Imetysasiaa...

Thellu

Jostain jotain jo tietävä
Ajattelin luoda tällaisen aiheen jossa voitas yleisesti keskustella imetykseen liittyvistä asioista...

Onko minulla kohtalotovereita sellaisessa asiassa että minä en yksinkertaisesti pysty imettämään kenenkään nähden.?
Ainut on mieheni ja tyttöni joiden läsnä olo ei häiritse imetystäni, mutta jos on edes minun oma äitini kylässä niin tunnen oloni ahdistuneeksi kun imetän poitsua ja äitini näkee..
.Tuntuu itsestäkin niin hullulta että miten voin kokea niinkin luonnollisen asian ahdistavaksi. Voi että minä kyllä niin ihailin naisia jotka pystyvät imettämään jopa yleisillä paikoilla. Minulla tuo ajatuskin rintojen esille ottamista julkisella paikalla saa sydämmen tykyttämään kurkussa asti..:/ 

 Sitten kun vielä pitäisi kylässä käydessä imettää niin jouduin appivanhempienkin luona menemään vaatehuoneeseen asti imettämään jotta pystyin rauhassa kenenkään näkemättä ruokkia poitsun!!
Tunnen kyllä itseni ihan kaheliksi, ja omatunto soimaa jo valmiiksi kun olen alkanut suunnitella siirtyä osittaiseen imetykseen, että päivisin antaisin pullosta ja öisin tissiä.

Ollaan kyllä tähänkin mennessä jouduttu jo viikon ajan antamaan iltaisin lisämaitoa kun poitsu vetää ihan hirveät määrät jo maitoa niin ei rinnoista riitä maito, ja on kyllä huomattu että kun illalla antaa lisämaitoa niin poitsu nukkuu yöt sitten paljon paremmin. 
Ja ei ole niin ollut mahavaivoja kun on antanut korvikettakin.

Esikoisesta minulla ei silloin maito noussut tarpeeksi ajoissa, niin typsy oppi pullolle eikä sitten enään huolinut tissiä kun maitoa alkoi vihdoin tulla joten hän oli korvikkeella koko ajan. Eikä siitä kyllä ole jääny huonoja muistoja tai mitään. Nukkui yönsä 2kk ikäisestä heräämättä, eikä ollut masuvaivoja. Poitsu kyllä on huolinut molempia, pulloa ja tissiä.
Tässäpä minun mietteitä tästä imetyksestä :)

Kertokaas te muutkin että miten teillä on imetys alkanut sujumaan?


 
Heippa Thellu! 

Itse en ihan yhtä paljon ahdistu muiden läsnäollessa imettämisestä mutta en kyllä kaikkein rohkeimpien joukkoon koe kuuluvani. Mielestäni imetys on luonnollinen asia ja kenenkään ei tarvitsisi mennä mihinkään syrjään imettämään.. itse kuitenkin menen useimmiten kotona että kyläillessä johonkin rauhalliseen paikkaan, usein makuuhuoneeseen, ja imetän siellä. 

Haluaisin olla kuten ystäväni jotka ovat tottuneita imettämään muiden ihmisten keskellä, esim. meilläkin kyläillessään heitä ei yhtään arastele kaivaa tissiä esiin ja imettää, itse yritin viimeksi samanlaista tossa olohuoneessa ja onnistuihan se mutta kyllä se vaikeaa oli ku yritin paikkoja peitellä :D Toki mun mielestä on sitte otettava huomioon sellaset läsnäolevat ihmiset joita näkyvä imettäminen voi haitata, joten pitäis pystyy olemaan tilanteen vaatimalla tavalla.

Mä oon muutaman kerran yöllä ennen yöunille menoa antanut korviketta koska poika on huutanut niin kovin ja sen jälkeen hieman rauhoittunut. Rinnalla oleminen on yön pikkutunteina muutenki ollu haastavaa kun poika vähän väliä tarttuu rintaan ja sitten alkaa hakata ja heiluttaa käsiä ja ja jalkoja ja laskee irti jatkuvasti ja alkaa itkeä raivokkaasti kun ei saakaan heti uudelleen rinnasta kiinni. Nälkäänsä ei ole itkenyt koska ei yleensä ota kuin 20-40ml ja usein osan siitäkin pulauttaa pois, mut toi pullon antaminen jotenkin rauhoittaa hetkeksi ja katkaisee kitinänä et saadaan käytyä yöunille. Masuvaivat ne taitaa enemmän harmittaa. Muuten kuitenkin imetellen mennään. 

Vaikka imetys onki arvokasta niin kuten Thellu sanoitkin niin täyspainoisia ja terveitä lapsia tulee korvikkeellakin. Itseäni äitini koetti aluksi imettää mutta korviketta oon saannu itsekin ja hyvin terveeksi olen tullut! :) 
 
Meillä poika nyt kuukauden vanha ja on oikeastaan kokonaan korvikkeella.
Syntymästä lähtien on jouduttu antamaan lisämaitoa, kun ei vaan oma maito riittänyt.
Sektiolla poika syntyi ja vasta päivän vanhana sain pojan rinnalle joten ei maitoakaan noussut niin nopeasti. Sitten, kun alkoi nousta niin kovin vähäisesti siltikin. Pojan ollessa pari viikkoa melkein jopa oma maito riitti pari päivää kunnes alkoi vähentyä ja vähentyä. Nyt minulta ei tule enään melkein yhtään.
Tyytyväinen poika on eikä ole mahavaivoja vaikka korviketta syökin. Yöllä vaan pari kertaa herää syömään. Jotkut ihmiset koitti pelotella kuinka saa koliikit ja kaikki vaivat jos korvikkeelle siirtyy kokonaan, mutta eipä ole tosiaankaan niin käynyt.
Poitsu, kun vetää kerralla sen 150-170ml pullosta. Eikä kertakaikkiaan tyydy vähempään. Yöllä sitten menee kuitenkin hiukka vähemmän. Tänään oli juuri neuvola ja kyllä terkkaria nauratti, kun käyrät menee melkein pystysuunnassa ylöspäin. Poitsu nyt 55,2cm ja painoa 5380g (syntyessään 53cm ja 3836g).. On kuitenkin hyvin sopusuihtainen vaikka käyrät näyttää mitä.
 
