Käynnistettävät synnytykset

E

Esteri87

Jostain jotain jo tietävä
Hei! Onkos täällä muita jo käynnistys päätöksen saaneita? Jännittääkö? Mistä syystä päätös tuli ja mille viikoille?
Mulle siis tehtiin käynnistys päätös (NKL) kahden lääkärin päätöksen jälkeen vauvan kasvusta johtuen. Eli potra poju olisi tulossa, kasvaa käyrillään mutta hirmu nopsaa, +2:lla.. Tällä hetkellä kliininen painoarvio 3,8kg ja ultralla 4,0kg. Miettivät aluksi sektiota mutta mulle se on pahin painajainen... Sanoin etten missään nimessä halua. Jännä homma tuo, mulla ei kuitenkaan sitä rd:tä ole, sokerit on testattu, eli ei mitään ole periaatteessa vauvan kasvun takana. Itsekin ole normaali kokoinen ja painoinen, samoin mies. Pitkiä ollaan, muttei mitään jättiläisiä :) Käynnistys olisi vauvan ollessa viikoilla 37+6. Miettivät jo aikasemmin mutta luojan kiitos eivät sitä tee.Olisivat joutuneet tekemään lapsivesi punktion keuhkojen kypsyyden takia, mutta noilla viikoilla ei kuulemma tarvitse kun keuhkojen pitäisi olla jo kypsät... Harmittaa, olisin halunnut sen luomu synnytyksen, mutta ilmeisesti tää on mun kohtalo että kaikki synnytykset käynnistetään... (edellinen käynnistys raskausmyrkytyksen ja hepatogestoosin takia). Outoa vaan sinäänsä että oon ite käsittänyt että pelkän vauvan koon takia synnytystä ei käynnistetä, ja niin lukee mun saamissa käynnistys papereissakin. Siltikin lääkärit sanoivat että tällä kertaa päätös on tehtävä vauvan koon takia. Näin näissä papereissa lukee: "Epäily sikiön suuresta koosta eli makrosomiasta ei ole sellaisenaan yksin käynnistyksen syy. Vaikka sikiö olisikin iso, itsestään käynnistynyt synnytys on toivottavaa."
 
Nyt meille tippui tänään postilaatikosta lappu mammapolille. Ensi viikon tiistaille. Kuvaavat lantion ja katsovat vauvan kokoa suhteessa mun lantioon ja tekevät päätöksen . . . 

Esikoinen käynnistettiin. Ihan hyvä mieli synnytyksestä jäi, mutta en vain tahtoisi
enää kokea käynnistystä . . .  Sen verran hurjaa touhua . . 
 
Millanen sun esikoisen synnytys oli? Mulla meni esikon kanssa kaikki tosi hyvin, kalvot vaan puhkastiin kun kohdun suu oli sen verta kypsä. Onko sulle tehty mitään painoarviota vielä vauvasta tai miltä susta itestä tuntuu että onko vauva minkä kokonen?
Mua jännittää jotenkin aivan kamalasti toi synnytys, jotenkin vaan outo tunne.. En tiiä miks..Kun toi eka synnytys oli oikeesti tosi hyvä, mutta toisaalta mä oon kuullu myös aika paljon erilaisia käynnistys tarinoita niin siks ehkä hirvittää... 
 
Mulla kans käynnistettiin esikoisesta. Menin viikkoa ennen jo käynnistykseen, mutta se ei johtanut synnytykseen vaan seuraavan viikoon lähes jatkuvaan supisteluun. Vielä kun menin uudelleen synnärille tehostettiin supistuksia tipalla, mutta sitten vaan kävi niin että vauva oli väärässä tarjonnassa ja kohtu sano sopimuksen irti (ei jaksanut supistella), joten jouduin sektioon.

Ensi viikolla mulla on synnytystapa-arvio juuri tuon sektion vuoksi, ja toki rd vaikuttaa myös päätökseen (tosin sokereissa ei ole ollut mitään häikkää sitten testin, jossa siinäkin yksi arvo oli rajalla). Mulla on sellainen kutku ettei siltä mitään erikoista tule esille, ja mennään normaalin kaavan mukaan, jollein sitten tapahdu synnytyksen aikana mitään ennalta-arvaamatonta.

