Kauhea vauvakuume, mutta...

[nasku]

Nyt on kyllä kiusallinen tilanne! Mielelläni kuulisin muiden kokemuksia ja mielipiteitä.

Ensiksikin, olen 21v ja opiskelen kolmatta vuotta amk:ssa, mieheni 29v. vakituisessa työsuhteessa.
Maaliskuussa sain keskenmenon rv 13. Päätimme keskenmenon jälkeen, että odotamme seuraavaa yritystä ensi vuoden kesään, jotta ehtisin valmistua ennen mahdollisen lapsen syntymistä. Se oli mielestäni hyvä idea, koska kuitenkin enää ensi vuoden jouluun asti koulua ja sitten se olisi pois alta. Keskenmenon lähentäminä päätimme mennä naimisiin ja elokuussa sitten avioiduimme. Koko kesänä en ole edes miettinyt uudelleen yrittämistä kun häiden järjestely ja kesätyöt veivät kaiken ajan ja huomion, mutta häiden jälkeen alkoi hitaasti voimistuva, piinallinen vauvakuume! Ja mikä pahinta, se on iskenyt myös mieheeni. Keskenmenon jälkeen en ole aloittanut pillereitä (koska ne sekoittivat kiertoni kun lopetin ne ja tärppäsi vasta vuoden yrittämisen jälkeen), joten kortsujen kanssa on leikitty. Sen verran ärsyttävää homma se on, että olemme käyttäneet sitä vain "varmoina päivinä" ja muuten ilman.
Nyt sitten pitäisi ensi kesään asti kituuttaa tämän sietämättömän vauvakuumeen kanssa, jotta saisin ammatin ennen lapsen syntymää!(?)

 

[Miramaria]

Vastaan nyt kun kuulostaa niin tutulta! Ihan kuin omasta elämästä olisit kirjoittanut :D

Mulla oli nimittäin pari vuotta sitten melkein täsmälleen samanlainen tilanne kuin sulla nyt: olin aloittamassa kolmannen vuoden yliopisto-opinnot, mies työelämässä ja tarkoituksena oli aloittaa yritys niin, että saan opinnot tehtyä raskausaikana ennen kuin lapsi syntyy. Tulin sitten ensimmäisestä yrityksestä raskaaksi, enkä pahoinvoinnin takia pystynytkään tekemään opintoja loppuun.. Meillä on nyt pieni tyttö ja palailen taas opintojen pariin uudella innolla! Kyllä se opiskelu lapsenkin kanssa onnistuu :)

Pointtina mulla on kliseisesti kai se, että kokemuksestani olen oppinut että aina (koskaan) asiat ei mene juuri suunnitelmien mukaan, joten turha ainakaan pitkittää yrityksen aloittamista. Tai näin meillä :)

 

[nasku]

Kiitos vastauksestasi Miramaria ja onnea pienestä tytöstä teille :)

Tänä viikonloppuna juuri keskustelimme mieheni kanssa, että jätetään ehkäisy kokonaan pois...! :) Yritetään olla "ajattelematta yrittämistä" ja katsotaan kauanko tällä kertaa menee ennen kuin tärppää. Tulimme siihen lopputulokseen, että kyllä ne opinnot ehtii odottaa ja kyllä ne sitten jotenkin järjestyy.. Koulu joustaa loppujen lopuksi paremmin kuin useimmat työpaikat!