se on, kun ei ole ravitsemus enää siitä kiinni, mutta tärkeää se on kuitenkin

Mä kans vihaan tätä epämääräisyyttä että ehkä voit aloittaa suunnilleen silloin ja ehkä tämmöisillä ruoilla tai sitten tuommoisilla, antakaa mulle pls joku malli jonka kanssa pääsen liikkeelle Mulla on kaverilta saatu vauvanruokareseptikirja ni varmaan alan sieltä vaan tekemään järjestyksessä, ekana taitaa olla perunasose

Pojat täyttää 5 kk vähän ennen joulua niin luulen että sen sesongin kunniaksi lähdetään maistelemaan. En itekään ehdi sitten niin paljon asian äärellä tunteilla kun pitää jouluttaa täysillä Mut toivon todella että tissi kelpaa vielä pitkään

 

[Metsätähti5]

@syllogismi Ihan samanlaiselta tuntui esikoisen kanssa aikanaan. Mietin vain, että miten muka vauvani voi olla jo puolivuotias ja on pakko aloittaa kiinteät?!
Siinä on tietysti myös syöttämisen helppous mukana, kun voi vain istahtaa tai mennä pötköttämään lapsen kanssa ja antaa ruoat samantien.

Kakkosen kanssa ei ollut niin suuria tunteita mukana, mutta nyt tämän nuorimman (ja viimeiseksi hän myös jää) kanssa on taas selvästi vähän haikeampi olo, kun puoli vuotta lähestyy. On hän kyllä maistellut (paino tällä sanalla) kiinteitä, mutta alas ei ole paljoakaan mennyt. Maito on hänen mielestään parempaa.

 

[Pilkki24]

Miulla ei kyllä ollut. Imettäminen oli sellaista säätämistä niin lopulta imetyksen loppuminen kokonaan oli vain helpotus. Varmaan, jos lapsi olisi viihtynyt paremmin tissillä, olisin tuntenut itsekin haikeutta tuollaisista etapeista. Alkuun imetys onnistui hyvin, mutta parin kk iästä alkoi tulla ongelmia ja jouduttiin ruokkimaan osittain korvikkeella, kun lapsi ei viihtynyt tissillä, enkä saanut pumppaamalla tarpeeksi. Imetyksen lopetin kokonaan joskus lapsen ollessa 6-7kk. Vauva tuli itse päikkäreillä tissille, mutta ilme oli sellainen inhonsekainen niin totesin, että tämä oli nyt tässä. Hän ei siinä vaiheessa halunnut enää edes joka päivä niin oli helpompaa jättää kokonaan, kun ei sitä maitoakaan enää tullut.

Itse kiinteiden aloitus oli meillä silloin 4kk iässä. Lapsi sai maistella alkuun ihan vain pieniä lusikallisia. Mutta hän tykkäsi niin kovasti, että taisi silloin 5kk olla jo ihan kiinteillä. Toki maitokin pysyi edelleen mukana kuvioissa ja vaihtui sitten lähempänä vuotta ihan tavalliseen maitoon.

Se maisteluvaihe oli hauska, kun muksu irvisteli välillä uusille mauille. Ne vauvan teeskentelemättömät ilmeet ruokapöydässä ovat ihan parasta. Yllätyksekseni tuo tykkäsi vauvana imeskellä sitruunalohkoa ihan innoissaan.

 

[Kyfi7]

Mullakaan ei haikeutta, oli vaan ihanaa kun vauva kehittyy eikä jää avuttomaksi vauvaksi, plus sai jotain tekemistä päiviin ku sai alkaa miettiä kiinteitä. Mekin aloitettiin 4kk iässä maisteluilla. Täytyy kyl myös sanoa et ei se tarkoita välttämättä myöskään imetyksen vähenemistä edes, meillä jatkui se 8-10 kertaa päivässä tissillä melkeen kaksi vuotta tuonkin jälkeen, toki vähentynyt pikku hiljaa ja lopullinen pois hiipuminen 3v tienoilla (vaikka vieläkin toisinaan ottaa 3 sekunnin otteen aina silloin tällöin, mut en nyt sitä enää imetykseksi laske).

Voi olla että tulevan lapsen kanssa voi olla jotain haikeutta, kun aika varmasti ei sen jälkeen enää tule seuraavaan tisseilijää. Ja on se todella ymmärrettävää, kun hetken aikaa joku juttu on tosi iso elämässä ja sit kaikki muuttuukin ihan muuksi niin haikeus jää (varsinkin jos on miljoona kuvaa imetyksestä kännykässä niinku mulla niin välillä niitä katsoo että voi vitsit tollastako meillä oli tosiaan 3v sitten ).

 

[syllogismi]

@Metsätähti5 mulla myös paljon painaa se, että tää on hyvin todennäköisesti ainoa kerta, kun saan tämän elämässäni kokea. Oon leikkinyt ajatuksella kolmannesta lapsesta kun alkioita olis vielä muutama pakkasessa, mut en usko että siihen lähden, ja vaikka lähtisinkin niin eihän koskaan voi tietää millainen vauva sieltä sitten tulee (jos tulee). Poikien kanssa kaikki on ollut niin ihanaa ja helppoa että ikävä tulee ihan kaikkea.