Itseäni henkilökohtaisesti ei käynnistäminen pelota vaan se jos olen huonossa hapessa synnytyksen alkaessa esim. pitkään jatkuneiden supistusten ja huonovointisuuden vuoksi, ja sitten päädyttäisiin sektioon odottelun jälkeen. En osaa sanoa onko käynnistäminen AIVAN "kamalaa" vai mitä koska en ole kokenut ns.luonnollista synnytyksen käynnistymistä "normaalilla" tavalla.
 
no mä voin tähän skriivata pieni muotoisen synnytys tarinan:


Mulla oli suunniteltu käynnistys 41+1. 
Mutta edellisen yön supisteli jonkun aikaa ja suoli tyhjeni; pehmitti paikat ja paikat aukesi 2cm.


Eli maanantaina 5.7 menin aamusta mammapolille sovitusti ja he aloittivat käynnistyksen. Mulle laitettiin pallong JOKA OLI AIVAN HIRVEÄ !
Mä vuosin verta mielettömästi, kun se laitettiin ja samantien alkoi supistukset 3 min välein. Supistukset tuli säännöllisesti ja oli aivan helvetin kipeitä. Meinasin pyörtyä kun siinä lääkärin penkiltä nousin. .. . No  mut laitettiin sitten käyrille makaamaan ja makoilin sielä joku tunnin verta ja sain  mehua, etten aiva pökrää . . . 
Sitten mulle sanottiin, että mene kotiin ja tule takaisin jos menee vedet tai kipu on niin kovaa, että et enään kestä olla kotona.
Siinä kohtaa mietin, mitä  ihmettä; voiko kivut olla kovempia? En meinaa kestää nytkään.
No siitä sitten kävelin  prena osastolle kun miehen serkku oli siellä. Menin häntä moikkaamaan ja odottelin, että mies pääsee töistä, niin hakee mut samalla....
En pystynyt istua, en seistä ja en mitään. Mun teki mieli vain itkeä.


Onneksi mies tuli pian ja päästiin kotiin. Kotona menin samantien kuumaan suihkuun; josko olo helpottaisi. Vaan ei. . .
Kipu oli aikamoista . . .  Vei voimat ihan totaalisesti . . 

Noh, sitten koitin käydä koneella ja katsoa tv:tä; salkkari fani kun oon!
Yritin väen vängällä kattoa kesä uusintoja.
Mies hoki koko ajan, että lähetään sairaalaan, saa kipulääkettä jne. Ja äiti soitteli joka  välissä; mikä tilanne . . . 

Kello oli varmaan jotain kuus kun  sanoin miehelle, että nyt  pakko päästä kävelemään. No  lähdettiin ulos lenkille ja otin koirat mukaan . OLo helpottui hetkeksi aikaa; mutta kauaa en edes jaksanut kävellä.
No sitten lähdettiin vihdoin sairaalalle. Kätilö tutki ja sanoi, että edelleen sama 2cm auki ja olin turhaan kärsinyt 4tuntia säännöllisiä supistuksia ! Ajattelin, että tätäkö tämä on  ? 
Mutta sitten kätilö sanoi, että pallong lähteny irti ja on emättimen suulla, eikä kohdun suulla;  jonka vuoksi vuosin niin paljon verta ja supistukset turhia.  Pallong otettiin pois ja meidän piti jäädä odottelemaan  vielä hetkeksi aikaa, ettää miten suppareiden käy.
Tunti odoteltiin ja supistuksia tuli enään vartin välein. Sain kipu piikin.
Piikki oli sen verta vahva, että sen jälkeen piti taas odotella aulassa tunti. Kaikki oli ok ja tunnin aikana tuli yksi supistus. Päästiiin kotiin. Tai, no multa kysyttiin, haluanko kotiin vai jäänkö yöksi. Halusin kotiin.

Seuraavana aamuna. 6.7 piti olla synnärillä klo 8.00.
Ja aloitettiin pillereilllä käynnistys. . .  Sain neljä puoliskaa kolmen tunnin välein. 
Illalla ennen nukkumaan  menoa, supparit oli aika tuntuvia  mutta epäsäännöllisiä. Mutta sain kipu piikin yöksi; olin ihan kun olisin ollu kännissä. Kivut vei pois, mutta aina suppariin heräsin . . . 
Vauvan sydänäänet laski niiin roimasti, että lääkärit miettivät voiko käynnistystä jatkaa enään; mutta päättivät kuitenkin, että voi. . .  
No 7.7 sain aamulla yhden kokonaisen pillerin.
Makoilin käyrillä ja muutama hassu suppari piirtyi.
Sain toisen kokonaisen pillerin ja sitten makoilin käyrillä. Yhtäkkiä tuli tunne, että pakko päästä vessaan ! Ja sattuu niin paljon, ettei voi olla paikoillaan . . . 

