Kaupassa lattialle itkemään - arkipäivää vai urbaani legenda?

[Vargynja]

Sitkeässä tuntuu olevan käsitys, että taaperot heittäytyy kauppareissulla itkemään karkkihyllyn eteen ja heidät saa kantaa kaupasta ulos huudon säestyksellä. Mutta onko tämä todella kovinkin yleistä? Miten teillä sujuu kauppareissut?

Itse en ole tätä kummankaan lapsen kanssa kokenut. Taitaa lapset olla sen verran vieraskoreita, että itkupotkuraivarit tulee ennemmin kotona ja ihmisten ilmoilla ollaan yleensä nätisti. Kuopuksen on saanut kerran kantaa päiväkodista itkevänä, kun ei olisi halunnut lähteä.

 

[Foreverfever]

Ainostaan 1/4 lapsista tehnyt tätä. Ei väliä onko karkki vai lelu, tai joku hiuspinni niin lattialla tuo tyttö kirkunut jos ei ole haluamaansa saanut. Ja me ei kyllä tällä tyylillä anneta lapselle periksi, ja silti ei mene tuolle (7v) vieläkään jakeluun, vaikka kertaakaan ei ole kikka toiminut. Nykyään ei sentään enää maahan heittäydy, mutta jalkaa polkee ja ääntä lähtee.
Muiden lasten kanssa ei ole tätä ongelmaa ollut, yleensä kerrotaan jo etukäteen saako kaupasta valita jotain vai ei. Lapset kyllä nykyään harvemmin mukana kaupassa kun yleensä tulee netistä tilattua ruuat.

 

[MinnaM]

Meillä kaks aiempaa ei ole tehnyt tuota, olivat taaperoinakin todella kilttejä ja tottelevaisia ja varsinaista tahtoikää ei ollut kummallakaan. Itkupotkuraivarit olleet yleensä kotona ja yhden käden sormilla laskettavissa molemmilla. Yhden kerran esikoinen veti raivarit yhteisellä jumppatunnilla, josta poistuttiin vaivihkaa pukuhuoneeseen, jossa raivokohtaus jatkui tottakai kahta kauheampana. Mutta se on ollut ainut julkinen uhmakohtaus, ja esim. kauppareissut sujui aina hyvin. Mutta tällä kolmannella on sen verran temperamenttia, että hänet voisin nähdäkin tuota tekevän eli katsotaan vuoden-parin päästä, kuinka kävi.

 

[Suski75]

Lapset pääsevät niin harvoin kauppaan mukaan, ettei tuo tule heille edes mieleen. Yleensä kaikki tilataan kotiinkuljetuksena tai noutona, tai käyn kaupassa vietyäni lapset aamulla hoitoon.

 

[Sagaluna]

Meillä tuollainen on ns. arkipäivää Äitinä en anna periksi, vaan hommat hoidetaan mitä tultiin tekemään ja julkisilla paikoilla tahtoa testataan usein, siinä missä päivittäin kotona. Toistaiseksi mikään ei ole vähentynyt siitä huolimatta että tahtoa ei saa läpi, äidistä tulee vain jämäkämpi.

 

[Pikkupikkupikkunen]

Taaperolls on kerran tullu, luultavasti väsymyksen suurentamana, ihan hillitön itkupotkuväsymysraivari, kun ois pitäny lähteä pois hoplopista. Ajateltiin et käydään vielä hetki pyörimässä ja kiipeilemässä ja sit lähdetään kotiin, mut taaperolla iski äkkiväsymys ja piti ihan kantaa pois. Kaupassa ei oo suuremman kiukkuillu ikinä. Jotain pientä välillä.

 

[Bella Swan]

Meillä itkupotkuraivarit on arkea. On ihme jos niiltä säästytään. Kaupassa ei kuitenkaan niitä ole juuri tullut! Mutta missä tahansa muualla sitten tuleekin, kummallakin lapsella.

 

[Lya M.]

Meillä ei ole kumpikaan tehnyt tuota ( enkä ole koskaan nähnyt tuollaista muiltakaan lapsilta.) Eli oma kokemus on, että ihan legendaa.

Kotona ”esiteini” kyllä huutaa ja raivoaa milloin mistäkin, mutta muualla ei.
Pienempi ottaa valitettavasti mallia, ja huutaa joskus minulle, mutta sitten tahtookin äkkiä syliin.

 

[Ginger]

Vanhempi ei koskaan ole tehnyt tuota. Nuorempi kylläkin kerran tai kaksi. Tosin yleisempää on se, että pikkukärryjen kanssa juostaan ympäriinsä ja törmätään johonkin kun ei kuunnella kun sanon, että ei juosta. Sitten saa potkia kainalossa kun kannan pois, koska ei totella. Ei enää mahdu ostoskärryjen penkkiin.

 

[CherryRed]

Mä olen tehnyt tuota pienenä. Äitini on kertonut kauppakeikkoja kun näin on käynyt. Omani on 9kk ja tuntuu että tahtoa riittää jo nyt, että tiedossa on varmaan kans näitä lattiaraivareita

 

[Wendla]

Isommilla kauppareissuilla taapero pysyttelee onneksi ostoskärryjen leikkiauto-osassa sisällä. Lähikaupassa käydessä hällä puolestaan on niin kiire rynniä lasten ostoskärryjen kanssa ympäri kauppaa, että ei siinä oikein edes ehdi mieltänsä pahoittamaan. Eli ainakin tähän mennessä on melko rentoja ollut kauppareissut. Kerran toki meinasi alkaa mättämään suurta herkkuaan eli viinirypäleitä kesken ostostenteon, mutta ei pahastunut edes siitä, että äiti nappasi herkut käsistä. Se oli oikeastaan jopa hieman yllättävää, että ei siitä suuttunut.