Meillä on punktio takanapäin Tilkassa. Me tosiaan ollaan tällä polulla perinnöllisen sairauden poissulkemiseksi, eikä ole varsinaista lapsettomuustaustaa, joten tuntuu että meidän polku on niin paljon kevyempi psyykkisesti ainakin vielä tässä vaiheessa, kun ei ole taustalla pitkää yrittämistä ja menetyksiä. Tietysti yritän olla realistinen ja muistaa, että on epätodennäköistä että meilläkään kerrasta päästään maaliin saakka.
Jännitin punktiota sen verran, että otin vastaan rauhoittavan lääkkeen etukäteen, mutta kaikki meni tosi hyvin loppuen lopuksi. Se suonensisäinen lääke humahti mulla niin hyvin päähän, että olisin voinut hengata siinä pisteltävänä vaikka kuinka kauan. Lääkäri oli tosi kiva ja jutteli mun ja puolison kanssa niitä näitä koko sen ajan samalla kun hoiti asiaansa. Mulla on nyt korkea hyperin riski ja sanottiin, että pitää juoda 3-4 litraa päivässä ja ei saisi treenata kahteen viikkoon. Vointi on kuitenkin verrattaen hyvä, eli eiköhän se tästä. Viikon päästä saadaan tietää kuinka monta alkiota on kehittynyt blastoksi ja on saatu näytteet otettua.
Mua on auttanut tosi paljon monessa kohtaa lukea muiden kokemuksia lääkkeistä, punktiosta jne, kiitos siitä! 
Ikinä ei tajua kysyä kaikkea lääkäriltä tai hoitajilta ja tietämättömyys on stressaavaa.