Soitin kelloa ja kätilö tuli paikalle. Otti mut pois käyriltä ja päästi vessaan. Sitten kun olin vessasta tullut, ilmoitti, että ei tutki mua kun pian vaihtuu vuoro, että ilta kätilö saa tutkia.
No en sanonut siihen mitään. .. samapa kai tuo ? 
No ei mennyt kun muutama minuutti kun soitin kelloa uudestaan ja sanoin, että en kestä enään; haluan lääkettä jolla saan kivut pois, supistuksia tuli  kahden minuutin välein . Kello oli 13.00.
Kätilö sanoi, että ei anna lääkettä, kun ei ole tutkinut mua ja vuoronvaihto menossa. Käskettiin odottaa . . .
No menin kuumaan suihkuun, en oystynyt olemaan paikoillani. Suihkukin oli tuskaa.
(jälkeen päin kuulin, että vedet ilmeisesti menneet vessassa. ) 
Puin päälleni ja olin taas ihan hikinen. . Olo oli tuskaa. Soitin taas kelloa; muistan kun mietin mielessäni, että pyydän anteeksi että koko ajan soittelen kelloa, mutta en kerta kaikkiaan kestä enään!
No onneksi iltakätilö tuli huoneeseen. Kätilö oli sama joka oli mut tiistaina ottanut vastaan osastolle.
Sanoi, että puhisen jo ihan mukavasti
Sitten kätilö käski mennä selälleen makaamaan kunhan supistukset antaa hetkeksi periksi. Totesi, että 5cm auki ja saliin.
Salista kätilöt soittivat miehelleni, että tulla töistä; mut siirretty saliin. 
Mies tuli onneksi nopeaa....
Salissa olo aika on mulla ihan pimennossa....
Mutta muistan kun kivunlievitys toivomuksia kysyttiin, sanoin, että epiduraali ja kaikki mahdollinen. No jouduttiin odottamaan anestesia lääkäriä liian kauan ja epiduraali heikensi vain pojan sydänäänet. Muistan kuinka mua pyöriteltiin siinä sängyllä; jotta pojan sydänäänet paranisivat . . . sain toisen annoksen melkein heti perään epiduraalia; mutta turhaan.
KAlvot puhkaistiin jossain vaiheessa ja lapsivettä ei ollut ollenkaan. Se olikin mysteeri, että oliko vedet menneet silloin suihkussa . . . 


Ilokaasua hengittelin, mutta ei siitä hyötyä ollut . .. 
Jossain vaiheessa muistan kun kyselivät, tunnenko ponnistamisen tarvetta; en !
Tunsin vain kipua. ja ponnistin aina kun supistus tuli, punnasin kipua pois. 
Kaikki meni liian nopeaa . . . 
kello oli 15.38 kun poika oli maailmassa. 
Synnytys kesti siis vain  2h 38min. 
Väliliha leikattiin ja imukuppia käytettiin; niistä ei jäänyt huonoa 
muistoa; ajattelin koko ajan, että aivan sama, repikää mut vaikka kappaleiksi; mutta antakaa mun poikani jo mun sylliin! 
Istukka tuli onneksi heti perään itsestään. ja kaikki oli ok.  . . 

Muistan kun kätilö esitteli meille istukan . ..

Käynnistetty synnytys oli rankka ja raju ja ennen kaikkea nopea; mutta tuskin koskaa synnytys ihan piis of keik - juttu !

Haluaisin vain, että saisin kokea luonnollisen synnytyksen käynnistymisen . . . 


 
Jenni: Kuulostaa tuskalliselta toi sun esikoisen synnytys, mua pelottaa eniten toi että jos se kestää monta päivää se käynnistyminen.. Tai se että mut laitetaan kotiin siinä välissä ja jotain kamalaa tapahtuu.. Huh.
Tota pallongia mä en kyllä halua, luotan kyllä naistenklinikan lääkäreihin mutta en luota siihen että huomaisin itse että se on vaikka just väärin tuolla alhaalla..
Annel: Toi että joutuisi sektioon koko viikon supisteluiden jälkeen ei myöskään ole kiva ajatuksena..Mua pelottaa sektio yli kaiken, mulla ei olisi edes aikaa siihen! Ja en haluaisi olla kovin kipeänä. Kuulemma sekin on yksilöllistä, jotkut on kipeitä jotkut ei.. Äitini sanoi että hänen yksi sektio oli järkyttävän kipeä, mutta ei se kaikilla oo... Voi kun tää nyt syntyisi itsestään.
 
ja jos valita saa, en suosittele kenellekään pallongia ! 
Enkä koskaan suostu, että mulle sitä enään laitetaan  . . .
 mutta tiedän tapauksen ;
laitettiin pallongi ja muutama tunti niin  vauva syntyi . . . 
että tämäkin kuten kaikki yksilöllistä. Mulle se ei vain sopinut. . . 