 

[Vargynja]

Kiinteiden aloituksesta ei ole tullut tällaista, mutta aina välillä kyllä muuten tulee erilaisissa kehitysvaiheissa "mun pieni ei olekaan enää niin pieni " ylpeyden sekainen haikeus. Eikä meillä kummallekaan kiinteitä aloittaessa vielä ne kovin hyvin uponneet eli tissistä se ruoka pääasiassa vielä tuli. Imetyksen kokonaan lopetus olikin sitten paljon haikeampi juttu. Toisaalta oli vähän huojentunut, kun ei tarvinnut enää olla "tuttina", toisaalta surullinen sen loppumisesta. Ja hormonitkin teki imetyksen lopetuksen myötä kuperkeikan, mikä lisäsi haikeutta ja surumielisyyttä.

 

[SBO]

Tuttu tuska. Mulle ovat jo 3kk lähtien neuvolasta suorastaan patistellu, että vois alkaa maisteluttaa. Nyt 4kk silloin tällöin on vähän kokeiltu. Mutta jotenkin tää imetys tuntuu itselle niin tärkeältä (varsinkin kun vauva on niin iskän tyttö noin muuten), että siinähän patistelevat. Eiköhän vauva kerro sitten kun on valmis.

 

[syllogismi]

Tuttu tuska. Mulle ovat jo 3kk lähtien neuvolasta suorastaan patistellu, että vois alkaa maisteluttaa. Nyt 4kk silloin tällöin on vähän kokeiltu. Mutta jotenkin tää imetys tuntuu itselle niin tärkeältä (varsinkin kun vauva on niin iskän tyttö noin muuten), että siinähän patistelevat. Eiköhän vauva kerro sitten kun on valmis.

Kuulostaapa ikävältä onko neuvolasta annettu mitään painoon tms. liittyvää syytä? Mulle just 3 kk neuvolassa todettiin ettei mikään kiire oo kun pelkällä maidolla ovat kasvaneet niin hyvin.

 

[SBO]

Kuulostaapa ikävältä onko neuvolasta annettu mitään painoon tms. liittyvää syytä? Mulle just 3 kk neuvolassa todettiin ettei mikään kiire oo kun pelkällä maidolla ovat kasvaneet niin hyvin.

Ei mitään syytä Paino noussut myös hyvin joten mene ja tiedä. Tää saa sekä tissiä että korviketta niin oisko sit ajatuksena että sitä korviketta lähtis korvaamaan kiinteillä.

 

[Vargynja]

Tuttu tuska. Mulle ovat jo 3kk lähtien neuvolasta suorastaan patistellu, että vois alkaa maisteluttaa. Nyt 4kk silloin tällöin on vähän kokeiltu. Mutta jotenkin tää imetys tuntuu itselle niin tärkeältä (varsinkin kun vauva on niin iskän tyttö noin muuten), että siinähän patistelevat. Eiköhän vauva kerro sitten kun on valmis.

Kuulostaapa erikoiselta. Eihän kiinteitä edes suositella ennen 4kk ikää ellei ole jotain erityistä syytä. (Siis esim. huono painonnousu tai keskosuus.) Ja kun suositus on 4-6kk niin luulisi ettei ennen sitä 6kk ikää olisi mitenkään kiire. Voisko olla vanhan koulukunnan hoitaja? Joskus muinoinhan kiinteät kai aloitettiin aiemmin. Tai ainakin vanhemmat sukulaiset oli ihmeissään, kun ei annettu esikoiselle 3kk iässä kiinteitä.

(Meidän molemmille lapsille on suositeltu kiinteitä 4kk neuvolassa, kun paino menee miinuskäyrillä ja varsinkin kuopuksella on pahimmillaan junnannut.)

 

[Pilkki24]

Täälläkin kysyttiin neuvolassa vasta silloin lähempänä 4kk, että milloin on ajateltu aloittaa ja annettiin ohjeistukset.

Meillä lapsi oli ollut ruokahetkissä mukana ja oli selkeästi utelias, että mitäs äiti ja isi syövät. Aloitettiin sitten maistelu heti silloin 4kk iässä. Tyttö oli todella tarkkaavainen vauva ja kiinnostunut kaikesta mitä tehtiin – myös siitä syömisestä. Ja on edelleen kolmevuotiaanakin. Hän haluaa olla kaikessa mukana ja koittaa kaikkea itsekin.

 

[SBO]

Kuulostaapa erikoiselta. Eihän kiinteitä edes suositella ennen 4kk ikää ellei ole jotain erityistä syytä. (Siis esim. huono painonnousu tai keskosuus.) Ja kun suositus on 4-6kk niin luulisi ettei ennen sitä 6kk ikää olisi mitenkään kiire. Voisko olla vanhan koulukunnan hoitaja? Joskus muinoinhan kiinteät kai aloitettiin aiemmin. Tai ainakin vanhemmat sukulaiset oli ihmeissään, kun ei annettu esikoiselle 3kk iässä kiinteitä.

(Meidän molemmille lapsille on suositeltu kiinteitä 4kk neuvolassa, kun paino menee miinuskäyrillä ja varsinkin kuopuksella on pahimmillaan junnannut.)

Joo itsekin olin vähän ihmeissäni kun jo sillon 3kk neuvolassa kyseltiin (tämä on mun ensimmäinen lapsi enkä ollut asiaan vielä perehtynyt kun ajattelin että sen aika on myöhemmin), annettiin ohjeistus ja sanottiin että ois hyvä aika aloittaa maistelu. Ja 4kk neuvolassa (+ lääkäri) kun ei oltu vielä aloitettu niin kehoitettiin taas.
Tämäkin on tosi kiinnostunut kyllä meidän syömisistä ja hienosti ottaa lusikasta maistiaisia, vaikka sitten irvistellen nieleksii