Samaa mieltä täälläkin, ei tulisi mieleenkään, että isä olisi jotenkin vähäpätöisempi hoitaja. Ja onhan niitä tapauksia, joissa isä on lapsen ensisijainen hoitaja. Satuitteko muuten katsomaan tällä viikolla tulleen iholla-jakson, missä miehen ex-vaimo ihmetteli, kun hänelle oli synnärillä sanottu, ettei kotiin pääse, ennen kuin hän osaa hoitaa vauvaa, niin ettei sillä ollut merkitystä vaikka mies opetteli hoitamista koko ajan, kun nainen toipui leikkauksesta?
Monien päivien poissaoloissa mielestäni merkityksellisintä on se, missä kehitysvaiheessa lapsi on, ja millainen luonne lapsella yksilöllisesti on, kuinka tiukasti hän on kiinnittynyt mahdollisesti vain yhteen hoitajaan, vai onko useampi eri hoitaja hänelle yhtä tärkeä. Sillä ei ole merkitystä, onko se äiti vai isä, mutta jos hoitaja, johon lapsi on hyvin kiinnittynyt yhtäkkiä lähtee pitkäksi aikaa pois herkässä vaiheessa, se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. Tilannekohtaisia juttuja aina.
