Kerro kokemuksesi 1,5 vuoden ikäerosta!

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Momwoc
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
M

Momwoc

Puuhakas puhuja
Marraskuiset 2022
Heippa kaikki äidit, miksei isätkin, joilla lapsia 1,5 vuoden ikäerolla! Meillä 9kk pikkuinen ja toinen tuloillaan marraskuussa, eli ikäeroksi tulee 1v 5kk. Pikaisemmin ilmoitti toinen tulostaan, kuin olisimme odottaneet, joten pienoisen kriisin on vauvauutiset saaneet aikaan. Älkää toki ymmärtäkö väärin, suuri onni ja kiitollisuus raskaudesta päällimmäisenä, jonka jälkeen liuta kysymyksiä ja huoliakin tulevasta. Miten arki tulee sujumaan kahden pienen kanssa? Miten jaksamme? Miten esikoinen (tyttö) suhtautuu sisarukseensa?

Olisi ihanaa kuulla kokemuksia ko. ikäerosta, ja vinkkejä jos niitä tulee mieleen!
Onko jollain muullakin raskausuutinen hieman kuohuttanut alkuun, mutta sitten raskausaika sujunut sen kummemmin murehtimatta? En haluaisi murehtia, vaan nauttia raskaudesta ja olla luottavaisin mielin tulevasta! <3
 
Meillä ikäeroa kakkosella ja kolmosella 1v3kk, eli ei ihan puolitoista vuotta. Mutta voin kertoa että todella kivasti meni heti alusta alkaen, ei ollut mustasukkaisuutta ja tyttö tykkäsi hirveästi auttaa pikkuveljen hoidossa. Tyttö oli alusta asti aika hyvä nukkumaan, niin se että pikkuveli sitten oli toista maata, hieman yllätti. Se kun nukkuu edelleen todella huonosti. Mutta siihen heräilyyn kun tottuu, niin sekään ei mikään ongelma. Sen takia ei enää kamalasti järkyttänyt, kun nelonen ilmoitti tulostaan pillereistä huolimatta kun kolmonen oli 4kk :) Ja ihan kivasti meni hänenkin syntymän jälkeen, vaikka kyllähän sitä vilskettä ja vilinää riittää kun kolme tullu 2v4kk aikana :) Mutta hyvin se menee parin pienen kanssa :) Äkkiä sitä itse sopeutuu tilanteeseen :)
 
Muokattu viimeksi:
Meillä alettiin yrittämään toista raskautta esikoisen ollessa 9-kuinen ja lapsille tuli ikäeroksi 1v 7kk. Esikoinen suhtautui vauvaan alusta asti tosi hienosti, mustasukkaisuutta ei ole ollut missään vaiheessa vaan on vain silitellyt vauvaa. Leluja kantaa pikkuveljelle ja nyt kun velikin alkaa olla jo isompi eikä ihan vauva enää, ovat ruvenneet hienosti leikkimään keskenään. Ihana seurata kun menevät peräkkäin naurun saattelemana. :)
 
Ihanaa kuulla että niin hienosti on mennyt!!! Omakin paniikki alkaa jo pikkuhiljaa olla laskusuunnassa, ja alkaa ajattelemaan että tämähän on oikeastaam varsin mainio juttu :)

Onko teillä joitain vinkkejä, mitä voisi yrittää esikoiselle opettaa ennen vauvan syntymää, että arki hieman helpottaisi? Osasiko esikoinen esim. syödä ja juoda itse? Mitenkä pottailut? Kovin pienihän 1,5 -vuotiaskin vielä on :) <3
 
Meillä ei syöty itse vaikka olisi kyllä osannut. Yllättävän näppärästi kävi esikoisen syöttäminen samalla kun imetti vauvaa. :D Meillä esikoinen oppi vielä aika myöhään kävelemään niin on saanut kantaa ihan urakalla, vaunukoppa toisessa kädessä ja esikoinen sylissä. Näppärästi se menee kun on mentävä. Älä stressaa! Vähän on alkuun opettelemista mutta hyvin se lähtee sujumaan! :)
 
Kiitos rohkaisevista sanoista!! :) Meillä esikoinen nyt 9,5kk ja uskon että lähtee kävelemään ennen 1v. ikää, mutta en todellakaan ole varma onko se kokonaisuuden kannalta hyvä juttu! Sitä olemme myös miettineet, että kauanko miehen kannattaisi olla kotosalla toisen syntymän jälkeen. Esikoisen jälkeen oli 5 viikkoa isyys- ja kesälomia samaan syssyyn, joka oli kyllä ihanaa. Periaatteessa tuntuisi hyvältä ottaa koko isyysloma heti alkuun "käyttöön", mutta meillä muutto edessä kun kakkonen noin 2-3kk vanha (tämäkin hirvittää!) joten silloin olisi kyllä tosi tärkeää että mies voisi olla jonkun viikon töistä pois. Tuntuiko että alussa kahden kanssa olisi pärjännyt yksinään? :/ Tokihan sitä pärjää, kun on pakko, mutta... tässä on nyt jotenkin vaikea laittaa asioita tärkeysjärjestykseen, kun ei yhtään tiedä mitä on luvassa, eikä edes tiedä minkälaista on elämä esikoisen kanssa loppuvuodesta, kun hänkin tässä ehtii kasvaa ja oppia hurjasti uutta ennen sisaruksen saapumista.
 
