Karvoituksen paikka?

[ssi]

Missä naisen kropassa saa olla karvoja ja missä ei? Itse olen aina arvostanut karvattomuutta, pois lukien hiukset ja kulmakarvat. Mutta nyt, pliis, mä en jaksaisi koko ajan olla poistamassa karvoja, varsinkaan tuolta intiimialueilta, kun se on sellaista nysväämistä. Sen hetken, kun saan aikaa itselleni, haluaisin käyttää sen nykyään muuhun kuin karvanpoistoon... Meillä kuitenkin on kerran viikossa vauvauinti, ja koen, että mun täytyy aina ennen sinne menoa olla täysin ajeltu. Täytyykö?

Saako olla sänki, onko se ällöttävää?
Ja muutenkin, missä niitä karvoja saa olla, vai pitääkö sitä olla aina aivan posliinina nenästä varpaisiin? Miten koette karvoituksen olevan huoliteltu?

Ja kyllä, tiedän että saa olla omaitsensä jne., kenenkään ei täydy muiden takia tietenkään tollaisia asioita tehdä! Mutta haluan nyt vain muiden ajatuksia asiasta.

 

[Katjusha]

Ssi, ei tartte sitä jännittää. Kaikennäköisiä mammoja (ja mummuja) on vauvauinneissa. Itse ajattelen, että omat prioriteettini olivat muualla kuin karvanpoistossa tai kynsien lakkauksessa. Me käytiin pari vuotta uinneissa ja monenlaista näin. Toiset äidit alkoivat jo odottaa seuraavaa yms. että onhan siinä tosiaan monenlaista muutakin menossa elämässä.

 

[Nurinkehrääjä]

Kunhan kainalot ajelee, niin ei muulla väliä.

 

[Enni]

Minä en kiinnitä muiden karvoihin huomiota, no ehkä jos uikkarista roikkuu 15 cm kainalokarvat.. Eikä karvat (omat eikä muiden) ällötä sen enempää kuin vaikka tukka, onhan niillä tarkoitus olla olemassa. Enemmän se häiritsee ja ällöttää, jos jollain on vaikkapa rasvainen tukka tai haisee hielle. Ei ole ollut ulkonäkö ikinä ykkösprioriteetti minulle, joten ei ole muodostunut ongelmaksi tämä karva-asiakaan.

Itelle on ok, jos kainalot on siistit. Kesäisin ajelen kanssaolijoiden vuoksi sääret, kun käytän shortseja. Muita paikkoja en oo ikinä ajellut enkä intiimialueita edes pysty, tai se on vähintään 2 vkoa ilman minkäänlaisia housuja. Ei ole koskaan tullut mieleenkään, että pitäisi olla karvaton/vähäkarvainen. En varmaan ole sellaista mallia saanut. Ei oo kyllä tullut mieleen sekään, että joku saattaisi katsoa minun karvojani.

 

[Ginger]

Itse en ole hirvittävän tarkka karvojen ajelussa. Kainalokarvat pois aina kun olen suihkussa, kulmat nypin muotoonsa. Jalat sheivaan joskus (hyvin vaalea karva) ja intiimialueet siistin useimmiten niin, että jonkin verran karvaa jätän. Aina en jaksa kunnolla, mutta silloinkin varmistan ettei ne nyt ulos esim. uikkareista tule Mielestäni saa olla karvainen ja oma mielipiteeni on, että täysin ajeltu aikuinen nainen on epämiellyttävästi lapsellisen näköinen, siksi en halua kaikkea itseltäkään pois. Sama miehellä, en pidä jos kaikki on intiimialueelta ajeltu. Ainoa karvoitus joka aiheuttaa mussa vastenmielisyyttä on pitkä parta

 

[Motto78]

Aika aikaansa kutakin. Kävin ennen intiimialueen sokeroinnissa säännöllisesti, nykyään siistin puskan saksilla jottei pursuile uikkareista ihan valtoimenaan.

Kainalot ja sääret epiloin kun jaksan, kukaan ei ole tuijotellut mahdollista karvoitusta kylpylässä tai uimahalleissa. Miehen mielestä on myös yhdentekevää olenko karvaton vai karvainen, vaikka muuten ollaankin melko tarkkoja monesta muusta ulkonäköjutusta.

 

[Vargynja]

Mielestäni on ihan hyvä, jos ajelee kainalot eikä uikkareista pursua karvoja. :) En näe syytä miksi pitäisi uimahallissa olla ihan posliinina. Veikkaisin myös että siellä kävijöitä ei siellä suihkussa/pukkarissa pätkääkään kiinnosta millaiset karvoitukset jollain toisella on tai ei ole.

 

[Evelin14]

Mäki oon välillä miettiny että onko kaikki muut ihan posliineja kun ite en oo koskaan intiimialueita ajellu enkä aiokaan ajella. En vois edes kestää ajatusta että rupeisin tuottamaan itelle tuskaa ensin karvanpoiston muodossa ja sitten sen tuskallisen sängen muodossa plus mahdolliset tulehdukset tms. Ei kiitos. Niin helppoa antaa luonnollisen karvoituksen olla, se ei tunnu missään ja on näkösuojanakin omalle intiimialueelle :D Siistin hieman jos on niukat uikkarit, muuten en kajoa.
Sääret ajan aina kun jaksan, ahkerammin kesällä. En jaksa ottaa stressiä siitä näkyykö jo vähän karvaa kun muuten pitäs olla kokoajan ajamassa. Kainalot sheivaan kans aina kun muistan. Pikku viiksihaivenet sheivasin kans aikoinaan ja nyt en jaksa siihenkään kierteeseen lähteä. Olkoon miniviikset jos haluaa olla. Monella naisella on eikä ne oikeesti edes näy ellei kyylää lähietäisyydeltä.

 

[Tips]

Ihan sama mitä muilla kasvaa ja missä.

Itse joskus teininä leikkasin alapään karvoitusta saksilla vähän lyhyemmäksi. Siitä tuli sitten hyvin karkeaa niin että itseäni (ja poikaystävää tietyissä tilanteissa) ihan sattui. Pitkään kärvistelin ja lopulta kyllästyin ja vedin posliiniksi. Yli 10 vuotta sheivasin kaikki pois. Ekan lapsen jälkeen annoin karvojen kasvaa mutta yhtä karkeaa oli edelleen, joten jatkoin sheivaamista ihan oman mukavuuteni takia. Sääriä en jatkuvasti ajele, kerran viikkoon ehkä, muu kroppa yleensä suihkun yhteydessä parin kolmen päivän välein. On mukavampaa kun ei karvat pistele eikä siinä kauaa mene. En ole jaksanut perehtyä erilaisiin menetelmiin, sheivaus on toiminut nyt lähes 20 vuotta.

Kulmat nypin ehkä kerran kuussa, on niin hentoa haiventa ettei paljoa näy tai kasva.