Imetys

S

SädeSofia

Oman äänensä löytänyt
Olisi mukava tietää miten täällä on muilla lähtenyt imetys käyntiin. Itse olen stressannu siitä välillä enemmän, välillä vähemmän.. mikä ei tietenkään itse asiaa auta yhtään. Meillä vauveli ei ole ihan täysimetyksellä, saa pari kertaa päivässä korviketta lisänä. Lähinnä sillon jos ei pumpattua maitoa ole, kun laitetaan vaunuihin ulos nukkumaan (tämä siksi, että päivällä ei syö rinnasta vatsaansa täyteen ennen kuin uni voittaa, seurauksena ettei nuku kuin korkeintaan tunnin unet) ja joskus iltaisin kun tuntuu, että maito on jotenkin tosi tiukassa ja vauva turhautuu rinnalla ja vain raivoaa, vaikka kuinka yrittää tyynnytellä ja tarjota rintaa uudestaan ja uudestaan. Hieman ehkä koen epäonnistuneeni kun ei täysimetys onnistunutkaan. Toki se ei ole vieläkään myöhäistä siihen pikkuhiljaa yrittää pyrkiä.. mutta jotenkin en usko, että se onnistuisi. (Vauva nyt 7 viikkoa.)

Onko muilla esiintynyt tuota "maito iltaisin tiukassa" -ilmiötä?
 
Iltaisin rinnat ovat tyhjän tuntuiset ihan syystä. Mitä tyhjemmät rinnat niin sen rasvaisempaa maitoa vauva saa ja pysyy kylläisenä pitempään juuri sopivasti yötä vasten.
Mutta vauvan on vaikeampi saada tätä ns. Takamaitoa mistä johtuen nämä rinnalla raivoamiset..
 
Niin ja meilläkin osittaisimetyksellä. Mutta pikkuhiljaa ollaan saatu vähennettyä korvikkeen määrää. Vauva nyt 5vk.
 
voin lämpimästi suositella tuota imetyksen tuen verkkosivua ja sieltä löytyvää chat-palvelua, jos imetysasiat huolettaa. sieltä saa hyviä ohjeita siihen, miten omaa maidontuotantoa voi yrittää tehostaa, mikäli haaveilee täysimetykseen siirtymistä.

meillä oli ekat viikot tosi kipeitä kun omat nännit oli ihan verellä, vauvalla pieni suu ja minulla isot rinnat. parina iltana itkua väänsin kun sattui niin kamalasti. siitä kuitenkin lapsen suun kasvaessa ja nännien venyessä tilanne helpottunut kipujen suhteen. edelleen nännit kuitenkin arat ja esim, pyyhkeellä kuivaaminen suihkun jälkeen pitää tehdä varoen ja löysää paitaa ilman rintaliivejä en pysty pitämään, sillä kankaan liikkeet nännejä vasten tekee kipeää. toivon että tämäkin jossain vaiheessa menee ohi, niinkuin imetyskivutkin.
 
Meilläkin välillä raivotaan iltaisin rinnalla, mutta en oo ees aatellu, ettei maito riittäis. Kun tytön ottaa syliin ja heijaa pari kertaa, niin usein nukahtaa siihen, eli on vaa tosi väsynyt ja siksi kiukkuaa. (Toki olen imettänyt sitä ennen jossain kohtaa ja tyttö on kasvanut tosi hyvin). Eli tuo imetyksen tuki ry on hyvä! Tsemppiä!
 
Iltaisin raivoaminen on ihan "normaalia". Meilläkin raivotaan illat, vaikka tyttö on pulloruokinnalla. Syitä voi siis olla muitakin.
 
Meillä myös iltaraivarit on tullut kuvioihin. Usein oon ahdistuneena yrittänyt hyssyttää, syöttää, laittaa sänkyyn, hyssyttää jne. Nyt eilen kokeiltiin eri taktiikkaa. Mies otti vauvan syliin ja antoi raivota siinä. Vähän jutteli rauhallisesti. Kymmenisen minuuttia hän siinä raivosi, mutta sitten rauhottui ja oli rento. Vein siitä sänkyyn ja hän nukahti siihen. Kerran kävin laittaan tutin ja käärin peittoa tiukemmin ja kaveri jatkoi uniaan. Pahalta se itku edelleen kuulosti, mutta nyt sitä oli sen kymmenen minuuttia kun aiemmin voinut mennä toista tuntia kitinää ja itkua. . . En tiedä toimiiko uudestaan ja onko tällainen "sallittua" mutta aattelisin että ihan turvassa sai siinä raivota päivän stressit ja väsymyksen. Mitä mieltä ootte, onko liian traumatisoivaa vaaville (2 kk)?
Vähän ohi ketjustakin. . .
 
