isyydentunnustus..?

Keskustelun 'Mitä mielessä? Aihe on vapaa' aloitti mmeaa, 25 touko 2010.

Vaihda nimimerkki! | Näin pääset alkuun/apua! | Top 100
  1. mmeaa Vieras

    Elikkäs, lapsen la on 16.7 ja olemme nykyisen mieheni kanssa keskustelleet isyysasioista.
    Mies ei siis ole pojan biologinen isä, mutta mukana melkein alusta asti, joten on nyt puhunut että haluaisi ottaa pojan virallisesti omaksi pojakseen. Ihan huomiona, että biologinen isä ei ole halukas millään tavalla myöntämään isyyttään, eikä olla kyseisen henkilön kanssa oltu tekemisissä raskauden ilmitulon jälkeen. Herra näki paremmaksi vaihtoehdoksi ottaa hatkat, kun kantaa vastuunsa.
    Nyt mietimme vain että miten se toteutetaan? Onko se sitten vain kun lastenvalvoja tavataan että mies sanoo olevansa pojan isä? Ilman että vaadittaisiin mitään testejä? Vai pitääkö se sitten jotain muuta kautta hakea?
    Joo tiedän, että tästäkin saan osakseni vittuilua kun täältä kyselen, mutta ajattelin vain jos olisi muita jotka ovat samassa tilanteessa olleet ja osaisivat kertoa miten homma menee.

    Kiitos kuitenkin jos joku edes viitsii jonkinlaista neuvoa antaa.
  2. Piutse Peruskäyttäjä

    en tiedä asiasta, mutta muistelisin kuulleeni, että jos menette naimisiin ennen lapsen tuloa niin isyyttä ei tarvitse mitenkään todentaa. Et aviopuoliso on automaattisesti isä.
    Viisaampi korjannee jos olen väärässä [:)]
  3. Pääskynen Tuttu foorumilla

    Pakko nyt kyllä sanoa miten hienoa mieheltäsi. Mikä onni onnettomuudessa tulevalle lapselle, että vaikka biologinen isä ei ollut kiinnostunut niin joku toinen ihan oikeasti haluaa tämän pienen omakseen. Joskus elämä järjestyy kyllä aika hienosti, täytyy sanoa. Hieno mies :)

    Mutta siis eikö tuo isyyden tunnustaminen ole ihan vain isän sanan varassa? Siis että sitä ei mitenkään ruveta varmistamaan millään verikokeilla. Eli eihän teidän tarvitse kenellekään kertoa lapsen biologisesta isästä. Ei kenelläkään ole siihen mitään sanomista, jos joku mies haluaa olla jonkun isä, eikä lapsen äidillä ole mitään sitä vastaan. Kun tässä tapauksessa biologinen isäkään ei ole esteenä. Mun maalaisjärki sanoo siis, että isyyden tunnustamisen tullessa ajankohtaiseksi miehesi tunnustaa isyyden ja ottaa vastuun lapsesta.

    Niin ja aviopuoliso tosiaan on automaattisesti isä, eikä hänen tarvitse tunnustaa isyyttään.
  4. Odottaja8 Aloittelija

    Tuli tässä vaan hassuna ajatuksena mieleen, että jos asia pitäisi todistaa verikokeilla olisi jäänyt aika moni nainen kiinni syrjähypystä koska näitäkinhän on, että mies ei tiedä että lapsi ei ole biologisesti hänen.
  5. katusutariina Tuttu foorumilla

    Mutta siis, sen verran täytyy viel lisätä, että luultavasti siellä kysellään siitä, koska olette alkaneet seurustelemaan jne. Helpompi teille, jos siirrätte muutamalla kuukaudella tuota seurustelun aloituksen ajankohtaa, ettekä puhu lapsen biologisesta isästä mitään. Millään dna-testeillä sitä ei aleta testailemaan, joten pelkkä vakuutus siitä, että olette seurustelleet hedelmöityksen aikana ja että miehesi uskoo olevansa isä, riittää.

    Todella hieno teko mieheltäsi, siis todella. Tuollaisia miehiä saisi olla enemmänkin [:)] Mutta onhan miehesi tietoinen siitä, että tuota tunnustusta on todella vaikea perua?
  6. starletti Tuttu foorumilla

    Lapsenvalvojalla tosiaan kysytään enemmän ja vähemmän tulevan isän ja äidin suhteesta, jopa että käytittekö ehkäisyä kyseisen hedelmöittymisen aikana ja oliko äidillä muita miessuhteita kyseisenä aikana. En näe isyydentunnustuksessa muuta hienoa kuin että lapsi aikanaan perii isänsä suvussa ja voi käyttää isänsä sukunimeä sekä isä saa äidin luvalla oikeuden olla lapsensa edustaja ja tietää lastaan koskevia asioita esim. sairaalassa. Isä myös joutuu elatusvelvolliseksi lasta kohtaan. Lapsella on muuten jossain iässä oikeus vaatia verikoetta isyyden selvittämiseksi, että siinä voi tulla ikäviä yllätyksiä (lapselle), jos isäksi paljastuva on joku muu kuin luultu isä. Mutta siis...minusta on aika jännää se systeemi, että isäksi voi ilmottautua kuka vain. Mietinkin tässä, millaisia ovat jälkeenpäin adoptoitaessa lapsen ja isän saamat etuudet. Sehän on vaihtoehto sekin.  
  7. mmeaa Vieras

    Kiitos vastanneille :)