Mulla on sama ongelma. En kehtaa imettää kun mieheni ja siskojeni nähden (siskot näki kättärillä kun imetin vaikka senkin yritin tehdä peiton alta :D ).

Pullo on koko ajan matkassa jos pojalle tulee nälkä niin saa pullosta muuten sitten tissiä.
Mäkin kyllä tiedän että se on luonnollinen asia, mutta ei vaan pysty...
 
Itselläni karisivat kaikki imetykseen liittyvät estot varmaankin ensimmäisen lapsen kanssa. Silloin sain synnytyksestä niin pahat repeämät, etten pystynyt istumaan ja portaiden nouseminen yläkertaan imettämään, piiloon vieraiden katseilta olisi ollut lähes mahdotonta. Oli siis pakko imettää sohvalla, kylkimakuulla, oli sitten vieraita tai ei. Ja niitä vieraita riitti ensimmäistä lasta ihmettelemässä. Tätä toista on nyt sitten jo imetetty julkisilla paikoillakin. Tällä kertaa maito nousi vaudilla ja korvikkeita ei ole tarvinnut käyttää. Esikoinen sai ensimmäisten viikkojen aikana jonkin verran korvikettakin, silloin annoimme sen hörpyttämällä. Eiköhän tämä toinenkin saa sitten myöhemmin korvikettakin maistaa, että päästään joskus ulos ilman lapsiakin...tuo pumppaaminen kun ei oikein ole ollut minun juttuni... =)
 
Nyt täytyy kyllä sanoa että itsellänikyllä imetys sujuu.Koko raskauden ajan stressasin koko imetys asiaa kun aikaisemmat ollut 2-3vkon ikäisestä pullo ruokinnassa. Itse en kertaakaan ole joutunut antamaan lisä maitoa ja pystyn kyllä pakon edessä imettämään vieraidenkin ihmisten silmien alla,mutta eipä se kovin mieluisalta tunnu.Imetyspaidoista ollut hirmuisesti apua,kun ei tarvitse ottaa kovin näkyvästi tavaraa esille. :-) Tsemppiä imetykseen kaikille.
 
Hei kaikille!

Täällä siis reilu viikko synnytyksestä tai siis sektiosta. Ollaan annettu lisämaitoakin, eli molemmilla ollaan menty. Aina ensisijaisesti rintaruokinta ja sitten korviketta mahdollisesti päälle. Saa nähdä miten tulevaisuudessa edetään. Voipi olla, ettei tuo oma maito riitä pelkästään missään vaiheessa pojalle. Jotenkin olen saanut tästä asiasta hirveän stressin itselleni, vaikka loppujen lopuksi tärkeintä olisi se että lapsi voi hyvin ja kasvaa. Tunnen vaan itseni jotenkin riittämättömäksi, kun oma maito ei riitä. Mutta minkä sille voi? En halua, että toinen joutuu kirkumaan nälkäänsä, kun äidin maito ei yksin riitä!

Minua ei häiritse jos naispuolisia sukulaisiani/mieheni sukulaisia/ystäviä on vieressä kun imetän. En ainakaan vielä kykene imettämään jos paikalla on muita miespuolisia kuin mieheni. En tiedä mistä se johtuu. Saa nähdä miten tästä eteen päin.

Tsemppiä tosissaan kaikille imettämiseen tai pulloruokintaan! :)
 
Heippa! 
Kauhistus kun ei mukamas ehdi tänne kirjotteleen saati sitten kaikkea lukemaan!

Meillä on käytössä pullo, pumppu, maidonkerääjä, rintakumi, tutti ja sitten tissi ihan ilman apuvälineitä. Ei oo ollut muista välineistä pahemmin hallaa luomuimetykselle. Pullo ollu sairaalasta asti (lisämaitoo), samaten rintakumi, ja ilman sitä kokeiltu pikkuhiljaa. Öisin en jaksa alkaa "tappelemaan" joten vielä yöaikaan kumi käytössä koko aika, päiväsaikaan ns. paremmasta rinnasta sujunut välillä suoraan ilman rintakumia (ensin käytin siinä haavaumien takia mutta se sitten vaan jäi käyttöön) ja toisesta rinnasta taas niin et ensin kumilla ja kun nänni on muotoutunut niin sitten otetaan se pois.

Mä en halua imettää julkisesti, pullossa on yleensä mun maitoa sitä ku riittää, jos ei olisi tai tissit ois täpösen täysi niin menisin johkin piiloon :)

Mulla on nyt vissiin meinanni jokin rintatulehdus olla tuloillaan, kolmena iltana viikon sisällä lähtenyt lämpö nousuun ja rinnat ollu pinkeenä ja koppuraisina. Tuntuu et vuorotellen kumpikin! Lämpö kumminki pysyny alle 38 asteen ja imetys ja muut kotikeinot auttanu. Nyt yritän tehostaa ennaltaehkäsyä; imetän tosi usein, rinnat pidän lämpiminä, lepään ja syön ja juon, imettäessä ja suihkussa hieron rintoja. Jospa pysyis lämpö ja tukokset loitolla! Maidontulon tasaantumista odotellen...
 
Takaisin
Top