Minulla oli ennen ensimmäistä keskenmenoa alaselkä noin viikon verran kipeä lähes jatkuvasti. Myös aaltoillut väsymys ja pahoinvointi vähenivät. Pientä tiputtelua taisi olla parina päivänä ennen runsasta vuotoa ja järkyttäviä vatsakramppeja. Raskaustesti näytti negatiivista 2pv ennen kunnon vuotoa (oli haalistunut muutaman päivän ajan). Minulla alkoi keskenmenovuodon yhteydessä kuukautiset ja tosiaan kivut olivat hirveät. Ovuloin tämän jälkeen kierron 14.pv (tein ovulaatiotestejä) ja tulin heti uudelleen raskaaksi. Toisessa raskaudessa oli voimakkaammin pahoinvointia heti alusta ja rinnat kipeytyivät, turposivat, suonet tulivat näkyviin (minulla ei ole kuukautisten aikaan ikinä ollut edes rintojen arkuutta). Väsymyksen sijaan valvoin öitä, mutta ehkä työuupumusoireetkin tähän vaikuttivat. Minua myös on vaivannut jo monta viikkoa huimaus, minkä ajattelin olevan vain normaali raskausoire. Toisaalta huimaus on ollut tosi voimakasta, vaikka verenpaine ja hb-arvot ovat hyvät. Huimaus ei ole loppunut vieläkään. Vaaleanpunainen tiputteluvuoto alkoi 5+4 ja 6+0 tuli kirkkaanpunaista vuotoa oikein hulahtamalla pönttöön. Sitten jatkui rusehtava niukka vuoto usemman päivän ajan. Kipuja ei ollut. Ultrattiin ja raskauden epäiltiin olevan varhaisemmassa vaiheessa, heittoa jopa 2 vko. Vuoto loppui neljäksi päiväksi kokonaan, sitten alkoi taas samanlainen tiputteluvuoto, jonka jälkeen runsas vuoto. Ultrattiin taas ja 7+6 raskauden todettiin menneen kesken, on kyllä siis varmasti jo aiemmin mennyt, mutta käytin nyt noita viikkoja mitä olisi kuulunut olla kuukautisista ja ovulaatioajankohdasta (jos se nyt sitten piti edes paikkansa) laskettuna. Alavatsakivut ovat olleet lieviä, vasta tänään ollut pahempia kipuja ja vuoto jatkuu edelleen runsaana. Myös alaselkä ollut kipeä noin 5pv ajan. Ainakin tuon esimmäisen km perusteella voin sanoa että se on ollut fyysisesti kivuliainta, mitä olen ikinä kokenut. Siksi myös pelottaa, saadaanko nyt kaikki vähemmillä kivuilla ulos, mitä sisälleni on vielä jäänyt. 
Molemmat keskenmenot ovat olleet myös henkisesti raskaimpia kokemuksia elämässäni. Ja surutyö vasta todella alussa ja kesken. Olo on masentunut ja musertunut. 