Jos kerran sylissä oli, niin ei ole. Vaistoaa kuitenkin läheisyyden. Aiemminhan vauvat pidettiin kehdossa syöttövälit ja syöttäväli orjallisesti 3h. Nykyään yritetään "lelliä" vauvoja paaaaljon enemmän :happy:
 
Ja todennäköisesti se oma turhautuminen illasta siihen hyssyttämiseen ja kitinään sekä oma väsymys välittyy vauvalle. Eli voi olla parempi ratkaisu rauhoittaa tilanne ja vain rauhassa pitää sylissä. Kun yrittää kaikkensa, että itku loppuu, ehkä se voi tuntua vauvasta stressaavalta. Ehkä rauhallinen tilanne ja läheisyys lopulta rauhottaa vauvaa parhaiten. Näin oöen ainakin itse järkeillyt. Itse olen nyt kohta kaksi kuukautisen kanssa aloittanut iltarutiinit. Klo 20 vaihdetaan yöpuku ja linnottaudutaan makuuhuoneeseen hämärään valaistukseen. Pidän vauvaa unipesässä sylissäni. Hyssytän ja keinutan siinä. Jos olisi ilman unipesää sylissä, ei kitisevää, potkivaa ja huitovaa vauvaa oikein saa pidettyä rauhallisesti sylissä. Käytän myös tuttia rauhoitteluun. Kun toinen on rauhoittunut, nostan omaan sänkyyn ja sammuttelen viimeiset valot. Näin iltakitinät ovat selvästi vähentyneet ja lyhentyneet.
 
Meillä vauva raivoaa rinnalla illalla sitä, että maha on täynnä, mutta vauva haluaisi nukahtaa imien edelleen. Suuttuu siis, kun maitoa tulee. Tuttia ei kuitenkaan huoli läheskään aina, joten paras keino on ollut ottaa syliin ja heilutella. Meidän vauva suuttuu myös, jos yritän häntä pimeässä huoneessa paikallaan pitää sylissä tai hytkytellä silloin, kun ei nukuta. Tai vaikka nukuttaisikin, mutta siis silloin kun illalla vauvan on vaikea rauhoittua ja nukahtaa.
 
Meillä jostain syystä pahimmat raivarit ei ole yleensä iltaisin, vaan joskus klo5 jälkeen aamulla :0

Tänään neuvolassa täti kehui pojan imuotetta esimerkilliseksi hampurilaisotteeksi :)
 
EloPapu sanoi:
Meillä myös iltaraivarit on tullut kuvioihin. Usein oon ahdistuneena yrittänyt hyssyttää, syöttää, laittaa sänkyyn, hyssyttää jne. Nyt eilen kokeiltiin eri taktiikkaa. Mies otti vauvan syliin ja antoi raivota siinä. Vähän jutteli rauhallisesti. Kymmenisen minuuttia hän siinä raivosi, mutta sitten rauhottui ja oli rento. Vein siitä sänkyyn ja hän nukahti siihen. Kerran kävin laittaan tutin ja käärin peittoa tiukemmin ja kaveri jatkoi uniaan. Pahalta se itku edelleen kuulosti, mutta nyt sitä oli sen kymmenen minuuttia kun aiemmin voinut mennä toista tuntia kitinää ja itkua. . . En tiedä toimiiko uudestaan ja onko tällainen "sallittua" mutta aattelisin että ihan turvassa sai siinä raivota päivän stressit ja väsymyksen. Mitä mieltä ootte, onko liian traumatisoivaa vaaville (2 kk)?
Vähän ohi ketjustakin. . .
Click to expand...

ite en oo kyllä yhtään jaksanut stressata tuota vauvan huutamiata, että siitä rikki menisi. johtuu varmaan siitä, että jo synnärillä tottui siihen, että vauva joutui välillä huutamaan jopa 20 min ennenkuin sain hänet nostettua imetysasentoon. tätä tapahtui erityisesti öisin, kun jouduin "yksin" kaikkien kipujen kanssa ensin nostamaan itseni pystyyn ja sen jälkeen taiteilemaan itseni suoraan seisoma-asennosta puolimakuuseen, kun istahtaminen ei ollut vaihtoehto haavojen takia. teoriassa hoitajat aina lupasivat tulla auttamaan, mutta käytännössä eivät usein ehtineet heti paikalle ja sitten yritin itse jotenkin onnistua. nyt annan kyllä rauhassa huutaa, jos olen esim. juuri päässyt suihkuun, vessaan tms. kun nälkäkiukku alkaa. usein jos herää kesken unien niin annan ähistä muutaman minuutin ja kuulostelen, josko uni jatkuisi. meillä on kuitenkin kasvua tullut hyvin, oma maito riittää, pissaa ja kakkaa tulee sekä syöntejä heittämällä se 8 kertaa päivässä. jos näin ei olisi niin toki sitten tarkemmin.
 
Meidän pikkuiselle jouduttiin antamaan ensimmäiset kaksi viikkoa lisämaitoa pullosta kun paino ei oikein noussut. Nyt maitoa tulee ihan riittämiin. Iltaisin pikkuinen haluaisi asua rinnalla ja syökin varmaan tunnin välein. Ennen nukkumaanmenoa syömisenkin yhteydessä kitistään. Olen veikkailtu tämän johtuvan siitä, että hän valvoo liian pitkän aikaa yhteen menoon. Ehkä kyse onkin siitä, että rinnat ovat tyhjähköt ja maitoa vaikeampi saada. Meidän pikkuinen saattaa valvoa 3-4 tuntia putkeen illalla.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top