Sillä ne sitä pallongia yrittää, että ei tarvisi niin paljon lääkkeellisesti
käynnistää. Uskoisin ? 
 
Täällä käynnistetään synnytys jos ei poika päätä maailmaan tulla ennen LA:ta. Yli ei anneta mennä. Kontrolliaika 11.7 jossa arvioidaan tilanne LA 15.7. Saas nähdä mitä tuleman pitää,tilanteen mukaan edetään. Tänään polilla kerrottiin tarkasti miten käynnistys tapahtuu yms.  Hyvillä mielillä odotellaan. 
 
Jenni90 Kauheelta kuulostaa tuo käynnistäminen. Mun pitää huomenna mennä arviointiin että pitääkö käynnistää tai leikata. Toivon ettei tarvis. Sais vauva nyt alkaa kääntyyn...

Mulla oli niin helppo ja kivuton esikoisen synnytys etten toivos monen päivän käynnistelyä.
 
käynnistys on aina käynnistys . . . 
Vaikka sen kuinka tarkasti kertois mitä tuleman pitää; ei 
se vaan koskaan niiin mene. 

Mulle hoitava kätilö silloin sanoi, että nämä käynnistetyt
synnytykset tapaa olla rajumpia kuin taas luomusti alkaneet.

Näin jälkeen päin ymmärrän sen.

Synnytyksen jälkeen olin niin sekaisin, että en tajunnut kuinka
raju kokemus se olikaan oikeasti. 

Viltsu;  pidän todellakin sulle peukkuja ettei käynnistämään tarvisi ruveta 
 
piti vielä sanoa, että mulla siinä käynnistyksessä pojan sydänäänet meni niin alas,
että yhdessä välissä salissa oli 4 lääkäriä pyörimässä ympyrää ja sörkkimässä
sinne ja tänne . . . 

Ja sen muista niin elävästi kun sain vihdoin rakkaan lapseni syliini, 
niin yksi mies lääkäri juoksi ovesta sisälle ja melkein huusin 
" täältäkö leikkaus saliin hätä sektioon"
Siinä vaiheessa nostin pääni, että TÄH!
Oliko tilanne oikeasti ollut niin vakava . . . 
Mutta loppu hyvin ja kaikki hyvin ja poika on maailmassa <3
 
Jenni: Oliko sulla ihan "ns. nollatilanteesta käynnistys" vai oliko jo paikat auki yhtään?
Kun mullahan tosiaan oli ykkösen kanssa kalvojen puhkasu ja oxitosiini tippa, ja fiilikset jäi tosi hyväksi sillon..
Tällä hetkellä ulkosuu auki, pituus 2cm (eli lyhentynytkin on), ja osittain pehmennyt. Tai siis 10päivä oli toi tilanne, nyt supistellu niin kipeesti että varmaan tehnyt osittain jotain ees sinne!! Olin tänään neuvolassa mutten kehdannut kysästä tilannetta.

Mira88: Saako udella käynnistyksen syytä?
 
Onhan se käynnistys rankempi jos paikat ei oo pehmentyny ja muutenki kaikki tapahtuu tosi nopsaa lääkityksellä. Jos paikat pehmentyny niinku mulla niin pelkkä kalvojen puhkaiseminen voi riittää,eikä välttämättä synnytys niin raju. Mutta mulle pääasia että vauva saadaan turvallisesti ulos,tavalla tai toisella. Ei mitään voi koskaan etukäteen suunnitella.

Esteri87 : Insuliinin käytön vuoksi sekä se ettei mun tarvi kärsiä selkäkivuista yliaikaa.
 
Niin - käynnistetty synnytys on aina käynnistetty... Ja kyllä siihen varmasti on paljon hyviä syitä, miksi käynnistämistä halutaan välttää viimeiseen asti. Tosiaan, kun niin lyhyessä ajassa tapahtuu normaalisti viikkojen aikana tapahtuneita asioita niin onhan se väkisinkin aika rajua.

