Irti sokerikoukusta?

A

Anna_

Vauhtiin päässyt keskustelija
Help!
Täällä kirjoittelee kohta 3kk vauvan äiti joka kaipaisi kovasti vinkkejä miten päästä eroon aivan hillittömästä sokerikoukusta? Minä siis täysimetän ja sokerihimo on lähtenyt ihan lapasesta!
Yöt meillä on edelleen hyvinkin katkonaisia ja herätään parin tunnin välein syömään.
Syyt ovat aika selkeät, väsymys, kiire, stressi jne. niin ei ihme että suklaa uppoaa mutta tässä tulee ihan hulluks kun aina pitäs olla puputtamassa jotain herkkuja... :sad001

Onko muilla vastaavaa ja miten olette hallinneet sokerihimoa? Ite en oo koskaan ollut mitenkään perso makealle, raskaus ja synnytys muutti kaiken. Nyt tajuan sen 'pakko saada suklaata' -himon jota en siis varsinaisesti koskaan kokenut ennen raskautta.
 
Miulla ainoa mikä auttaa on lopettaa sokerin käyttö kokonaan. Ja mielellään samalla karsia kaikki nopeat hiilarit - peruna, vaalea pasta, vehnäleipä, sokeroidut jugurtit, mehut (hedelmät ok ruuan yhteydessä). Ekat viikko kaks on täyttä tuskaa kunnes lakkaa tekemästä sokeria mieli.

Välillä pysyy hallinnassa ihan nätistikin niin että voin joka päivä syödä vähän jotain makeaa. Nyt raskausaikana on myös meinannut lähteä lapasesta, kunnes vihdoin tajusin, että jos haluan sokeria, ni miun pitää syödä jälkiruoka ENNEN ateriaa. Eli jos otan palan kakkua ja kahvin ja syön siihen lounaan päälle ni olo on hyvä. Jos taas lounaan jälkeen vedän sen kakunpalan ni tulee hillitön nälkä vaik ois just syöny enemmänkin kuin tarpeeksi.

Naposteluun oon varannu kermaviiliin dippiä (vaikka chilikastiketta tipan tai maustanu ite pippurilla tms. pöytämausteilla) ja porkkanoita, kukkakaalia, kurkkua, paprikaa jne. dipattuna. Aika hyvää ja terveellistä, kuitua ja ravintoaineita riittää ja noista vaik söisit ittes ähkyyn ei kaloreita kerry ihan tolkuttomia määriä kun menee maha kirjaimellisesti täyteen ensin.

Sehän tossa on et kun sokeriin tottuu niin sitä tarttee ja kaipaa aina lisää. Ku verensokeri laskee ni kaipaa siihen nopeaa kohotusta. Kun taas vaihtaa hiilarit hitaampiin (matalampi glykeeminen indeksi) ja syö paljon kuitua niin verensokeri tasoittuu mut siinä menee se viikko pari et pahimmat heittelyt lakkaa. Sit tarttee vaan muistaa syödä säännöllisesti ja vaikka kellon kanssa vetää edes se pala ruisleipää välillä. Kun muuten sit taas kun verensokeri laskee ni siihen kaipaa nopeaa kohotusta.
 
No itselläni on täysimetyksessä 3 1/2 kk vauva ja makean himo ihan kamala. Ei mulla raskausaikana juuri mitään mielitekoja ollut mutta nyt sit onkin kaikki makea. En ole keksinyt valitettavasti vielä mitään ratkaisua tähän itsekään, eikä ole edes niin paljon aikaa ja energiaa, että jaksaisin asialle jotain tehdä. Eikös makean himoon ole saatavana apteekista jotain. Ainakin oma äiti napsi joskus jotain.
 
Joo mä oon aikasemmin kokeillut sitä vähähiilarista mutta nyt en uskalla kokeilla karppaamista kun saattaa vaikuttaa maidontuloon. Ruisleipää himoitsen, mutta en voi syödä sitä kun vauvalle tulee jäätävät vatsakivut... :sad001

Sepä se kun 'pystyis' syömään säännöllisesti mutta tuppaa tässä lastenhoitoarjessa valitettavasti jäämään se syöminen vähemmälle huomiolle. :sad001
 
Mä en oo ikinä karpannut siis. Syön paljon hiilaria mut se tulee vihanneksista, riisistä (myös valkoisesta), hedelmistä, maidosta, bataattia perunan sijaan jne. Kai toiset sanoo "hyväkarppaukseksi" sen tyyppistä mut en oo rajoittanut hiilareiden määrää, vaan niiden lähdettä. Ruisleipääkin oon syöny ihan tyytyväisenä ja kaurapuuroakin kunhan on marjoja ja raejuustoa joukossa. Ja sokeroimatonta mysliä vaik niissäkin on hiilaria paljon kunhan ei lisättyä sokeria (vaik ois kuivahedelmää) ja jos on pähkinöitä kans ni tosi hyvä. Ei siinä ihmeemmin mitään uskaltamista ole. Sokerin ja perunan siis vaan jättäny pois ja vehnän minimiin (jotain täysjyväpaahtista tai kauraleipää ajoittain).
 
