Olen tuosta vähän eri mieltä, että tupakoinnin lopettamista voisi verrata karkkilakkoon tai jumppakuuriin, koska tupakointiin liittyy niin monia koukuttavia tekijöitä. On tietysti nikotiini ja siitä vieroittumisesta seuraavat fyysiset vieroitusoireet, mutta sen lisäksi tupakointiin liittyy usein hyvin voimakkaita sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä tekijöitä. Monelle työpaikan tupakkatauko saattaa olla päivän mieluisin sosiaalinen tilanne ja saattaa olla että koko kaveripiiri ja puolisokin polttavat. Silloin lopettaminen ei mielestäni todellakaan ole yhtä yksinkertainen asia kuin karkkilakko vaan saattaa vaatia jopa sosiaalisten suhteiden uudelleenjärjestelyä. En ollenkaan hyväksy tupakointia raskausaikana enkä ole itse polttanut, en ikinä ole edes kokeillut, mutta tuo vertaus tuntui ehkä vähän kevyeltä. Helppoa ei lopettaminen ole, mutta Suomessa olisi ehkä vielä vähän tehtävää siinä, miten tulevia äitejä tuetaan asian kanssa.
Aiheesta tupakointi raskausaikana tuli joskus brittiläinen ohjelma (muistaakseni siellä odottajista tupakoi vielä isompi prosentti kuin Suomessa), jossa toteutettiin kampanjaa, jossa äitejä (ja usein myös puolisoita, jos suinkin vain hommaan suostuivat lähtemään) tuettiin lopettamaan tupakointi raskausaikana ja siinä ei kyllä todella kaunisteltu asiaa tai lätisty lopettamisen stressin haitallisuudesta. Päinvastoin, todettiin aina että jokainen savuton päivä on sikiölle tärkeä ja hyväksi ja tupakointi on sikiölle myrkkyä. Lisäksi näytettiin mm. videoita, joissa ultraäänitutkimuksessa sikiö kärsi hapenpuutteesta äidin tupakoitua ennen tutkimusta ja muuta vastaavaa. Äideillä oli säännöllisesti tapaamisia tukihenkilön kanssa. Jos äiti oli retkahtanut polttamaan, yritettiin tukea lopettamaan uudelleen. Muistaakseni kampanjalla saavutettiin tosi hyviä tuloksia, olisi varmaan paikallaan joku tuollainen Suomessakin, jos polttavien odottajien prosenttimäärää halutaan vähäisemmäksi.