    Juu kyllä mies on tietoinen näistä seikoista. :)
    Ja se että lapsi voi vaatia verikoetta on sitten sen ajan murhe, lapselle ollaan kuitenkin totuus kertomassa, kun tuo on sen ikäinen että ymmärtääkin asiasta jotain. Miten siihen suhtautuu, sitä on paha lähteä tässä arpomaan ja miettimään...
  8. örkki Tuttu foorumilla

    Mää en mitää mistää tiiä, mutta sanoisin, että parasta on totuus. Enkä usko, että mikään adoptio-tie vaikea ole - vaikken mitää mistään tiedäkään. Adoptoitu poika on kuitenkin juridisesti kai ihan samanarvoinen kuin oikeakin poika. Kuulostaa valehtelulta, jos mennään helpointa tietä ja kerrotaan, että joo joo, olimme yhdessä silloin jne. Vaikka lapselle kerrottaiskin totuus, mutta silti. Eiköhän googlesta löydy jostain jotain virallistakin tietoa. Siinä olen kyllä samaa mieltä toisten kanssa, että ihana on mies, kun ottaa omakseen lapsen noin!
  9. mmeaa Vieras

    No mä nyt vaan kyselinkin että miten homma toimisi parhaiten ja en voi sille mitään, mitä vastanneet ovat kirjoitelleet.
    Ja emme ole itsekkään mitään päätöksiä tehneet asian suhteen...
  10. örkki Tuttu foorumilla

    Ja mää vastasinki vaan mitä mää ajattelen. Ja te teette niinko parhaaks näätte.
  11. Sme Tuttu foorumilla

    Mun mielestä adoptiolapsilla on sama asema kuin biologisilla lapsilla...Lapselle turvallisin vaihtoehto on pitää totuus ilmassa eikä alkaa valehdella. Sit kun lapsi ymmärtää kertomanne, varmasti ei mene kovin hyvin tilanne kun lapsi tajuaa että hänelle on valehdeltu. Sun miehesi ei kuitenkaan ole laspen biologinen isä. Ottakaa yhteyttä vaikka asianajajaan tai johonkin virastotahoon ja kysykää vaihtoehdoistanne siellä. Aina voi soittaa ja kysyä. Ei menetä siinä mitään.
  12. Kaika Rakastunut foorumiin

    Mulla on tämmöinen näkökanta, jolta kannattaa myös katsoa asiaa:

    Totuus ennen kaikkea!
    Valitettaavaa, ettei lapsen biologinen isä halua olla tekemisissä lapsen kanssa- se ei kylläkään poissulje elatusvelvollisuutta.
    Tulevaisuudessa saattaa olla tarvetta esim. sairauksin vuoksi geneettisen perimän alkuperälle.
    Lisäksi ihmisen identiteetin eheyden vuoksi on tärkeää kertoa lapselle totuus; tietenkin iän suomissa puitteissa.

    Ihanaa, että olet saanut rinnallesi kasvattajan!
  13. Riinu Tuttu foorumilla

    Hei vaan mmeaa! [:)] Olet varmaankin jo saanut vastauksen kysymyksiisi, mutta kerron oman kantani.
    Itse kun kävimme mieheni kanssa (ei siis olla naimisissa) isyydentunnustus tekemässä tässä hiljattain.
    Mieheni on siis tyttäremme ihan biologinen isä. Kävin tytön kans alkuviikosta allekirjoittelemassa isyydentunnustusta sekä yhteishuoltajuussopimusta. Mies kävi sitten pari päivää perästä allekirjoittamassa samaiset paperit, työesteiden vuoksi. Mitään testejä ei tarvitse tehdä, mikäli mies ei halua. Ja vaikka mies haluaisi, mutta äiti ei, niin mitään testejä ei siis tehdä..
    Tämä isyydentunnustus on siis ihan vaan miehen sanasta kiinni.

    Mut jos sitten haluatkin joskus jostain syystä vaatia lapsen biologiselta isältä elatuskorvauksia, ei se onnistu, jos joku muu on tunnustanut lapsen omakseen.

    Mut ei voi muuta sanoo, ku että oot löytäny itelles hienon miehen! [:)] Onnittelut!
  14. Nenn1 Peruskäyttäjä

    Täällä onkin tullut monenmoista mielipidettä asiasta... Omaani en tähän soppaan enää lisää, koska jokainen tekee niin kuin parhaaksi näkee. Mutta se täytyy vaan sanoa, että isyydentunnustusta ei tehdä vanhempien takia vaan lapsen takia, jotta lapsi saa juridisesti samat oikeudet isäänsä kuin avioliitossa syntyneet lapset. Ja samassa tilaisuudessa meillä sovittiin lapsen huoltajuudesta ja vaihtoehtoinahan on yksin- tai yhteishuoltajuus. Tarkoitus on siis huolehtia lapsen oikeuksista oli tilanne sitten minkälainen tahansa.

    Neuvona sanonkin, että ottakaa asioista selvää viimeistä vaihtoehtoa myöden asti. Tästä linkistä voi olla apua http://www.laki24.fi/pepe-isyys.html .
  15. mmeaa Vieras

    Kiitos Nenn1 linkistäsi :)
    pitääkin käydä lueskelemassa.

    Ja mä en tosiaan tiedä millä kielellä se pitää tänne kirjottaa, että tunnusti mies isyytensä/adoptoi sen, tai ihan mitä vaan niin lapsi saa kyllä aikanaan kuulla asioiden todellisen puolen. Siihen on turha kenenkään täällä sen enempää tarttua, kyllä me hoidetaan asiat niin kun parhaaksi näemme. Ja nyt en kysellytkään apua tuohon, vaan isyydentunnustamiseen, jos ei ole biologinen isä.
    Joten kiitos vaan, mutta eiköhän toi asia ole sitten käsitelty.

Jaa tämä sivu