Muokattu viimeksi:
Nii ja noi vihannekset, paistettu kana suikaleina kaapissa jne on just hyviä et niitä voi napostella vähän koko ajan kunhan muistaa purkan kans välillä. Ite vetäny jonku 1,5kg vihannesta paloiksi samalla kertaa ja dipit valmiiks (vaik kaupan dippikin jos ei oo ihan pelkkää sokeria ja natriumglutamaattia). Sit jotai paistettua kananrintaa suikaleina tai vähärasvaista juustoa tai kinkkuleikkelettä jne ni o terveellistä mitä voi surutta syödä just tasan silloin kun ehtii eikä mee laittoon eikä syömiseen paljon aikaa. Vaikeinta taas tehdä se päätös ja toisekseen et jos joskus lipsahtaa ja vetää sitä karkkia tms. ni ei luovuta ja jätä kesken ja vedä taas pelkkää sokeria.
 
Sama vika. En ole saanut imetysmakeanhimoa hallintaan, vaikka normaalisti karppaan, mutta koetan kohdistaa sen hedelmiin, hunajaan, marjamehuihin ja stevialla makeutettuun teehen. Suklaassa on paljon kofeiinia, mikä ei ole hyväksi vauvalle, vaikka maidontuotannolle onkin.
 
Mietipä asiaa niin, että voisiko vauvan levottomuus johtua omasta sokerin syönnistäsi? Auttaisiko se tekemään edes muutaman päivän kokeilun ilman sokeria ja sitä kautta helpottaisi kokonaan "vieroitusta"? Vauvahan imee maidossa sen mitä äiti syö eli jos äiti syö paljon sokeria vauvakin saa paljon sokeria ja sokerihan luonnollisesti tekee levottomaksi. Jos saisit hillittyä oman himosi sokeriin ja vaihdettua ne esim. hedelmiin, rauhoittuisiko vauvakin ja sitä kautta saisit aikaa säännölliseen ja terveelliseen syömiseen, jolloin vauvasikin saisi parempaa maitoa ja voisi ehkä paremmin ja rauhallisemmin.

Ihan puhdasta keittiöpsykologiaa tämä perustumatta mihinkään, mutta kunhan tuli mieleen :D Mä tiedän myös tuon, että syöminen meinaa aina jäädä. Meillä onneksi mies piti huolen, että mäkin söin silloin "pahimpaan" aikaan. Sanoi aina, että huolehdi sä vauvasta niin mä huolehdin susta. Pyydä miehesi apuun tai jos ei ole miestä/hän ei halua niin tee tosiaan kerralla paljon terveellistä naposteltavaa kaappiin ja ÄLÄ OSTA SITÄ SUKLAATA :D Niinkin yksinkertaista, että sitä mitä ei kaapissa ole sitä ei voi syödä :wink Ja ihan aina kun vauva-arjessa ei kauppaankaan ehdi.
 
Täällä kans painitaan makean himon kanssa. Vauva nyt 3,5kk. Synnytyksen jälkeen ei aluks tehny yhtää miel mitään makeaa, mut sit kuului päässä 'pim' ja hirvee himo iski sen tein ja siellä ollaa yhä :sad001 Välil pystyn hyvinki olee pariki päivää ihan ilman herkkuja, mut silloin meneeki sit kahvia monin kerroin enemmän eikä sekää tunnu hyvältä.
 
Kohtalontovereita näkyy olevan paljon, täälläkin yksi. Minullakaan ei ole koskaan ollut sellaista himoa suklaaseen, vaikka se hyvää onkin, ja raskausaikana mielitekojani olivat jälkiuuniruisleipä ja porkkanat (nämä ottaisin takaisin, kiitos!). Ja nyt sitten täysimetys on aiheuttanut ihan jäätävän suklaahimon. Ja nimenomaan suklaa, muut herkut on jonkinlaisessa hallinnassa. Mulla imetys on kylläkin myös kuluttanut, eikä paino ole noussut, mutta silti se ei ole hyväksi. Lupasin nyt itselleni, etten syö suklaata ennen joulua, ja sitten saan syödä lahjasuklaat hyvillä mielin, mutta nyt jo tiedän että ne menee hetkessä. :smiley-ashamed008

Minulle ainoa keino on varsin yksinkertainen: mies hoitaa kauppareissut, eikä osta suklaata. Kun sitä ei ole, ei voi syödä.
 
Takaisin
Top