Kaverisuhteet

Bella Swan

Moderaattori
Staff member
Administrator
Maalisäidit 2020
Onko lapsella helppo solmia kaverisuhteita?Minkä ikäisenä lapsella on ollut vakituisia kavereita? Missä iässä paras ystävä?

Me ollaan asuttu kolmella paikkakunnalla esikoisen eliniän aikana, eikä niin läheisiä ja pysyviä suhteita ole ehtinyt syntyä muihin, kuin tuttujen ja sukulaisten lapsiin. Nuorempi autistinen lapsi ei halua kavereita samalla tavalla, kun taas 7v tutustuu kaikkiin heti, esim. Hoplopissa. Varmasti taas koulu kun alkaa niin löytää heti lisää kavereita!
 
Tässäpä aihe jota olen viime päivinä stressannut.
Meidän 4-v on sosiaalinen ja ei ujostele vieraitakaan lapsia. Leikkipuistossa helposti hakeutuu muiden lasten seuraan ja selvästi kaipaa sitä muiden lasten seuraan, ainoa lapsi kun perheessämme on.
Olenkin sitten yrittänyt viedä häntä leikkitreffeille, mutta niistä on mulle itselleni tullut aika iso stressi, kun ei koskaan voi tietää miten ne menee. Pari lasta on sellaisia, joiden kanssa leikit yleensä sujuu hyvin, mutta toinen asuu kauempana ja toisen vanhempia en tunne kovin hyvin (päiväkotikaveri), niin en kehtaa olla kokoajan kyselemässä, että voitasko nähdä.
Mutta useimmiten esim naapurin lapsien tai mun hyvän ystävän lapsen kanssa leikit ajautuu helposti riitoihin ja itkuun. Mitä olen koettanut seurailla, niin lapset haluaa yleensä leikkiä eri leikkejä tai toinen on tyytymätön leikin suunnasta ja sitten tulee riitaa ja aikuisten pitää mennä sitä ratkomaan. Ymmärrän, että tottakai riitoja tulee, kun vielä harjoitellaan kaverisuhteita ( ja toki riitoja tulee ihan aikuisillekin), mutta mikä määrä riitoja on normaalia? Olen alkanut miettiä, että onko vika omassa lapsessani, kun tuntuu, että melkein aina jossain vaiheessa leikkiä ajaudutaan riitaan. Onko tämä normaalia 4-5 vuotiaille lapsille?

Päiväkodista tulee pelkkää hyvää. Kuulma kaikki sujuu mainiosti, mikä välillä vähän epäilyttää, että oikeastiko, vai eikö meille vain kerrota kaikkea. Aion ottaa asian kyllä esille seuraavassa VASU keskustelussa. Hyvät vinkit kaveritaitojen kehittämiseen otetaan myös vastaan.

Ja mitään parasta kaveria ei tytöllä vielä ole. Päiväkodissa muutama lapsi, joiden kanssa yleensä leikkii, ja joiden tapaamista odottaa selvästi innolla aina aamullakin päiväkotiin mentäessä.
 
Meillä ei kummankaan lapsen tunnu olevan helppoa solmia ystävyyssuhteita. Esikoisella kävi kai hyvä tuuri kun löysi pian päiväkotiin mentyään ystävän. (Aloitti päiväkodissa vähän ennen kun täytti 4.) Saman ystävän kanssa ovat yhä bestikset (vai bff?) ja ovat nyt menossa neljännelle luokalle. Koulussa on 2-3 muuta kaveria.

Kuopus on toki vielä pieni (3v), mutta keväällä päiväkodissa ei ollut puhettakaan kaverin löytämisestä. Ei myöskään leiki ystäväperheiden lasten kanssa eikä leikkipuistossa jos sattuu olemaan muita lapsia. Kuopus aloitti päiväkodissa viime syksynä. Ryhmää tosin vaihtoi jouluna pienistä isoihin. Tiedä sitten onko tuo ryhmän vaihto ollut ratkaiseva tekijä. Vai onko vaan sen luonteinen, että on vaan vaikeampaa.
 
Meillä on kolmevuotias ja löytää aina seuraa hoplopista, rannalta tms.
On päiväkodissa useampi ystävä joista osa jo vaihtanut vuosi sitten isojen puolelle mutta yhä leikkivät yhdessä jos tapaavat päiväkodin pihalla ja nähdään iltasella tai viikonloppuisin välillä. Myös meidän kavereiden lapset ovat lapselle tärkeitä 🙂 osaa leikkiä niin oman ikäisten kuin isompien kanssa 🙂
 
Takaisin
Top