Moikka!
Meillä tuo on vasta täysin edessä päin, kun vauva syntyy syksyllä. Siis nytkin kyllä puhutaan miehen kanssa kolmea kieltä päivittäin, mutta on vähän eri juttu :)
Olen ottanut todella paljon selvää näistä kieliasioista ja kielen oppimisesta. Jos on lisää vinkkejä, niin mielelläni otan vastaan. Meillä käytössä miehen kanssa pääosin englanti, minulla tietysti suomi ja miehellä hänen oma kielensä (ei Eurooppalainen).
Tässä on joitain linkkejä mitä olen itse lukenut:
Erittäin hyvä blogi monikielisen perheen äidiltä
http://peda.net/veraja/kulkuri/maailmalla/soile
http://www.tampere.fi/material/attachments/m/5pzBlJJ9w/Monikielinen_perhe.pdf
http://www.kookas.fi/articles/read/6212
https://www.perheaikaa.fi/lapsi-perheessa/jutut/vanhemmuus/kuinka-tukea-lapsen-kaksikielisyytta/
Tämä e-kirja kiinnostaa, mutta en ole vielä itse lukenut
http://be-bilingual.net/
Näitäkään kirjoja en ole saanut lainattua. Mutta kovasti kiinnostavat.
Growing up with two languages", kirj. Una Cunningham-Andersson ja Staffan Andersson
Kotimaana suomen kieli (Toim. Maila Eichhorn ja Anne Helttunen)
Lukemani perusteella olen ymmärtänyt, että tärkeintä tuossa vauvavaiheessa on puhua ja paljon. Näin lapsi oppii kuulemaan kaikki kielelle ominaiset äänteet ja hänen herkyytensä niiden erottamiseet muodostuu juuri tuossa vaiheessa, ensimmäisten kuukauksien aikana. Varsinkin vähemmistökielen puhuminen on äärimmäisen tärkeää heti alusta.
Periaatteessa syntymässä lapsen valmius oppia mitä tahansa maailman kieltä on suuri. Puolenvuoden aikana hän oppii erottamaan selkeästi kuulemiensa kielten eri äänteet. Hänen aivonsa herkistyvät näille äänteille ja vastaavasti muiden äänteiden ymmärrys huononee lapsen kasvaessa.
Muutenkin monikielisen lapsen kielenoppiminnen on hyvin samankaltaista kuin yksikielisenkin. Hän käy läpi samat vaiheet ja saman ikäisenä. Tärkeintä on, että lapsi oppii ymmärtämään, että on olemassa useampi eri kieli, eikä sotke niitä keskenään enää kolmen-neljän vuoden ikäisenä. On myös tärkeää, että lapsi pystyy ilmasemaan itseään hyvin edes yhdellä kielellä (eli kasva puolikielisyyteen). Kuinka hyvä kielitaito kullakin kielellä saavutaan riippuu vanhempien aktiivisuudesta, mahdollisuudesta oleskella vähemmistökielen maassa sekä vähemmistökielen kontakteista asuinpaikassa ja lapsen motivaatiosta sekä hänen kielellisestä kyvyistään.
Eli olen ymmärtänyt, että asiassa on paljon tekijöitä ja vanhemmat voivat vain tehdä parhaansa. Minusta on aivan selvää että puhun lapseni kanssa vain suomea. Tällä hetkellä asumme Suomessa, mutta aluksi otin todella paljon selvää miten itse kasvattaisin suomenkielisen lapsen ulkomailla, sillä tämä tilanne oli ensin vaihtoehtona. Nyt on sitten mieheni vastuulla opettaa omaa kieltään lapselle täällä Suomessa.
