No, minusta ihan hyvin useammankin tunnin. Eihän sillä ole väliä onko se hoitaja juuri äiti vai ei, jos vain pumpattua maitoa tai korviketta on tarjolla, ja hoitaja ottaa vauvan hoidon tosissaan. Lapsi pystyy muodostamaan kiintymyssuhteen n. 3-4 eri ihmiseen. Eli kunhan nyt ei joka päivä eri ihminen ole, vaan sama tuttu hoitaja. Sitten tietenkin jos äiti tai vanhemmat alkavat useinkin olemaan pitkiä aikoja poissa, niin lapsihan muodostaa sen kiintymyssuhteen enemmän tähän hoitajaan kuin vanhempiinsa. Tällöinkin lapsi kyllä pärjää, mutta ehkä olisi mukavampi kuitenkin jos omat vanhemmat olisivat ensisijaisia hoitajia. (Esimerkiksi jenkeissähän taitaa olla ihan yleistä, että ensisijainen kiintymyssuhde muodostuu lastenhoitajaan eikä äitiin, koska siellä ei vain yksinkertaisesti ole minkäänlaisia perhevapaita?)
Kävin itse graduseminaareissa pojan ollessa parin, kolmen ja neljän kuukauden ikäinen. Poika oli silloin mieheni tai äitini kanssa muutaman tunnin, ja ihan hyvin meni. Nyt kun gradu on jo valmis, ei ole ollut oikein mitään miksi olisin ollut poissa, niin voi olla, että poika on jo liikaakin kiinni vain minussa. Voisi olla ehkä ihan hyväkin juttu antaa isälle ja pojalle jossain vaiheessa pari tuntia keskinäistä aikaa. Poika on nyt siis 8kk. Eroahdistuksen merkkejä jossain määrin on ilmassa, joten ehkä äitini (joka asuu kuitenkin sen verran kauempana, ettei ihan koko ajan nähdä) kanssa hoito ei välttämättä jossain vaiheessa onnistuisikaan. Isän kanssa poika kyllä viihtyy hyvin kaksistaan.