Mullahan synnytys käynnistettiin rv 42+0 täysin epäkypsästä tilanteesta ja vauva syntyi 42+2. Ei jäänyt mitään traumoja (en olisi uudestaan raskaana, jos olisi jäänyt :)), mutta kyllä ne on aikamoisia mömmöjä mitä tohon hommaan käytetään... :( Ja ei se prosessi mitenkään mukavaa ollut. Synnytys oli lopulta ihan "tavallinen"- kesto säännöllisistä supistuksista 14 tuntia. Ja se 14 tuntia tuntui paljon paremmalta (joo, tietty KIVULIAAMMALTA!!!!!) kun tuo itse käynnistäminen. Sain 5 cytotecia kohdunsuulle, kun 6 on maksimi mitä annetaan. Lisäksi kalvot puhkaistiin ja laitettiin oksitosiinitippa.

Mutta tosiaan - en olisi nyt tässä tilanteessa jos olisi ollut ylitsepääsemättömän kamalaa. Eli jos käynnistykseen joudutte, kyllä sen kestää. :) Tietenkin toivottavaa, että paikat olisi pehmenneet ja kohdunsuu senverran auki että kalvojen puhkaiseminen riittäisi. Ettei tarttis noita cytoteceja...

Kysyin kätilöltä, että onko käynnistetty synnytys jotenkin kivuliaampi kuin luonnollisesti käynnistynyt. Hän vastasi, että ei - mutta se kipu alkaa yleensä suoraan tosi rajuna kun luonnollisesti käynnistyneessä synnytyksessä yleensä siihen kipuun on aikaa "totutella". Ja tämä täysin omakohtainen kokemus, mutta mulla toipuminen vei aika kauan... Tietenkin voi johtua mistä vaan, mutta uskon, että tuo käynnistely oli aika kuluttavaa... :(

Toivotaan, että kaikilla käynnistyisi synnytykset itsestään ja jos ei - niin vauvojen takiahan me kestetään mitä vaan. <3
 
Shakirahan se sanoi ! 
Ei se sen enempää satu; mutta ero onkin siinä miten se kipu alkaa. 
Käynnistyksessä yleensä se alkaa kun salama kirkkaalta taivaalta ja
het täysillä. . Kun taas luomusti pikku hiljaa; poikkeuksiakin on !

ja mulla oli paikat kypsyneet ja auki 2cm; silti
kaikki niin rajua....


mutta ei näitä voi verrata. Niin monta eri kokemusta kun on synnyttäjääkin.
Jokaisella meistä erilainen kipu kynnyskin . . 

 
Voi että.. Mä jotenkin aattelin että jos ois kypsät paikat niin pääsis sitten helpommalla, mut ei kai se aina niinkään mene sitten :'(
 
Joo ei mennyt ainakaan mun kohdallani;
mutta  mä olen vain yksi muiden joukossa.
Kannattaa  mennä avoimin mielin. 
Kyllä kaikki hyvin menee. 
 
Mulla esikoinen käynistettiin viikkoa ennen laskettuaikaa ja nyt oottelen rv37+1 soittoa sairaalasta milloin ottaisivat vastaan ja alettais miettiin käynistystä. Edellinen käynistettiin pitkään kestäneiden supistusten ja todella kovien liitospaikkakipujen vuoksi jotka nyt taas on kiusana. kaks ensimmäistä lähti käyntiin itestään,mutta potku ei riittäny sairaalassa tarpeeki,niin tipalla sit lisää potkuu annettiin suppareihin. Saa nähä alkavatko vielä tätä käynistään....En ole viikkoon oikeestaan nukkunu ja nukkumaanmeno/maatemeno pelottaa kipujen vuoksi. Ylös nouseminen tuottaa sen verran kauheen tuskan aina ettei sitä haluu tieten tahtoen kokea.Pelottaa yöllä nousta sängystä ylös,mut pakko jos ei haluu laskee alleen....Ja nyt uutena oireena jota ei ole ikinä ennen ootuksissa ollut on jalkojen puutuminen.Selkä on tosi huonossa kunnossa,ku on välilevynrappeutuma parissakohtaa ja ennen raskautta epäilivät jo,että pullistumaaki varmaan on jo.Saa nähä vaikuttaako nämä käynistyspäätökseen.
 
Mulla on myös selässä nikamavälien mataloitumista, sekä parantunut välilevynpullistuma mutta ne ei ainakaan täällä vaikuttaneet käynnistykseen. Mulla käynnistettiin ihan vain koska lasketusta ajasta vierähti 2vko ja 2pv. Epiduraalin laittoon se hieman vaikutti, mun ois ollut hyvä siinä muistaa minkä nikamien välissä pullistuma oli, mutten muistanut...onneksi se meni hyvin kuitenkin.

Devilangel, tsemppiä sulle tulevaan!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top