Meillä silloin kun kolmonen syntyi, niin neiti 1v3kk opetteli jo itse syömään, mutta sotkemistahan se oli. Helpotus oli että käveli jo kunnolla.
Niiden kahden kohdalla mies oli vissiin pari viikkoa kotona. Nelonen kun syntyi, kolmosen ja Nelosen ikäero 1v1kk, oli mies 2 päivää kotona, muutama viikko töitä ja sitten isyysloma ja kyllä se siltikin ihan kivasti sujui kolmen pienen kanssa, vaikka kädet olikin hieman täynnä :)
 
Muokattu viimeksi:
Meillä mies oli kotona 2 viikkoa kun vauva oli syntynyt, sitten olin lasten kanssa kolmisin kahtena viikkona neljä päivää ja selvittiin, näin jälkikäteen se kyllä hämmästyttää edelleen mutta ei ollut vaihtoehtoja. Meillä oli myös muutto kun vauva oli kuukauden ikäinen ja sekin hoitui jotenkin, oli kyllä kaveri muuttoapuna kun minä en olisi siinä mitään voinut vauvan kanssa kantaa.
 
Meillä on pojilla ikäeroa just 1,5 vuotta. Vauva on nyt 5 kk, eikä vielä ole ollut erityisemmin mustasukkaisuutta. Esikoinen oppi nopeasti, että vauvaa ei saa lyödä tai potkia. :D Veikkaisin, että esikoinen ei enää edes muista aikaa ilman vauvaa.

Mies oli 2 viikkoa isyyslomalla. Tärkein apu oli ulkoilu esikoisen kanssa. Mä sain linnottautua imettämään vauvaa. Isyysloman jälkeen mummi kävi monta kertaa viikossa ulkoilemassa esikoisen kanssa. Ilman sitä ulkoilua ei päikkärit välttämättä olis onnistunu, eli se oli tosi tärkeetä. Itse en alkuun oikeen päässyt ulos, kun imetys vei aikaa ja oli epäsäännöllistä. Oli siinä välillä myös sellasia pakkaspäiviä, että ei pystynyt vauvan kaa lähtee ulos.

Parissa kuukaudessa alko löytyy rytmiä päivään. Vauva nukkuu kolmet päikkärit: ekat esikoisen ulkoilun yhteydessä, tokat samaan aikaan esikoisen kanssa ja tarvittaessa kolmannet vielä alkuillasta.

Tärkeimmät neuvot: joku "ulkoiluttamaan" esikoista arkisin useampana aamupäivänä ekoina viikkoina/kuukausina, kodinhoidon rima niin alas kuin mahdollista, esikoiselle vaikka piirrettyjä/youtube-videoita imetysten ajaksi.

Esikoinen syö itse, yleensä mieluummin sormin, vaikka osaisi käyttää ruokailuvälineitäkin. Syön itse yleensä samaan aikaan. Pottailusta ei oo otettu stressiä, ehtii myöhemminkin. Mun on vähän vaikea kovin pitkään tai kovin usein valvoa potalla istumista. Ajateltiin treenailla enemmän tässä kesää kohti.

Keskellä harmainta talvea oli aika kurjia päivä. Pukea kahta kiljuvaa lasta haalareihin... Nyt kun vauva on 5 kk tuntuu jo homma sujuvan! :)
 
Kiitos vastauksista! Aloitin tämän ketjun maaliskuussa, valitettavasti raskaus kuitenkin päättyi keskenmenoon huhtikuun lopulla. Nyt olen plussannut uudelleen eilen, ja toivotaan kovasti että tämä veijari pysyisi nyt matkassa mukana. Ikäeroksi näillä näkymin tulisikin siis alkuperäisen 1v 5kk sijaan 1v 9kk :) Ihanaa kun olette jakaneet tarinoitanne, kyllä pieni ikäero tuntuu tässä vaiheessa aivan ihanalta jutulta! Ja lähipiiristäkin kuullut melkeinpä pelkästään positiivista.
 
Ihmettelen miten tänne kirjoittamani viesti olikin hypännyt ihan toiseen ketjuun.. :D hups. Joten liitän tänne tarkoitetun tekstin tähän..

Meillä ekan ja tokan välillä ikäeroa vuosi ja viikko, ei siinä vielä esikoinenkaan osannut kovin ihmeissään olla pikkusisaruksen syntymästä, kun oli itsekin vasta vuoden :)
Nyt minusta onkin niin jännittävää kun odotan kolmatta lasta ja isommat ovat "jo" 4 ja 5. Kovasti kiinnostaa vauva ja miettivät tulevaisuutta vauvan syntymän jälkeen. Tulee pitkä odotus lapsillekkin, kunnes vauva syntyy :D

Toisaalta mietityttää tämä näinkin "iso" ikäero, mikä nyt tulee tälle kolmannelle ja vanhemmille sisaruksille. Ei varmaan enää juurikaan leikit osu yksiin, kunhan vauva alkaa olla leikki-ikäinen, kun isot siskot sitten jo ovat koululaisia.. hurjaa. Nyt kun on tottunut tyttöjen kanssa että niistä on aina ollut seuraa toisilleen. Niin mitenhän käy nyt tämän kolmosen kanssa, kun leikkikaveria ei ole :D ellei sitten pidä vielä neljäs tehdä perään ;)
 
Meillä on esikoisella ja kakkosella 1v 5kk ikäeroa. Esikoinen on poika ja kakkonen on tyttö. Alettiin yrittää kakkosta kun esikoinen oli 4kk, mutta ei tärpännyt heti. Hyvin meni kahden pienen kanssa alusta asti. Kakkonen joutui opettelemaan muun perheen rytmiin, mutta se sujui hyvin. Kun kakkonenkin täytti 2v. niin arki helpottui entisestään. Pienen ikäeron takia lapsista on toisilleen leikkiseuraa, he ovat kuin paita ja peppu! Nyt odotellaan kolmatta, ja ikäeroa tulee enemmän isompiin lapsiin, mutta saa taas rauhassa keskittyä vauvaan:)
 
Takaisin
Top