Kieron anopin pauloissa

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Vieras
Anoppi ahdistaa.
anoppi vaatimalla vaati isyystestin tekemistä, koska joka viides lapsi on vieraan miehen ja sen tekeminen on kaikkien etu. Näin hän on lukenut. Hän valehtelee mun sanomisia ja kieltää omia sanomisiaan. Keksii ihan olemattomia asioita mun sanoneen. Nyt olen miehelleni sanonut, että en voi olla hänen kanssaan enää tekemisissä. Viimeinen kerta,kun hän kävi täällä ja sai kauhean raivarin ja kävi käsiksi minuun kun mieheni kertoi minun harkitsevan pois muuttamista. Mieheni on aina kertonut meidän välisistä asioista. Kun ensimmäinen lapsemme syntyi, anoppi edellisenä iltana kielsi poikaansa menemästä synnytykseen, koska ei hänelläkään ole ollut yhdessäkään mies mukana. Mies tuli kuitenkin. Minulla on tytär edellisen mieheni kanssa. Viimeksi raivotessaan hänetkin hukkui. Olen silti tiennyt, että anoppi ei pidä hänestä. Mieheni voi käydä äitinsä luona ja lapsetkin, mutta minä en enää jaksa. Meidän välillä on kurja ilmapiiri ja tiedän että se johtuu tästä. Mieheni kärsii meidän huonoista väleistä, mutta mä en enää vain jaksa. Anoppi Odottaa anteeksipyyntöä ja olen mieheni takia aiemmin pyytänyt anteeksi, jotta meidän elämämme voisi jatkua normaalina. Mutta sanoin miehelleni, että hänen takiaan teen sen. Tilannetta vaikeuttaa se, että asumme mieheni lapsuudenkodissa, ja anoppi omistaa puolet. Edellisenä kertaan hän sanoi, että jos en pyydä anteeksi, niin en saa myöskään asua talossa.
Mieheni ei lähde täältä mihinkään. Tästä asiata olemme riidelleet ja se on tullut aivan selväksi. Hän ei lähde. 
rakastan miestäni, mutta tiedän, että jos elän hänen kanssaan tulen olemaan kakkonen niin kauan, kun anoppi elää. Jollain tavalla hyväksyn sen, mutta sitä en, että mun täytyisi niellä,kaikki mitäs anoppi tekee ja sanoo. Siksi en enää voi olla tekemisissä hänen kanssaan. ja ihan oikeasti, minä pelkään häntä. Hän voi keksiä ihan mitä vain, jos hän haluaa.  Mies on sitä mieltä, että siitä ei tule mitään. Hän ei ala riitelemään, koska kuulemma tuntee äitinsä, ja kun hänen kanssaan alkaa riitelemään, ei siitä tule loppua.
miehelläni on siskoja, joiden kanssa anopilta on huonot välit myöskin.
Anoppi on aiheuttanut niin paljon itkua ja kurjaa oloa tässä liitossa. Mä olen aivan loppu.
mitä mun pitäis tehdä.
 
Voisiko miehesi sanoa äidilleen, että sinä asut talossa niin kauan kuin hän, miehesi, haluaa? Siihen ei anopilla ole sanomista. Omistaahan miehesikin talosta osansa ja sinä asut miehesi, et anopin kanssa!
Ja sen jälkeen ilmoitatte ettei anopilla ole teille enää mitään asiaa. Etkä sinä käy hänen luonaan. Mies voisi sanoa äidilleen, että tämä on vain helpottamaan hänen (äitinsä) elämäänsä, kun sinä et suostu enää pyytämään anteeksi.
(Joskus on hyvä vähän "mielistellä" hankalaa ihmistä!)

Jos te näin pystyisitte elämään lähekkäin, näkemättä toisianne.

Mitä mieltä miehesi on isyystestistä?
 
Tsemppiä sulle! Mulla kans aika ankea anoppi. Nyt, kun toinen lapsi (poika, esikko on tyttö) syntyi, hänelle on tullut sydämen asiaksi puuttua meidän perheen elämään, vaikka välissä on liki 200km. Kuulemma me ei mieheni kanssa enää keskustella asioista ja muutenkin liitto on kuulemma huonossa jamassa. Ja esikoistyttönen jää täysin ilman huolehtijaa ja hellyyttä nyt, kun poika syntyi. Hän on kuulemma "Herralta" saanut nämä asiat tietää. Ja nämä siis laittoi miehen puhelimeen sen jälkeen, kun sai kuulla pojan syntymästä. Sattui vaan käymään niin, ettei tullut syntymäpäivänä mieleen sopia miehen kanssa siitä, kumpi ilmoittaa heille lapsesta ja näinollen laitoin saman viestin kuin oman puolenikin isovanhemmille ja mies oli naputellut oman viestinsä. Samoin nyt, kun ristiäispäivä on sovittu, niin ilmoitin sen heille ja mies oli puhunut asiasta isänsä kanssa puhelimessa. Ja tämä muori pitäisi tässä joku päivä ottaa vielä kestittäväksi tänne meille. :/ eipä ihan hirveesti kiinnosta. Suunnittelin jo, että jättäisin ristäiset kertomatta. Ja jos ei anoppia kuuntele tai sille kertoo mitään itseä koskevaa, niin se kertoo kyläjuoruina kotikunnassaan. ...Että näinkin voi käydä.
 
Voi itku, millaisia anoppeja teille on sattunut :( Itse ap:n tilanteessa ottaisin lapset ja lähtisin lätkimään. Tekisin miehelle selväksi, että haluaisin olla hänen kanssaan, mutta niin kauan kuin anoppi on hänellä ykkössijalla, niin yhteiselosta ei tule mitään.

Tsemppiä mihin tahansa ratkaisuun päädytkin! Mieti kuitenkin, jos jäät tilanteeseen, millaista elämäsi on kymmenen vuoden tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Pystytkö elämään sellaista elämää kuin haluaisit? Pystytkö olemaan katkeroitumatta? Itse en varmasti pystyisi...
 
Anteeksi hieman "ohi aiheen" menevä kirjoitus mutta apua, saako kukaan muokattua tuota otsikkoa kieliopillisesti oikeaksi? :D
 
Takaisin
Top